Oletko lukenut Salaisuus-kirjan?

innostuin siitä kovasti ja uskoin että nyt elämäni paranee. Mutta niinhän siinä kävi että totesin että ei homma vaan toimi tosielämässä, joten kirjan hyöty jäi pieneksi hetkelliseksi toiveiden nostattamaksi optimismipiikiksi.

ihan ok idea.

Mikäs se nyt olikaan se salaisuus

on käytännössä se että kirjan mukaan luomme itse oman todellisuutemme omilla ajatuksillamme. Vedämme siis ajatuksillamme puoleemme joko negatiivisia tai positiivisia tapahtumia ja asioita. Voimme kirjan mukaan dramaattisesti, jopa taianomaisesti parantaa elämäämme lopettamalla kielteinen ja negatiivinen pyörittely ja keskittymällä siihen mitä haluamme saada, positiivisessa mielessä. Esim. visualisoida se mitä haluamme.

Minä koitin kovasti saada uutta duunipaikkaa noin mutta eipä ole pariin vuoteen löytynyt vaan.

Ei toimi käytännössä, en ole kovasta harjoittelusta (ja henkisten lakien noudattamisesta) huolimatta saanut ilmennettyä edes harjoitustehtävääni, oksanpaasta. Saati sitten rahaa, työpaikkaa, ystäviä. Aarrekartat on käytössä, ja annan/palvelen pyyteettömästi muita tasapainon lain nimisä, mitään vaan ei tuletakaisinpäin.



Jos tuo olisi totta, maailmassa ei olisi yhtään köyhää ja sairasta. Kirjailija osaa innoittaa ja saada ihmiset villiintymään - ilman todellista substanssia. Taitava kirjailija: )

tai varmaan siis sattumaa, mutta... Tää mun tuttu päätti tosi spesifisiä tavoitteita kuten että hän tulee löytämään 2 vuoden sisällä tietynmaalaisen (ei suomalainen) miehen, muuttamaan ulkomaille, ja pienempiä toiveita. Minä vähän naureskelin että joo-o, taitaa tulla karu mahalasku, kun missä tämä lähinnä aina kotona viihtyvä jo pian nelikymppinen nörttinainen tapaisi ulkomaisia tai edes suomalaisia miehiä, unelmoi vaan. Kas kummaa kuitenkin, oli tavannut juuri senmaalaisen miehen bussipysäkillä Helsingissä, alkaneet jutella ja vähän yli vuoden yhdessäolon jälkeen muuttivat miehen kotimaahan. Myös ne pienemmät toiveet ovat toteutuneet kuulemma.



Minä joka olin alkuun tuominnut koko jutun taikauskoisena paskana, toki sitten ajattelin että mun täytyy myös kokeilla. Asetin tiettyjä juttuja mitä haluan saada, eikä ne olleet ollenkaan edes niin dramaattisia kuin tuon tuttavani toiveet, paljon todennäköisempiä saavuttaa. Mulla ei vaan sitten realisoituneet mun unelmat koskaan. Olenkohan sitten vaan liian skeptinen kuitenkin pohjimmiltani enkä oikeasti uskonut salaisuuteen.



Yksi huomio tuosta: minusta nimittäin jopa Raamattu näyttää omalla tavallaan tukevan tuollaista ajattelua, vaikka itse salaisuus ei kristillisyyden piiristä olekaan. Jeesus nimittäin sanoo Raamatussa, että mitä tahansa te anotte USKOEN JO SAANEENNE, se on teille tuleva. Salaisuudessa on käytännössä kyse ihan samasta opista.

niin hyvin että rupes pelottamaan sen verran etten uskaltanut enää uutta tehdä kun iski rimakauhu. Että jumaleissön osaanko nyt toivoa oikeita asioita =o.

Ja oli yksi surkeimmista lukemistani kirjoista. Minusta jopa vaarallinen heikkomille yksilöille joilla henkiset hoksottimet eivät ole ihan kohdillaan.

On totta, etta kuljemme aina niita asioita kohti, joita ajattelemme ja joihin mielessamme pyrimme. Onko sitten ihme, jos osa niista toteutuu?