Mistä löydän monen lapsen äidin kirjoittaman kirjan lapsista?

enää nykypäivänä lue tuota Wahlgrenia??? Olen todella järkyttynyt. Tutustukaa kirjan ja kirjailijan taustoihin.

mutta lasten perushoidon hän osasi.

Ei samanlainen kuin Wahlgren, mutta itse tykkäsin aikoinaan lukea suomalaisen kirjan Tusinan äitee. Pani oman kaksilapsisen perheen tilanteen toisenlaiseen perspektiiviin. Kirja ei siis ole mikään kasvatusopas, vaan kertoo yleisemminkin elämästä. Se että kirjoittaja on lestadiolainen, ja itse en ole, ei haitannut lukukokemusta millään lailla.

tosin kertoo erityislasten elämästä, mutta ehkä siitä saisi jotain näkökulmaa johonkin. (olipas jotenkin todella fiksusti sanottu :-))



http://www.wsoy.fi/kirjat/-/product/no/9789510309599

Ei sitä tarvi lukea kuin piru Raamattua, vaan viihteellisenä romaanina. Siinä se on oikein onnistunut. Ja oikeesti on siinä ihan hyviäkin juttuja. Ei pidä heittää koko lasta pesuveden mukana.

Mihin aikaan kaikki menee nukkumaan ja että luennot pidetään illalla..

että ihme jos joku voi paremman kirjan kirjoittaa kun A.Wahlgrenin Lapsikirja. Kyllä sieltä löytyy ne totuudet mitkä on perimmäisenä juttuna kaikkeen, mistä lähtee ihmisten hyvä yhteiselo. Tämä ei tarkoita että kukaan olisi niitä pystynyt itse toteuttamaan, mutta kirjan lukeminen antaa jokaiselle ajateltavaa, ja mietittävää miksi minä itse teen juuri niin ja niin.

Wahlgrenin kirjasta, ja haluaisin löytää toisen samanlaisen. En mä oikein saa mitään irti näistä "äidiksi tullut uranainen eksyksissä postmodernin yhteiskunnan roolien ristipaineissa" -kirjoista kun haluaisin lukea ihan arkipäivän elämästä, jonkun sellaisen kirjoittaman, joka ei ole joka sekunti niin tolkuttoman tiedostava ja ahdistunut äitiydestään, että tulee mieleen että ei kai äitiys nyt pelkkää elinkautista kärsimystä sentään ole.

ap.

ni välillä mietin että kuika sitä oikein vaan jaksaa. Pienillä oli pienet huolet, isoilla isot. Työt, seurustelut, kilpailu työpaikoista, ajan riittämättömyys, välillä ihmettelen kuinka kaikkien muiden "aikuisilla " lapsilla menee niin hyvin ja tasaisesti. Meillä elämä on vuoristorataa, jossa en enää itse ole ohjaajan paikalla, en taida olla järin hyvä jarrumieskään. Jaksan kun olen aina jaksanut, mulla ei ole vaihtoehtoja.