Suomessa ei pitäisi olla niin hyvä koulutustaso
Viittaan näihin PISA-tutkimuksen kaltaisiiin yhteenvetoihin.
Maassa on tietty määrä älyä, tietoja ja taitoja vaativia tehtäviä ja sitten paljon vähemmän vaativia tehtäviä. Kun kaikki miltei saavuttavat hyvän tason, vituttaa olla jossain hanttihommissa, kun lähinnä tuurilla pääsee parempipalkkaisiin ja järjen käyttöä vaativiin hommiin.
Kivaa, kun puhuu neljää kieltä ja yleissivistys on hyvää tasoa ja työpaikka suurinpiirtein paskan hinkkaaminen vessanpöntöstä. Pitäiskö tätä koulutuksen merkitystä jo vähentää...halvempaakin olis.
Kommentit (22)
Ja sitten katkerana vaativat siitä vessanpöntön hinkkaamisesta enemmän palkkaa, koska työ vaatii paskatieteiden maisterin tutkinnon ja pitää osata käyttää oikeitä välineitä jne. Vaatimukset työlle muuttuu hurjiksi siinä vaiheessa ja tietysti naisvaltaista alaa sorsitaan, kun ei makseta maisterin palkkaa siitä hommasta.
Suomessa on kauhea ylikoulutusbuumi. Sitten tehdään samaa työtä kuin aikaisemmin matalalla koulutuksella ja sitten valitetaan, kun ei koulutetuille makseta ja naisvaltaiset koulutetut on palkkakuopassa jne.
Fakta on, että kovinta työtä tulevaisuudessa ja jo nyt tekee älyllisessä tuotantotyössä olevat. Ts. ne "nokian inssit". Ne on globaalissa kilpailussa, ne imetään tyhjiin, niistä heikoimmat sortuu ja ajautuu helpommille palvelutyömarkkinoille.
työpaikkojen määrään.
Nyt on lääkäreistä pula ja inssejä on pilvin pimein. Muustakin hoitohenkilökunnasta on vissiin pulaa, mutta tradenomeja ja merkonomeja koulutetaan liikaa.
Saa paremman työn, paremman palkan.
Ei koulutus suinkaan ratkaise ongelmia vaan luo niitä lisää. Minusta on ymmärrettävää, että jos avustaviin töihin (onko niitä edes?) vaaditaan alan tutkinto, niin kyllähän siitä maksaa pitää.
"Pakollisiin" (ja silti turhiin) opintoihin tuhraantuu vuosikaudet, sen ajan olisi voinut viisaamminkin käyttää. Ja tämä tutkinto kuitenkin vanhenee, eipä siitä iloa ole viiden vuoden kuluttua.
samoin työministeriöllä! Kaiiki pääsee korkeakouluihin, ettei tulisi paha mieli ja Suomi saa paukutella henkseleitään korkeakoulutettujen kansalaisten määrillä.
Kukaan ei kysy, MITÄ koulutusta tarvittaisiin, että saisi töitä.
Tuntuu siltä, että tahallinen tarkoitus on, että ylikoulutettuja riittää, jotta palkkoja voidaan pitää alhaalla.
T. Paskatieteiden tohtori ja elinikäisen opiskelun harras harjoittaja
Jos siitä maksettaisiin 1000€/kk ja töitä olisi tarjolla vähintään 30h/viikko ja minimissään puoli vuotta yhteen putkeen.
Vielä voisin väittää, että jopa tämä kaikki koulutus lisää syrjäytymistä. Normaalit ihmiset ei voi mennä normaaleihin töihin. Aina vaaditaan vähintään amk-tutkinto. Entiset merkonomien työt on nykyään tradenomien. Tarjoilijat, hotelllivirkailijat yms. restonomeja. Laborantit laboratorioanalyytikoita (vai mitä ne nyt on).
Ei ole kovin mieltä ylentävää korkeakoulututkinnolla (amk periaatteessa korkeakoulu) tehdä aspa ym töitä 1500 palkalle.
Vielä voisin väittää, että jopa tämä kaikki koulutus lisää syrjäytymistä. Normaalit ihmiset ei voi mennä normaaleihin töihin. Aina vaaditaan vähintään amk-tutkinto. Entiset merkonomien työt on nykyään tradenomien. Tarjoilijat, hotelllivirkailijat yms. restonomeja. Laborantit laboratorioanalyytikoita (vai mitä ne nyt on).
Ei ole kovin mieltä ylentävää korkeakoulututkinnolla (amk periaatteessa korkeakoulu) tehdä aspa ym töitä 1500 palkalle.
puhumattakaan mitä tä kaikki kouluttaminen kustantaa valtiolle.
Myönnän, että peruskoulussa opetetaan paljon asioita, joita ei tarvita elämässä edes yleissivistyksen nimissä (esim. lauseenjäsennys), mutta muutoin minusta yleissivistys on tärkeää itsensä ja ympäröivän maailman ymmärtämiseksi. Ideahan on, että kaikki saavat peruskoulussa samat lähtökohdat ponnistaa siihen työhön, mihin itse kukin parhaiten soveltuu. Jatkokoulutus on sitten jo asia erikseen, aloituspaikkojen jako pitäisi olla suhteessa tarvittavaan työvoimaan.
Minä olen ainakin kouluttamaton duunari. Tienestit ihan ok , eikä vitutakaan.
sitahan mainostettiin askettain Lapin Yliopistolla muistaakseni, vuoden kestava tonttukoulutus :)
Nyt koulutetut joutuvat kilpailemaan vähistä työpaikoista hullunraivolla.
Olisiko järkevämäpää laittaa se kilpailu siihen vaiheeseen, kun opintoihin pyritään, eli tiukat pääsyvaatimukset ja pienemmät opiskelimäärät? Sitten tietäisi, että kun kunnialla käy opintonsa loppuu, on varma työpaikka tiedossa. Kynnys opintolainan ottamiseenkin olisi pienempi.
Minä olen ainakin kouluttamaton duunari. Tienestit ihan ok , eikä vitutakaan.
paitsi että huoltosuhde on sellainen, että vanhusten hoiva-alan työntekijöitä varmasti tarvitaan. Ei mikään koulutus tietenkään takaa työpaikkaa, Suomessa on ehkä muita länsimaita tiukemmin valvottu sitä, millä koulutuksella mitäkin töitä tehdään, mutta onhan tutkintotodistus osoitus siitä että ihminen pystyy edes johonkin. Työurista tulee yhä vaihtelevampia ja kouluttautumisesta elinikäistä. Aikaisemmin tämä on ehkä pätenyt vain korkeasti koulutetuilla (jatkuva ammattikirjallisuuden lukeminen ja tietojen päivittäminen)
Minä olen ainakin kouluttamaton duunari. Tienestit ihan ok , eikä vitutakaan.
Peruskoulu suoritettu. No on mulla työssä suoritettu ammattitutkinto, mutta ilmankin pärjäisin.
Että samoihin hommiin, mitään tehtiin enne ilman pitkiä tutkintoja, vaaditaan nykyään korkeakoulututkintoja? Esim. tradenomithan tekee aika monenlaista ei-niin-kovin-vaativaa hommaa mm. kaupan kassana ja sihteerinä yms. Toki myös oman alan töitä, en siis tarkoita mollata tradenomeja.
paitsi että huoltosuhde on sellainen, että vanhusten hoiva-alan työntekijöitä varmasti tarvitaan. Ei mikään koulutus tietenkään takaa työpaikkaa,
Eipä niin. Niistä vanhustenhoitajista ei tule pulaa, kun tuodaan jostain halpatyömaasta hoitsuja vitsipalkalla tekemään työt. Ja suomalaisia kulkee työttöminä. Tuleepahan halpoja eläkeläisiä valtiolle.
Myönnän, että peruskoulussa opetetaan paljon asioita, joita ei tarvita elämässä edes yleissivistyksen nimissä (esim. lauseenjäsennys), mutta muutoin minusta yleissivistys on tärkeää itsensä ja ympäröivän maailman ymmärtämiseksi. Ideahan on, että kaikki saavat peruskoulussa samat lähtökohdat ponnistaa siihen työhön, mihin itse kukin parhaiten soveltuu. Jatkokoulutus on sitten jo asia erikseen, aloituspaikkojen jako pitäisi olla suhteessa tarvittavaan työvoimaan.
asuntolainoja maksetuksi tai ruokaa pöytään ja lapsille vaatetta päälle. Laiha lohtu luennoida Platonin mietteistä, jos perhesurma on ainoa tie velkavapauteen.
Mutta joo, ymmärrän ap:n pointin kyllä. Tosin hiukan toisesta vinkkelistä: minkä ihmeen takia hanttihommiin vaaditaan niin kovat ominaisuudet: kielitaitoa ja tutkintoja, vaikka duuni on aivan käytännöllistä ja yksinkertaista?
En ole huolissani omasta puolestani, mutta hiukan riipii katsoa, kun lähipiirissä on ihminen, jolla olisi hurja työmotivaatio, mutta tietyn neurologisen poikkeavuuden takia ns. erityis-ihminen, joka ei saa työtä mistään. Kykenisi kyllä aika moneenkiin duuniin pienen perehdyttämisen jälkeen, mutta kun jo lattian lakaisemiseenkin vaaditaan amk-tutkinto ja neljän kielen erinomainen hallinta (kärjistäen, mutta ymmärtänette pointin, jos haluatte).
Se, että matalan koulutustason ja vaativuuden töitä ei juurikaan enää ole - käytännössä on ehkä, mutta työnantajat vaativat ekstraa - johtaa vuosittain tuhansien nuorten syrjäytymiseen työmarkkinoilta.
Kaikki eivät voi olla penaalissa terävimpiä kyniä, joukossa on vähän tylsempiäkin aina.
Kaikille yhtä hyvä koulutus, vaikka ei kiinnostais yhtään. Minä toivon Suomeen tasokursseja takaisin. Tietysti tämä eriarvoistaa yhteiskuntaa, mutta minkäs sille voi.