Eritiysopetuspäätös?

käytöshäiriöt ovat niin vaikeita, ettei pärjää normaaliluokassa ilman avustajaa tai jos tarvitsee pienryhmäpaikan. Lapselle tehdään silloin HOJKS eli henkilökohtainen opetussuunnitelma, johon kirjataan lapsen erityisen tuen tarve ja tukitoimet.

Mutta, vanhemmat aina hakevat erityisen tuen päätöstä, sitä ei tehdä ilman vanhempien suostumusta.

Opettajalta saa tarvittavat kaavakkeet ja avun niiden täyttämiseen.

tässä onkin siitä kysymys, että koulu haluaa tehdä sen ja me vanhemmat olemme asiasta eri mieltä. Eli mitä oikeuksia meillä on?

vaikka ette edes tiedä mikä on erityisopetuspäätös :D

Mitä te oikein pelkäätte? Osa häiriöistä näkyy vain ryhmätilanteissa, joissa tutun aikuisen tuki ei ole jatkuvaa. Näin myös meidän lapsella, joka on ihan ihmisiksi kotona ja kylässä, mutta koulussa ei suju sitten mikään.

pienryhmään erityisopettajan johdolla opiskelemaan, jotta luokkaan saataisiin rauha. Ei lapsi koko ikäänsä ole pienryhmässä vaan sen aikaa, että rauhoittuu, ja sitten hän palaa takaisin luokkaan. Meillä korkeintaan 6 viikkoa. Jos ei paluun jälkeen taaskaan onnistu, lapsi palaa rauhoittumaan pienryhmään.



Lapsi opiskelee ihan niitä samoja kirjoja, tehtäviä ym. kuin muu ryhmä luokassa ja tekee samat kokeet. Häneltä vaaditaan siis ihan sama kuin muiltakin, mutta käytöksen takia hän on pienemmässä ryhmässä, jota erityisopettajan on helpompi hallita.



Ei kaikkiin käytöshäiriöihin liity jotain diagnoosia. Jos on pölvästi riehuja niin sitten on. Ei se heti tarkoita, että täytyy saada lapselle joku hojks tai muu diagnoosi. Jos käytös on huonoa, ei siitä pidä muuta luokkaa rangaista. Vanhemmatkin voisivat välillä katsoa peiliin ja pohtia, millaista käytöstä he lapseltaan suvaitsevat.

(ks. perusopetuslaki) nykyään ei tarvitse olla oppilaalla diagnoosia, jotta hän on oikeutettu ERITYISEEN TUKEEN. Opettaja tekee oppilaalle pedagogisen selvityksen.



Lapsen erityisyys vaihtelee suuresti. Erityistä tukea on ajateltava lapsen etuna, enää ei puhuta erityisopetuspäätöksistä tai -siirroista. Erityisen tuen päätös ei ole myöskään pysyvä, vaan tavoitteena on, että erityista tukea saatuaan lapsi voi siirtyä tehostetun tuen piiriin, ja mahdollisesti pärjätä joskus yleisen tuen avulla. Se on tämä kolmiportaisen tuen idea, väliaikaisuus, tai sen mahdollisuus.



Käytännössä tarkoittaa, että tehostettu tuki ei riitä. Tuki voi olla mitä vain oppimisen, sosiaalisten tai psyykkisten ongelmien "hoitoon" moniammatillisesti. Mutta erityistä tukea voi saada myös yleisopetuksen luokassa.

-tukeen on OIKEUS

-kukaan ei käyttäydy dorkasti syyttä

hiattavat sekä oman että muiden lasten oppimista ja kehitystä omalla tietämättömyydellään.



Ei koulu tuollaista turhaan ehdota, eikä myöskään kovin helposti.

Jos koulu kerran tuota ehdottaa niin ottakaa hyvät ihmiset asia vakavasti - lapsellanne on pahoja ongelmia, joihin hän tarvitsee nopeasti apua.

Kieltämällä avun aiheutatte lapsellenne haittaa: lapsen itsetunnolle ei tee hyvää olla se, joka ei sopeudu ja jolla on jatkuvasti vaikeaa (ja tuotahan se lapsenne elämä koulussa on jos kerran teille ehdotetaan toimenpiteitä).



Ei ole myöskään muiden oppilaiden edun mukaista, että oppimista häiritsee yksi oppilas.

mutta niinhän täällä on aina. Ei olisi pitänyt suutaan edes avata. Asiallista tietoa ja kommentteja saa _todella harvoin_

ap

millaista lapsen käytös on koulussa? miksi ja mihin sitä tukea ollaan antamassa?



Oma lapseni tarvitsisi matematiikassa tukea ja apua, mutta ei saa. Kysyin tukiopetusta, ei saa, koska osaa esim. kertolaskun periaatteen, eli sen, miten sitä lasketaan, ja osaa myös jakolaskun. Mutta silti ei suju, ei osaa, ei selviä, kokeista tulee tasaisesti kuutosia. Eikä saa tukiopetusta.

tässä onkin siitä kysymys, että koulu haluaa tehdä sen ja me vanhemmat olemme asiasta eri mieltä. Eli mitä oikeuksia meillä on?

ja kyllä, näissä asioissa aina ei ole ne koulun asiantuntijat oikeassa, vaikka useimmiten ovatkin.

Itsekin olen sitä mieltä että nykyisin ehkä vähän turhan helposti laitetaan kaikenmaailman erityisopetuksiin, mutta onneksi vanhemmilla on asiassa sananvaltaa.

Meillä monilla lapsilla on neurologiset diagnoosit ja silti lapsemme käyttäytyvät hyvin. Kasvatustyö ollut hyvin vaativaa ja vaatinut paljon panostusta. Hakeutukaa te vanhemmat saamaan kasvatusoppeja ja antakaa lapselle mahdollisuus saada henkilökohtaisempaa opetusta/kasvatusta. Inhottaa vanhemmat jotka päästävät asiat tuohon pisteeseen. Ettekö ymmärrä että lapsen tekeminen vaatii paljon ja teillä on kasvatusvastuu!

Meillä monilla lapsilla on neurologiset diagnoosit ja silti lapsemme käyttäytyvät hyvin. Kasvatustyö ollut hyvin vaativaa ja vaatinut paljon panostusta. Hakeutukaa te vanhemmat saamaan kasvatusoppeja ja antakaa lapselle mahdollisuus saada henkilökohtaisempaa opetusta/kasvatusta. Inhottaa vanhemmat jotka päästävät asiat tuohon pisteeseen. Ettekö ymmärrä että lapsen tekeminen vaatii paljon ja teillä on kasvatusvastuu!

Ei erityisopetus aina tarkoita pienluokkaa. Oman poikanikin erityisopetus toteutetaan lähikoulun normiluokassa. On eriytetty ainoastaan kahdessa oppiaineessa, toisessa saa yksityisopetusta ja toisessa on luokka hajautettu -> pienempi ryhmä.

Suomessahan on nykyisellään käytössä 3-portaisen tuen malli. Ensin saa yleista tukea (tavallinen ns. tukiopetus, läksykerhot, silloin tällöin erityisopettajan hoteissa...). Jos se ei riitä, tehdään pedagoginen selvitys tehostettua tukea varten. Viimeinen porras on erityinen tuki, jota varten tehdään pedagoginen arvio ja lapselle oma hojks (henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma). Hojksia laatii monialainen asiantuntijaryhmä ja sen valmistelussa ovat mukana pedagogien ja terveydenhuoltohenkilökunnan lisäksi myös itse lapsi ja vanhemmat. Toki jo ennen tehostettua tukea keskustellaan lapsen ja vanhempien kanssa. Yleistä tukea sen sijaan saavat melkein kaikki oppilaat jossain vaiheessa sen suuremmitta puheitta.



Missä vaiheessa teillä siis ollaan menossa? Miksi vastustatte? Hojksia ei tehdä kevyin perustein, sillä hojksatut arvosanat todistuksessa ovat automaattisesti esim. jatkokoulutuspaikkaa haettaessa normaaliarvostelun arvosanan 5 alapuolella. Ovat ns *-arvosanoja. Paremmuusjärjestys menee siis 10, 9, 8, 7, 6, 5, 10*, 9*, 8*, 7*, 6*, 5*. Nelonenhan on hylätty, kuten kaikki tiedämme.

Pitäisi juuri kiinnittää huomiota omaan vanhemmuuteen ja asenteisiin.

Moisesta välinpitämättömyydestä ja laiskuudesta ei hyvää seuraa.

Missä kohtaa te menette, Tuo on tosiaan kolmivaiheinen ja onko nyt vasta tulossa tukiopetusta ja läksykerhoja vai kävisikö kerran viikossa erityisopettajan tunnilla.

Jos nämä keinot on jo käytössä niin antakaa nyt ihmeessä opettajan tehdä se pedagoginen arvio ja keskustelkaa hänen ja koulupsykologin kanssa ennenkuin kiellätte jatkotoimenpiteet. Jos lapsella on oikeasti keskittymisvaikeuksia ei mene kauaakaan kun jää jälkeen muista luokkakavereista ja se vasta syökin itsetuntoa. Meidän koulussa on pienluokkia ihan 1 luokasta kuudenteen eikä siellä kukaan ole silmätikkuna ja käyvät isoissa luokissa jokainen kykynsä mukaan opiskelemassa.. Antakaa mahdollisuus sille ajatukselle että lapsenne saattaa tarvita apua.

Ap, puhuu käytöshäiriöistä. Ovat täysin eri asia! Tuskinpa auttaa käytöshäiriöihin läksykerhot jne. Ap ei ole maininnut että lapsella olisi oppimisvaikeuksia jne.

Ap, millaisia käytöshäiriöitä lapsellasi on?