Miten ELY-keskukset voivat puolueettomasti hoitaa sekä elinkeinoelämän että ympäristön asioita?
Eikö noiden kahden etu ole lähes aina vastakkainen?
Kertokaa tyhmälle.
Kommentit (9)
on Ely-keskuksessa töissä. Ammatiltaan hän on geologi ja tekee ihan samaa duunia kuin ennenkin, kun oli Ympäristökeskuksella töissä (se sitten muuttui elyksi tai yhdistyi siihen tms). Elinkeinoelämäjuttuja ei tee vieläkään, eli hän ainakin ajaa sitä ympäristön etua...
Normaali yritys tuskin vierailee ely-keskuksessa.
Normaali yritys tuskin vierailee ely-keskuksessa.
Mutta ap:n kysymykseen; ympäristöluvan myöntöminen on aina kompromissi -yritystoimintaa pitää saada (=verotuloja) ja ympäristöä ei saa vahingoittaa. ELY yrittää löytää sen kultaisen keskitien. Tosin nykyään luvan myöntää AVI ja ELY valvoo.
se tuon talvivaaran osalta olekin jo tullut aika ilmeiseksi, tai raahen kultakaivoksen...
Normaali yritys tuskin vierailee ely-keskuksessa.
Mutta ap:n kysymykseen; ympäristöluvan myöntöminen on aina kompromissi -yritystoimintaa pitää saada (=verotuloja) ja ympäristöä ei saa vahingoittaa. ELY yrittää löytää sen kultaisen keskitien. Tosin nykyään luvan myöntää AVI ja ELY valvoo.
riippumattomat virastot joista päätöksen sitten tekisi jokin riippumaton taho? Jotenkin noiden kahden yhdistäminen kuulostaa oudolta. Vähän niin kuin natsit valvoisivat juutalaisten oikeuksia. "Joo, joo, me luvataan olla reiluja ja objektiivisia..."
ap
SDP halusi vahvan alueellisen yksikön vastineeksi keskustalaisille maakuntien liitoille, ja niin he päättivät yhdistää maatalouden, työllisyyden, yrittämisen ja ympäristöpuolen yhteen, tietty liikennettä unohtamatta. ELYissä on 4 erilaista yksikköä, jotka eivät ole keskenään tekemisissä, joten ei ole vaaraa, että ympäristöpuoli olisi lepsu ja antaisi lupia tehdä mitään.
ELYjen yksi tärkeä tehtävä (strategiaan kirjattu) on estää rakentaminen maaseudulle tai ylipäätään kaava-alueen ulkopuolelle. He kieltävät käytännössä kaiken rakentamisen, jos vain keksivät siihen perustelut. (ja niitähän laki tarjoaa paljon).
Mutta ongelma on valtionhallinnon tehostamisohjelma, joka on vienyt virastoista resurssit ja tätä nykyä myös osaamisen. Esim. yksityisellä puolella osaava tyyppi tienaa 5-8000 eur/kk, valtion puolella 3500-5000 eur/kk, kumpi mahtaa kilpailussa voittaa...
Tietysti täytyy aina muistaa, että päävastuu on toiminnanharjoittajalla, jonka pitää tehdä kattavat selvitykset ja arvioida vaikutukset.
Mutta ongelma on valtionhallinnon tehostamisohjelma, joka on vienyt virastoista resurssit ja tätä nykyä myös osaamisen. Esim. yksityisellä puolella osaava tyyppi tienaa 5-8000 eur/kk, valtion puolella 3500-5000 eur/kk, kumpi mahtaa kilpailussa voittaa...
Tietysti täytyy aina muistaa, että päävastuu on toiminnanharjoittajalla, jonka pitää tehdä kattavat selvitykset ja arvioida vaikutukset.
jonkin maaseutualueen virasto voisi objektiivisesti tarkkailla asioita molemmin puolin, kun samat naamat vain vaihtavat titteliä puolin ja toisin ja koko kunnan talous ja tulevaisuus saattaa olla yhden suursaastuttajan varassa...
mutta lyhyellä tähtäimellä näin voi toki olla.
Isompi ongelma on mun mielestä elykeskusten asiantuntemattomuus. Siellä ne miettivät, että saako ihminen rakentaa omalle tontilleen jos se ei sijaitse kirkonkylässä, ja nää Talvivaaran sit saa tehdä mitä huvittaa - koska ely-keskusten asiantuntemus ei tärkeämpiin asioihin riitä.