Lue keskustelun säännöt.
pääsin vauhtiin tavarasta luopumisessa!
05.11.2012 |
Nyt mennään eikä meinata! aion luopua niin paljosta kun vaan voin...kaikki paikat pursuaa tavaraa, mutta nyt alkoi tämän huushollin tyhjennys! Käännän joka ainoan kaapin ja hyllyn, ja poistan kaiken mille en keksi järkisyitä pitää...niin, tunnesyistä näitä tavaroita usein säilytetään. kaikki mukaan talkoisiin!
Kommentit (13)
On todellakin viisasta aloittaa kertomasi kaltainen urakka hyvissä ajoin ja suunnitelmasi kuulostaa sangen hyvältä. Lajittelu on muutoinkin kaiken A ja O, eteneminen hitaasti enemmän kuin viisasta. Anopillesihan kyse ei ole vain tavaran järjestelystä ja pois heittämisestä vaan tunteiden ja muistojen järjestelystä ja niistä luopumisesta eikä silloin parane hötkyillä.
Ehkä asiassa auttaa jos menette ikään kuin "ensimmäisen kierroksen" anopin ehdoilla, siis seuraten mistä hän luopuu noin niinkun helpon oloisesti (saattaa muuten yllättää ja innostua asian edetessä) ja sitten "toinen kierros" onkin jo helpompaa kun osa tavaroista on jo heitetty pois tai annettu eteenpäin ja läpikäytävänä valmiiksi järjestettyjä ja lajiteltuja kaappeja ynnä laatikoita.
Ja HUOM! varaa niitä laatikoita runsaasti:
siistejä pinottavia laatikoita joihin on hyvä merkitä saman tien mitä missäkin on(ainakin noin suurin piirtein). Kameraakin voi käyttää tässä apuna;tulostat kuvan sisällöstä lootan kylkeen jos se on kätevämpää.
Onnea urakalle ja työn iloa!
PS. Jos sulla on aikaa ja mielenkiintoa, niin pidä touhuistanne päiväkirjaa vaikka tietokoneelle. Tallennat kuvia ja tarinoita, jotka nousevat esiin hommelin edetessä, ihania muistoja sulle itsellesi ja muille myös :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tavaraa sinkuksi jäätyäni. Viime viikolla laivalla ja tällä viikolla taas. Mä en säilytä tunnesyistä myöskään mitään.
Mäkään en pahemmin rahallisia arvoja enää ajattele kuin joissain harvoissa tavaroissa. Tulen onnelliseksi jos saan jonkun tavaran annettua jollekin toiselle tarpeeseen. Ei tavara mulle merkitse enää mitän muuta kuin tilan viemistä. Vähempi tavaramäärä on myös helpompi hallita. Valokuvat on ainoa jota en ainakaan tässä elämänvaiheessa hävitä.
Voi sitä ihanaa oloa tollasen tyhjennyssiivouksen jälkeen :)
Koskaan ei ole turhaa tavaraa juuri yhtään. En myöskään osta mitään turhaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nimenomaan annan tavaraa eteenpäin, myydä en juurikaan ehdi mitään.
tavaraa sinkuksi jäätyäni. Viime viikolla laivalla ja tällä viikolla taas. Mä en säilytä tunnesyistä myöskään mitään.
tuo laiva liittyy tuohon, vietkö niitä laivalle ?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tavaraa sinkuksi jäätyäni. Viime viikolla laivalla ja tällä viikolla taas. Mä en säilytä tunnesyistä myöskään mitään.
tuo laiva liittyy tuohon, vietkö niitä laivalle ?
Lahjoitin just viikonloppuna pari kassillista lasten vaatteita puolitutulle ja nyt alkaa varaston tyhjennys roskikseen. Menee käytävämattoa, pahvilaatikkoa ja kaikkea turhaa, jota on vuosia ollut käyttämättömänä.
Ihmeen onnelliseksi tulee, kun luopuu roinasta. Hankkiminen ei tuo juurikaan iloa, vaan se, kun ymmärtää kieltäytyä materiaalin ostosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen käynyt läpi oman huushollini ja anoppi oli kovin vaikuttunut. Nyt hän pyysi, että kävisimme yhdessä läpi heidän valtavan omakotitalonsa. He ovat jo melko vanhoja ja todennäköisesti muuttamassa ihan parin vuoden sisällä helpompaan kerrostaloasuntoon. Ja me mieheni kanssa olisimme ne pääasialliset "muuttoapulaiset", joten ihan omaa työtänikin helpottaakseni osallistuisin mielelläni anopin projektiin nyt jo hyvissä ajoin.
En kuvaisi häntä hamstraajaksi, mutta tapana on, että vähän rikkinäistäkään tavaraa ei välttämättä heitetä pois "kun sitähän voi vielä tarvita". Kaapit ovat täynnä lakanoita ja pyyhkeitä, ja levittäytyneet eri kaappeihin ympäri asuntoa. Astioita on valtava määrä. Näiden lisäksi hyllyt ovat täynnä erilaisia koriste-esineitä, joilla on todennäköisesti tunnearvoa. Huoneet ovat täynnä kalusteita.
Hän selkeästi haluaisi käydä tavarat läpi, mutta en tiedä kuinka paljosta hän on todella valmis luopumaan. Vaikka he tulevatkin todennäköisesti muuttamaan kolmioon tulevaisuudessa, tavaramäärää tulisi karsia oman arvioini mukaan n. 70 %. Miten suoraan pystyn tämän sanomaan? En haluaisi loukata. Meillä on ollut aina hyvät välit, joten en haluaisi tämän projektin välejämme tuhoavan. Ajattelin ehdottaa, että etenemme pikkuhiljaa. Ja lisäksi esimerkiksi sitä, että tietyt tavarat (esim. pyyhkeet, joita tällä hetkellä on lähes joka huoneessa) olisivat yhdessä kaapissa. Näin tavaran hallintakin helpottuisi.
APUA! Vaikka välimme ovatkin hyvät, olen usein vähän varpaillaan heidän seurassaan, vaikka paljon tekemisissä ollaankin. Vanhemmat ovat hyvin tärkeitä miehellekin luonnollisesti. Nämä tavara-jutut tuntuvat jotenkin niin henkilökohtaisilta... Omaan silmääni suurin osa heidän tavaroistaan on heikossa kunnossa tai tarpeettomia, mutta anoppi tuskin näkee asiaa näin...
Minulle ei äiti koskaan mitään muistoja säästänyt ja onhan ne aarteita kun jotain tavaraa katselee monen vuoden jälkeen.
Liika on tietty liikaa mutta kannattaa pitää järkikin tuossa vimmassaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Asun vanhassa sukutalossa, jossa suuri osa huonekaluista on 1900-luvun alusta ja jossa liinavaatekaapissa on yli 6 metrin mittaisia pellavapöytäliinoja.
Tätät taloa ei ole yli sataan vuoteen tyhjennetty järkisyihin vedoten, mutta eipä ole ostettu lipastojakaan siksi, että "oli niin nätti ja halpa". Tavaraa on varmasti monen silmin paljon, varmasti turhaakin, mutta mieluummin jätän uutta ostamatta kuin vien vanhaa ja hyväkuntoista roskiin.
eli käy läpi kaikki sellainen romu, joka pitää viedä keräykseen. Vetoa siihen, että korjaaminen maksaa ja voi olla jopa mahdotonta. Seuraavaksi rikkinäiset astiat ja vaatteet. Eli aloittakaa sellaisesta, joka menee kaatopaikalle tai purettavaksi. Ja todella keskittäkää tavaroita samaan paikkaan eli pyyhkeet yhteen kaappiin (niistäkin voisi jo katsoa osan löytöeläintaloon vietäviksi, vanhat lakanat kuulemma ilahduttavat ihotautiosastoilla siteinä jne.)