Kuinka paljon ohjelmaa pari tuntia kestäville lapsen synttäreille?

Tarjoilussa meillä on kauppansa tehnyt aina jäätelö, karkit ja keksit ja sipsit. Toki kakkukin. Ja toisaalta suolainen maistuu, mutta kovin montaa sorttia ei tarvii olla - eivät ne kauheasti jaksa syödä.



Kysy omalta lapseltasi, mitä haluaa tarjolle.



Varaisin "takataskuun" leikkejä varalle ja katsoisin, miltä tilanne näyttää. Lahjojen availu ja ruokailu vie jo aikaa ja on hyvä jättää aikaa myös vapaalle leikille. Jos menee riehumiseksi, voit sitten korjata tilanteen jollain leikillä.



Se iän ikuinen onginta on aina lasten suosikki.



Aarteen etsintä on toinen kiva. Esim. niin, että annat vihjeitä tyyliin "paikka, jossa vesi jäätyy", eli pakastimelle mennään ja sieltä löytyy seuraava vihje, vaikkapa "hikinen penkki" (=saunan ladu) jne ja lopulta sitten löytyy joku aarre.

liki koko ajalle, ja järjestää niitä sitten tilanteen mukaan. Jos leikit näyttävät sujuvan muutenkin, on turha ohjelmoida liikaa. Mutta jos juhlinta menee pelkäksi juoksuksi ja huudoksi, on hyvä antaa muuta tekemistä.



Lahjat voi antaa pullonpyörityksssä: lapset rinkiin ja sankari pyörittää ensimmäisen kerran. Se, ketä pullon suu osoittaa, saa antaa lahjan, joka avataan ja jota ihastellaan. Kiitokset ja ole-hyvät tietysti. Ja lahjan antanut saa pyörittää seuraavaksi.



Aasin hännän tökkääminen, aarteenetsintä, piiloleikki ja avaimen piilotus ovat vanhoja, perinteisiä leikkejä, jotka uppoavat tänäkin päivänä. Onginta on tietysti parasta.



Ongintapussukkaan voi laittaa leikkitatuoinnin, jonka lapset voivat sitten laitattaa aikuisella. Tatuointeija löytyy marketeista sekä tyttö- että poikateemoilla



Pienemmän porukan kanssa voi myös askarrella, jos sankari on sen tyyppinen. Tytöille helmien pujotusta koruun, miksei pojillekin.



Leipomisen kanssa ei kannata nähdä suurta vaivaa, nimim. kokemusta on ;-) Kakku tai jäätelö saattaa tehdä kauppansa, muut leivonnaiset on yleensä enemmän koristeena. Pieniä herkkua, kuten karkkeja, menee enemmän.



Musiikkia soimaan ja disko pystyyn! Spotify on pullollaan hauskaa lastenmusiikkia.

että laitat tarjottavia pikku kuppeihin, jotta kaikki ylettävät helposti. Sit jos joku loppuu on helppo lisätä. Tuntuu, että muutoin lapset mättävät kauheat kasat lautasilleen kaikkea, mut suuri osa jää syömättä.



Varaa ohjelmaa, mut käytä vain tarvittaessa. Ensin pullonpyöritys ja lahjojen jako. Sit yhteistä leikkiä lahjoillaja leluilla. Syntyy kuin itsestään. Kun ekat alkaa riehumaan, niin kutsut pöytään. Lopuks ongintä tai aarteenetsintä, jossa jokainen saa pienen pussin. Sit jo ovikellot soikin ja ekoja haetaan kotiin.

joten kannattaa varata paljon ohjelmaa.



Itse tein aarteenetsinnän niin, että piilotin paperikarkin (esim.Dumle) yksi kerrallaan johonkin huoneeseen niin, että se enempää kaivelematta näkyi piilostaan, jos sopivasti osasi katsoa (en halunnut lasten tonkivan kämppää ylösalaisin). Lapset olivat piilotuksen ajan lastenhuoneessa. Se joka ekana löysi karkin sai sen ja seuraavilla kierroksilla sai olla mukana etsimisessä, mutta jos huomasi taas ekana karkin, tuli vain kertomaan minulle kuiskaten salaisuutena sen paikan. Näin jokainen sai vuorollaan karkkiaarteen eli kierroksia/karkkeja yhtä monta kuin osallistujia.



Lattiansuojauspaperiin (iso rulla) piirsin ison prinsessan ääriviivat ja pukuun paljon pienempiä ykityiskohtia. Sen saivat lattialla värittää ja lopuksi vielä jokainen liimata yhtä monta tarraa siihen.



Onginnassa oli monta kierrosta eli vei enemmän aikaa ja onkimiskerta osui jokaiselle 4 kertaa. Eli kaverilahjapussukan tavarat ongittiin jokainen erikseen. Kaikille nimikoitu pussukka käteen ja jonoon. Ekalla kierroksella kaikki onkivat kynän (erilaisia), seuraavalla tikkarin (erilaisia), jne.



Viestileikin järjestin, mutta se meni sähellykseksi. Suosittu ja kiva osio siinä oli koottavaan vaatetankoon lankoihin roikkumaan ripustamani vaahtokarkit, joista jokaisen piti syödä yksi käsiä käyttämättä.

Nämä kuluivat meillä

- nakit !! (pieninä paloina, joita cocktail-haarukoilla napsivat)

- popkornit

- Raffelit

- suolakuviot (Lidlin pakkaus, jossa erilaisia)

- karkit (nallekarkit, vaahtokarkit)

- värikkäät lasten keksit

- mokkaruudut (pieniksi neliöiksi leikattu)



Mehua tein keltaista ja punaista, että saivat valita.



Kakkua ei edes ottanut kuin puolet. Siitä kului ehkä 1/6. Ensi kerralla tökkään kynttilät mokkaruutuihin enkä tee ollenkaan kakkua.

ainakaan meillä ole koskaan tarvinnut mitään suurempaa ohjelmaa lapsille (on ollut suunnitelmissa kyllä). Se kaksituntinen on kuitenkin aika lyhyt aika. Ainuita ohjelmia on ollut onginta ja sit lahjojen aukominen jos sen voi ohjelmaksi luokitella. Lapset on halunneet leikkiä ja tutkia lastemme leluja (joita on aika paljon) ja se on riittänyt.

Tarjottavana on ollut ihan perus juttuja: keksejä, vaahtokarkkeja, sipsejä, poppareita, pikkunakkeja, lihapullia, rypäleitä ja kakkua. Isommalle olen tehnyt pieniä juustopitsoja jotka on olleet koululaisten suosikkeja.

Lapset haluavat joka tapauksessa lähinnä inventoida sinun lapsesi leluja ja leikkiä niillä. Toki kannattaa pari leikkiä miettiä takataskuun, jos joku alkaa villitä riehumista, mutta muuten ei kannata ylisuorittaa.



Myöskään tarjoilujen kanssa ei kannata mennä överiksi. Harvat nelivuotiaat kamalasti innostuvat täytekakusta, joten sen voi ihan hyvin ostaa vaikkapa kaupan pakastealtaasta, tärkeintä on päivänsankarin päästä puhaltamaan kynttilät. Jäätelö ja pikkunaposteltava (keksit, naksut, pikkupitsat tai nakki-lihapulla-kirsikkatomaatti-tikut) maistuvat paremmin. Tee vaikka jäätelöbaari eli varaa paria eri jäätelöä, kastikkeita, hilloa, strösseleitä ja purkki-kermavaahtoa ja kokoa kullekin omanlaisensa annos.



Leikkeinä voi käyttää piilosta, aarteen etsintää tai avaimenpiilotusta. Lätkis on myös hauska: pane lapset istumaan tuoleille rinkiin ja yksi on keskellä lätkijänä kevyen vihon kanssa. Yksi huutaa jonkun piirissä istujan nimen ja keskellä oleva yrittää ehtiä lätkäistä viholla istujaa polvelle, ennen kuin hän ehtii huutaa jonkun muun piirissä olijan nimen. Ja kun lätkijä ehtii ensin, hidas huutaja joutuu vuorostaan keskelle.



Hauskaa on myös muuttumisleikki, jossa pitää arvuutella, mikä on toisin esille tulevalla henkilöllä. Eli kukin lapsi tulee toiseen huoneeseen ja sinä lisäät hänen vaatetukseensa tai tukkaansa jotain tai vaikkapa irrotat henkselin tai nostat paidan helman hameen alta (sovit tietysti yhdessä lapsen kanssa, mikä on se muutos). Sitten hän menee muiden eteen, ja se, joka ekana keksii, mikä hänen asussaan on muuttunut, saa joko pienen namin tai tulla toiseen huoneeseen "muuttumaan".



Ja sitten voi tosiaan järjestää onkimisleikin tai arteenmetsästyksen, jossa lapset saavat pienen yllätyspussukan - jos haluat. Osa äideistä vierastaa vieraiden lahjomista, mutta ainakin meillä täällä stadissa se on ollut lasten kaverikesteillä tapana. Sopivia lahjoja ovat vaikkapa tarrat tai pinnit tai saippuapuhalluspurkki tai ksylitolipurkka.