Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mitä ajattelet 36-vuotiaasta joka ei ole valmistunut vielä mihinkään ammattiin?
26.10.2012 |
Tähän astisena saavutuksena ylioppilastutkinto. Sivuhuomautuksena mainitsen että ihan teinistä asti tärkeimpänä tavoitteena on ollut äitiys, ja se on saavutettu; 3 lasta 13:sta vuodessa saman (avio)miehen kanssa.
Jos ajattelen omia asenteitani muita ihmisiä kohtaan, niin pitäisin kaltaistani ihan luusereina.
Itse tiedän mitä olen, mutta aika luuseri-olo on silti. Tällä hetkellä opiskelen ammattikorkeakoulussa, ja olen menestynyt opiskeluissani erinomaisesti. Tuntuu kuitenkin ihan älyttömältä että valmistun ensimmäiseen ammattiini vasta 40-vuotiaana!
En ole missään vaiheessa ollut yhteiskunnalle ylimääräsenä taakkana, olen ollut töissä, ja työttömänä ollessani(12kk) en ole nostanut työttömyysetuuksia. Missään vaiheessa en ole ollut sosiaalitoimen asiakas, enkä ole hakenut asumistukia.
Voiko tästä vielä nousta normaaliin, ikänsä mukaiseen yhteiskunnalliseen statukseen?
Kommentit (5)
Ainakin mitä olen nähnyt ja omaa elämääni seurannut. Elämä ensin, ammatti sitten. Ja mekin tosiaan tehdään kyllä töitä, mutta moni meistä ei eläessään valmistu yhtään mihinkään ammattiin. Jos hyvin käy, saadaan joskus sellainen kunnollinen työpaikka missä voi olla loppuikänsä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ole tärkeämpää työtä maailmassa kuin äitiys!! Mutta hienoa, että haluat myös toteuttaa itseäsi ja osallistua työelämään! Lapsesi ovat todella onnellisessa asemassa, kun heillä on ollut noin omistautunut äiti kasvattamassa : ) Itsekkäitä vanhempia on paljon, joille tärkeintä on pitää lapset poissa tieltä ja kivuta omalla urallaan. Minulla on maisterin tutkinto ja työkokemusta ulkomailta, mutta nyt ei enää olekaan mikään kiire sinne uraputkeen, kun kotona on ihana 2-vuotias tehopakkaus! Aikaisemmin olin kamalan huolissani siitä saanko luotua itselleni uraa ja menestystä, mutta nyt minulla on jotain paljon tärkeämpää!Et missään nimessä ole luuseri!!! Paljon onnea opintoihisi ja tulevaan työhösi!
Eihän tuo kuulosta pahalta ollenkaan.
Alue: Aihe vapaa
Älä vertaa itseäsi muihin vaan elä omaa elämääsi. Mulle taas kävi niin, että hyvällä tsäkällä ja kielitaidolla tein töitä erittäin arvostetussa ammatissa pitkään. tuli tunne, että haluan jotain "syvempää". Opiskelen nyt yli 40v. uutta ammattia sosiaalialalle ja tarkoituksena olisi vielä jatkaakin opintoja. minulla useita akateemisia kavereita ja mieskin, mutta olen visusti päättänyt elää ylpeänä omaa elämääni. Palkka ja kaikki tippuu uudessa ammatissa, mutta sen ei ole nyt väliä. Lapset olen itse kokenut kuitenkin tärkeimmäksi "saavutukseksi". Tsemppiä opintoihin, myös minulla ne ovat sujuneet hyvin!