G: Junttikodin helmet:

No, meillä on varaa onneksi muuhunkin kuin Ikeaan, kestävään, raikkaaseen ja ajattomaan lastensisustukseen, lasten ehdoilla tietenkin. Lasten lelu- ja askartelukaappina on antiikkiliikkeestä hommattu ruotsalaista jugendia oleva kaunis kaiverrettu kaappi, jota ei todellakaan tarvitse varoa, niin kestävä se on, toisin kuin Ikean ja Jyskin lastulevypaskat. Lasten sänkyinä on kotimaiset laadukkaat lastensängyt itsevalitulla sävyllä. Seinillä on grafiikkaa, öljyvärimaalauksia ja ihan niitä kehystettyjä postikorttejakin, pääasia että miellyttää. Ja kirjoja, kirjoja meillä on valtavasti. Meidän perheessä lukemista arvostetaan. Sen sijaan tietokoneita, pleikkareita jne pidämme pikkuisille aivan turhina välineinä. Lastenhuoneessa on sisustustarrojen, jotka ymmärtääkseni melko helposti irtoilevat, asemesta ihan aito tapetti, tilattu Ruotsista. On alunalkaen sata vuotta vanhaa sarjaa, mutta sopii hätkähdyttävän hyvin meidän lastenhuoneen satumetsä kohtaa klassisuuden -tyyliin :D. Naapurinkin lapset rakastavat meidän lastenhuonetta, siellä ei joka askeleella astuta muovikrääsään vaan lapsiakin kohdellaan esteettisinä olentoina ja harrastetaan taidekasvatusta. Mutta onnea vaan Ikean Kukkalamppu -tielle, ihan varmasti niidenkin katveessa Disney-iltasatunsa kuunnelleista tulee kunnon kansalaisia :D

Hui!

lukea, mutta mulla herää kysymys että mikä on juntin vastakohta? (jota moni ilmeisesti ajattelee itse olevansa?) En nimittäin ikinä, koskaan ole tuntenut tarvetta määrittää ketään juntiksi, enkä saanut kenenkään tyylistä mitään inho-kohtausta. Jokainen on omanlaisensa, ja mä tykkään tietynlaisesta, ja toiset saa tykätä ihan mistä vaan ilman mitään leimaa otsassa. MIkä on juntin vastakohta ja jos et ole sinä niin miksi itseäsi luonnehdit...?

Nyt kaikki listaamaan junteistakin junteimmat sisustusideat.

(Haa, nyt saa haukkua naapureita ja anoppia!)

Kuva lapsesta tai miehestä intissä

En tiedä yhtäkään lasta joka olisi käynyt intin.

Minun lapseni on käynyt intin. On tietysti jo aikuinen mies. Silti minulle hän on minun lapseni, ja minä olen hänelle äiti. Loppuun asti ja aina.

Aikuinen ja omillaan oleva, intin käynyt, on myös jonkun lapsi, aikuisenakin.

Mutta sinä et varmaan ole kenenkään lapsi? Olit jonkun lapsi lapsena, mutta kasvoit aikuiseksi eikä sinulla ole enää vanhempia, äitiä ei isää, etkä ole kenenkään lapsi enää nyt aikuisena. Ok. selvä.

No, meillä on varaa onneksi muuhunkin kuin Ikeaan, kestävään, raikkaaseen ja ajattomaan lastensisustukseen, lasten ehdoilla tietenkin. Lasten lelu- ja askartelukaappina on antiikkiliikkeestä hommattu ruotsalaista jugendia oleva kaunis kaiverrettu kaappi, jota ei todellakaan tarvitse varoa, niin kestävä se on, toisin kuin Ikean ja Jyskin lastulevypaskat. Lasten sänkyinä on kotimaiset laadukkaat lastensängyt itsevalitulla sävyllä. Seinillä on grafiikkaa, öljyvärimaalauksia ja ihan niitä kehystettyjä postikorttejakin, pääasia että miellyttää. Ja kirjoja, kirjoja meillä on valtavasti. Meidän perheessä lukemista arvostetaan. Sen sijaan tietokoneita, pleikkareita jne pidämme pikkuisille aivan turhina välineinä. Lastenhuoneessa on sisustustarrojen, jotka ymmärtääkseni melko helposti irtoilevat, asemesta ihan aito tapetti, tilattu Ruotsista. On alunalkaen sata vuotta vanhaa sarjaa, mutta sopii hätkähdyttävän hyvin meidän lastenhuoneen satumetsä kohtaa klassisuuden -tyyliin :D. Naapurinkin lapset rakastavat meidän lastenhuonetta, siellä ei joka askeleella astuta muovikrääsään vaan lapsiakin kohdellaan esteettisinä olentoina ja harrastetaan taidekasvatusta. Mutta onnea vaan Ikean Kukkalamppu -tielle, ihan varmasti niidenkin katveessa Disney-iltasatunsa kuunnelleista tulee kunnon kansalaisia :D

Hui!

ylimielinen retostelu ole junteista juntein pään sisältö:DDD

kirjahyllyssä, jossa ko. telkkarin lisäksi on dvd:itä, tietosanakirjasarja ja muutama Remes. Sohva on jumalattoman kokoinen möhkö, harmahtava tai ruskea, tekomokkaa. Lattialla korkeanukkainen monivärinen matto, sohvapöytä kiikkerää ja huteraa metalliputkea plus tummennettua lasia. Sen lokeroissa on arsenaali kaukosäätimiä ja Seiskoja.

Seinillä on Ikean "taidetta", sisustustauluja jossa lähikuvia mustavalkoisista kukista tai lapsen varpaista. Ikkunalaudalla Iittalan Kivi-tuikkuja rivissä sekä "hauska" onnenbambu. Olkkarissa ja makkarissa boordit, keittiössä kuviokaakelit. Keittiössä myös mäntyinen pirtinpöytä, emäntä on tuhlannut Ysmyillä ja ostanut sinisen Unikko-kernin. Jääkaapin ovessa vitsikkäitä huoneentauluja kuten "äitisi ei ole täällä töissä" ja "Lellen keittiö on kodin sydän".

Lastenhuoneessa on lapsen sukupuolesta riippuen joko Ikean vaaleanpunainen kukkalamppu tai kuulamppu. Barbi- tai Cars -teemaa runsaasti, jättipehmoleluja ja Ikean seinätarroja. Murjoutunut Expedit-hylly täynnä barbeja, poneja ja muuta roinaa, pari räikeää Mammut-pallia. Sukupuolisidonnaista krääsää nurkat pullollaan.

Kylppärissä kaaos halpoja markettishamppoita ja kylpyleluja, koko perheellä Muumi-pyyhkeet ja mahdollisesti vitsikäs pyyhekyltti jossa lukee "peppu".

Parvekkeella kasa räytyneitä callunoita, muovikalusteet ja tuhkis.

"Lelle"... voi vitsi mikä junttinimi :)

Olen järkyttynyt siitä mitä ylimielisiä toisia ihmisiä halveksivia p***ja olette!!! Ei siinä mitään jos jollain on se kerniliina pöydällä, mut toisilla taitaa olla aivojen tilalla pelkkää keniä. Tai sitten mä olen käsittänyt tän elämän jotenkin väärin. En saa yhtään hupia toisten pilkkaamisesta.paha mieli tulee kun näitä lukee.

etteikö ole mitään meidän kodista, mutta tulihan se Pentikin hopeaporo sieltä onneksi :)

Lastulevykirjahyllyt, miel sellaiset, joihin laitetaan telkku keskelle

Tekokuituiset printtiverhot ikkunoissa

Värjätyt nahkasohvat

Puolipaneloinnit

Mintunvihreät keittiön kaapistot (ehkä parasta mitä olen nähnyt! Tähän oli yhdistetty joku hilpeä ruusutapetti ja toki se puolipanelointi!)

Kulmasohva on uusin junttihitti

Lastulevyinen vitriinikaappi, jossa sekaisin "arvolasia" (eli mariskooli), viinapulloja ja rumia valokuvia ynnä krääsää

Pentikin hopeaporo (ja muukin Pentikin sisustuskrääsä)

Unikkoverhot, unikkopöytäliina, unikkomikätahansa...

Palapeilit

Voisin jatkaa loputtomasti ;)

meillä kolahti 125 vuotta vanhat puolipaneloinnit. Juntti mikä juntti kun ei tajua niitä poistaa.

jääkaapinovi, jota pidetään ilmoitustauluna (on täynnä magneetteja ja kuvia)

eiks muita osumia muka saatu meidän huushollista...

Mulla on kanssa jääkaapin ovi rakkaiden ihmisten kuvia, postikortteja yms ja tietenkin ympäri maailmaa haalittuja magneetteija! Iik, oon pitänyt sitä aina mielenkiintoisena osana mun kämppää, mut se onkin JUNTTIA!

PS: miten ois ikean astiasto?? juntiksi siis...

- halpismukit

- keinutuoli

- räsymatto

- pirttikalusto

ovat paitsi rumat, todella turhat. Näkyvillä oleva munakello on himpun juntti, posliinienkelit ja tuoksupussit kylppärin tasolla koristeena, poppanapöytäliinat, muovikupuiset pöytä/jalkalamput, muovinen joulukuusi, isot kaiuttimet, messinkiset verhotangot, haitariovet takka- tms. huoneeseen, k-kaupasta 90-luvulla kerätyt kukka-astiat, iittalan ultima thule -sarjan kynttilänjalat kokojärjestyksessä, koiran tuhkauurna kirjahyllyssä, jumppapallo, roikkuvat rönsyliljat. Nämä tulivat nyt mieleen, kun mietin lähipiirin koteja:)

mut kaikki ei voi pitää AITOA kuusta sisällä kun turpoo silmät kiinni ja hengitys alkaa vinkumaan. jotkut voi olla ALLERGISIA ja siksi jos joulukuusen haluaa on pakko olla se muovinen!!

- halpismukit

- keinutuoli

- räsymatto

- pirttikalusto

125 vuotta vanhojen puolipaneleiden omistaja vaipuu maanrakoon. Samassa tilassa on räsymattokin. Ja onpa ikkunassa jonkun mainitsemat messinkiverhotangotkin.

Voi tätä häpeän määrää.

Auts, 10 osumaa. Pirttikalustosta ja puolipaneeleista vasta haaveilen. Juntti mikä juntti.

Meidän eteläsiivessä on antiikkinen pönötyshuone, missä pelkästään Tolstoita ja Antiikin tragedioita sekä taidehistoriaa käsitteleviä järkäleitä. Pinoilen niitä "boheemisti" myös sivutasoille, jotta vieraiden tullen näyttäisi siltä että niitä luetaan. Kukka-asetelmat (krysanteemit lemppareina) sijoitetaan jugend-pylvään päällä olevaan burmalaiseen pronssiastiaan. Valaisimena tietysti kristallikruunu, sekä liuta pienempiä valopisteitä, mitä keräilty ajan saatossa huutokaupoista.



Elokuvia, teemalta tulevia sivistysohjelmia ja klassisia levyjämme nauttiaksemme on viihdehuone erikseen. Siellä olemme sijoittaneet videotykin kahden pylvään väliin piiloon ja valkokankaan saa katosta laskemalla esille. Kaiuttimet on kiinnitetty massiivipuisiin koteloihin kattoon, ne on hienot! Kyllä estetiikasta saa sielläkin pidettyä kiinni, eikä mikään nouse silmiin mauttomana tai harkitsemattomana.

tää kirvoitti naurut

Perse. Ei ole kuin marketttishampoota ja parvekkeella tuhkakuppina suolakurkkupurkki.

Jääkaappimagneetteja (lasten kuvataidekerhossa tekemiä sic!) on ja kaksi rönsyliljaa mutta ne ovat kirjahyllyn päällä (pölyiset 20 hyllymetriä).

Mutta asiaan, en ole vielä esittänyt mielipidettä ap:n tekstin pohjalta. Monen tunnin miettimisen jälkeen on pakko sanoa: ihan kuka vaan jolla on Juoppohullu-"kirjoja" kotonaan, olivat ne sitten Tolstoin koottujen vieressä kalliissa tilausvitriinihyllyssä tai Sotkan lastulevymodulissa.

Ni!

Mutta asiaan, en ole vielä esittänyt mielipidettä ap:n tekstin pohjalta. Monen tunnin miettimisen jälkeen on pakko sanoa: ihan kuka vaan jolla on Juoppohullu-"kirjoja" kotonaan, olivat ne sitten Tolstoin koottujen vieressä kalliissa tilausvitriinihyllyssä tai Sotkan lastulevymodulissa.

Ni!

Mitens Matti Nykäsen aforismit kirjahyllyssä?

t. 138

"Käsinmaalatut öljyväritaulut" pienestä lapsesta, jonka pyöreällä poskella valuu pullea kyynel.

Voih, mutta sehän on niiiiin liikuttava. Mun äidillä on sellainen, 70-luvulla hankittu. Äitini on siis juntti. Mikäköhän minä olen..

t. arkkitehti

etenkin niistä jotka ovat lähellä omaa "sosiaalista lokeroa". Hyvä että täällä nyt listataan junttikrääsää niin sosiaalisen nousun tie mahdollistuu muillekin ja tulee vipinää sinne tyylitietoisten ja hyvämakuisten ryhmään. Niitähän tällä palstalla oikein vilisee. Sinänsä hauska, koska tää av on samaa luokkaa kuin Seiska.Mutta ironisesti ja camp-hengen mukaisestihan täällä haetaan kontrastia muuten niin täydelliseen elämään, eikö niin?

Ei ole pahkahuonekaluja voittanutta!



(Omalla kohdallani osui ja upposi korkeakiiltoiset keittiönkaapit ja Pentikin pallolamppu.)

t. arkkitehti

ei nimittäin tee...