Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Apua perheneuvolasta?
12.10.2012 |
Olemme puolisoni kanssa tilanteessa, jossa minä alkaisin jo kaivata ulkopuolisen apua. Yhteisoloa takana kohta 13v, pieniä lapsia 3. Vanhin koulussa, nuorin 3v.
Ongelmamme on miehen "oman ajan" kaipuu, joka on niin voimakas, että häipyy välillä omille teilleen jopa yökausiksi. Ennenkuin joku ehdottaa, että miehellä on toinen, niin tiedän varmaksi, että ei ole!
Seksielämämme on ollut viimevuosina säännöllisen epäsäännöllistä, mutta suht mielikuvituksetonta. Johtunee osaksi pienistä lapsistamme ja rauhallisen ajan puutteesta. Viimeksi meillä on kylläkin peitto heilunut 2kk sitten...
Uskaltaisinkohan ehdottaa miehelleni perheneuvolassa käyntiä. Jotenkin tuntuu, että omassa ahdistuksessaan on unohtanut muun perheen ja erityisesti minun tarpeet. Tiedän että arki on välillä raskasta (olemme molemmat töissä, minä teen lyhennettynä), mutta helpottaisihan se, jos molemmat osallistuisivat perheen rutiiniin. Mies on kyllä loistava isä lapsille - silloin kun on läsnä.
Onko joku palstalaisista saanut konkreettista apua perheneuvolasta? Miten mies reagoi, kun ehdototte neuvolakäyntiä? Tilanteemme ei nyt ihan vielä ole katastrofaalinen, mutta muuttuu sellaiseksi, jos muutosta ei ala tapahtua!
-mrs E
Kommentit (7)
Hei!
Asumme pienehköllä paikkakunnalla ja kun mies on pois, asustelee ystäväpariskunnan luona. Ja tietäisin, jos vaikkapa kylän kuppilasta vieraan mukaan lähtisi noin 1min sisällä. Pienellä paikkakunnalla asumisesta on välillä hyötyäkin :)
Ja mitään merkkejä (nettisurffailu/tekstiviestittely yms.) ei ole ollut. Eikä muuten käy siellä baarissakaan kuin ehkä 4krt vuodessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tosin erohan siitä tuli. Kuitenkin sellainen ero, että ollaanpuheväleissä.
Ilman perheneuvolaa olisin lähtenyt vaan ovet paiskoen. Tosin mikään pika-apu se ei ollut, otin yhteyttä lokakuussa, saimme ajan maaliskuussa.
Ehkä - ja vain ehkä - jos keskustelu olisi alkanut aiemmin lopputulos olisi ollut vielä fiksumpi.
Mies oli sitä mieltä, että haluaa perheemme eheyttä, minä sanoin vastaan että siinähän haluaa mutta jos ei ole valmis yrittämään/tekemään sen eteen mitään niin minä en jaksa.
Mieluimmin joku pariterapia. Me kävimme perheneuvolassa lapsen takia, parisuhdeongelmien takia olisin hakenut muuta apua.
Voitte saada ulkopuolisen näkökulmaa ja tukea perheenne hyvinvointiin nyt just, kun lapset on pieniä, tai siis monen ikäisiä ja teilla aikuisilla paljon tekemistä ja oman ajan kaipuuta. Perheen hyväksi ja parisuhteen hyväksi toimiminen on arvokas asia.
Voimia! Toivotaan, että löydätte yhteisen onnen!
Hei!
Kiitos vastauksestasi. En vielä ole ottanut tarkemmin selvää millaista parisuhdeterapiaa kunnalla on tarjota. Yksityistä terapeuttia ei varmaankaan täälläpäin olekaan. Oletin, että apua saisi nimenomaan perheneuvolan kautta.
Kaipailisin vielä kokemuksia siitä, miten miehet ovat reagoineet terapiaan. Onko tilanne lähtenyt paranemaan. Miten ehdotus terapiasta ylipäätään otettiin vastaan. Tiedän mieheni olevan "herkkä", enkä halua, että hänelle tulee hirvittävät omantunnontuskat ja masennus terapian takia, vaan ainoastaan, että hänkin oppisi löytämään ilon arjesta sekä ottamaan muutkin huomioon...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nostan vähän... Kaipaisin siis oikeasti neuvoja/tukea. Ystäville ja perheelle kun on vaikea kertoa. Pitävät parisuhdettamme ja erityisesti miestäni täydellisenä...
-mrs E
Alue: Aihe vapaa
mutta mistä tiedät mitä mies selkäsi takana puuhailee? Niin,et mistään.
Kuulostaa nimittäin hyvin tutulta tuo tilanteesi,ja mitäpä sieltä sitten paljastuikaan...