Lue keskustelun säännöt.
Pelottaa tehdä raskaustesti
11.10.2012 |
Heissan kaikki!
Oli pakko tulla tänne vähän kirjoittelemaan. Ollaan miehen kanssa yritetty vauvaa. Mulla on tosi epäsäännölliset kuukautiset ja ne tulee miten sattuu, joten en voi päätellä siitä, että "kuukautiset ovat myöhässä" olisinko raskaana.
Tänään ajattelin tehdä testin, mutta testin teko pelottaa ja jännittää. Takana on aika traumaattinen synnytys, joten tämä ei auta ollenkaan tilannetta. Vauva olisi niin toivottu, mutta kaikki tuleva jännittää jo etukäteen vaikka en tiedä olenko edes raskaana.
Olisiko siellä ruudun toisella puolella ketään muuta samanlaisessa tilanteessa? Tai jokunen vaan joka haluaisi ajatuksiaan vaihtaa :)
Kommentit (13)
Kaikella on aina tarkoituksensa.. Vauva tulee sitten kun on tullakseen. Lohduttaudu sillä, että pääosin raskaudet ja synnytykset menevät hyvin ja suomessa harvemmin tulee mitään suurta. Ehkä sinulla on vain mieli nyt herkkä. Ei kannata lukea sellaisella mielellä huonoja uutisia. Tsemppiä, hyvin kaikki tulee sujumaan.
t:vauvasta kanssa haaveileva
Kiitos rohkaisevista sanoista. Ensimmäistä lasta tuli yritettyä puoli vuotta ja tämä olisi nyt kolmas kierto. Tämä on niin ristiriitainen tunne. En haluaisi pettyä, kun kuukautiset alkavat, mutta raskautuminenkin jännittää niin pirun paljon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tuohon epäsäännölliseen kiertoon ja raskaustestiin mitään, mutta suosittelen, että kun olet raskaana, puhuisit heti neuvolassa tuosta synnytyspelosta. Toki pelkopolille pääsee tarvittaessa, mutta kannattaa puhua terkkarillekin, ja ystäville, varsinkin sellaisille, joilla itsellä on ollut vaikea synnytys.
Mulla itsellä oli vaikea synnytys ja olenkin miettinyt, millaisia tunteita se mahtaa mahdollisessa tulevassa raskaudessa herättää. Mulle tarjottiin mahdollisuutta käydä pelkopolilla synnytyksen jälkeenkin, mutta siinä vaiheessa tuntui, etten sitä tarvitse. Puhuin pitkään äitiysneuvolan terkan kanssa synnytyksestä, samoin synnytyssairaalasta soitti mulle kätilö kotiin n. kuukauden kuluttua synnytyksestä.
tuohon epäsäännölliseen kiertoon ja raskaustestiin mitään, mutta suosittelen, että kun olet raskaana, puhuisit heti neuvolassa tuosta synnytyspelosta. Toki pelkopolille pääsee tarvittaessa, mutta kannattaa puhua terkkarillekin, ja ystäville, varsinkin sellaisille, joilla itsellä on ollut vaikea synnytys.
Mulla itsellä oli vaikea synnytys ja olenkin miettinyt, millaisia tunteita se mahtaa mahdollisessa tulevassa raskaudessa herättää. Mulle tarjottiin mahdollisuutta käydä pelkopolilla synnytyksen jälkeenkin, mutta siinä vaiheessa tuntui, etten sitä tarvitse. Puhuin pitkään äitiysneuvolan terkan kanssa synnytyksestä, samoin synnytyssairaalasta soitti mulle kätilö kotiin n. kuukauden kuluttua synnytyksestä.
Hieno juttu, että sulle on annettu apua synnytyksen jälkeen. Mä en sitä vissiin oikein osannut edes pyytää/vaatia. Kun ei sitä mulle tarjottu automaattisesti. Olen niin kateellinen naisille jotka vaan menevät synnyttämään ja vauvan saatuaan kaikki on hyvin. Olisin itsekin halunnut kokea sen. Rehellisesti sanottuna edelleenkin, kun katson dokkareita jossa on synnytys itken joka kerta. Se on jotenkin niin herkkä juttu mulle.
ja vannoin etten tee enää lapsia.
Ikäeroa tuleekin yli 8v koska en aikaisemmin ole uskaltanut edes ajatella asiaa.
En tiedä miten pääsin pelosta,se vaan hävisi lopulta.
Neuvolassa on oltu kannustavia ja pääsisin pelkopolille jos tarvetta on...raskaus mulla nyt puolivälissä enkä osaa pelätä ollenkaan,ainakaan vielä :D
tuohon epäsäännölliseen kiertoon ja raskaustestiin mitään, mutta suosittelen, että kun olet raskaana, puhuisit heti neuvolassa tuosta synnytyspelosta. Toki pelkopolille pääsee tarvittaessa, mutta kannattaa puhua terkkarillekin, ja ystäville, varsinkin sellaisille, joilla itsellä on ollut vaikea synnytys.
Mulla itsellä oli vaikea synnytys ja olenkin miettinyt, millaisia tunteita se mahtaa mahdollisessa tulevassa raskaudessa herättää. Mulle tarjottiin mahdollisuutta käydä pelkopolilla synnytyksen jälkeenkin, mutta siinä vaiheessa tuntui, etten sitä tarvitse. Puhuin pitkään äitiysneuvolan terkan kanssa synnytyksestä, samoin synnytyssairaalasta soitti mulle kätilö kotiin n. kuukauden kuluttua synnytyksestä.
Hieno juttu, että sulle on annettu apua synnytyksen jälkeen. Mä en sitä vissiin oikein osannut edes pyytää/vaatia. Kun ei sitä mulle tarjottu automaattisesti. Olen niin kateellinen naisille jotka vaan menevät synnyttämään ja vauvan saatuaan kaikki on hyvin. Olisin itsekin halunnut kokea sen. Rehellisesti sanottuna edelleenkin, kun katson dokkareita jossa on synnytys itken joka kerta. Se on jotenkin niin herkkä juttu mulle.
kätilö, joka kävi mun kanssa sen synnytyksen läpi, ehdotti tuota puhelinsoittoa, en olisi osannut sitä pyytää itse. Äitiysneuvolan th taas mainitsi tuosta mahdollisuudesta päästä pelkopolille, lähetteen olisi saanut jälkitarkastuksesta tai tarvittaessa sitä ennen äitiysneuvolan kautta.
Mulla on ihan sama juttu, että synnytyksen katsominen esim. jossain dokumentissa ottaa lujille ja joskus myös pelkkä synnytyksen muisteleminen ahdistaa. Myös nuo kateuden tunteet kuulostavat tutuilta!
Yksi naapurini (hänellä on siis jo 2 aikuista ja 1 yläasteikäinen lapsi) kertoi mulle, että hänellä 2 ensimmäistä synnytystä olivat aika vaikeita, eikä hän saanut mitään tukea niistä selviytymiseen. Hän sanoi, että ä-neuvolan vanhanaikainen terkkari vaan kuittasi kivut sillä, että sellaista se on. Tämä naapurini ei halunnut enempää lapsia, ja oli kauhuissaan, kun huomasi olevan 3. kerran raskaana. No, neuvolaan oli tullut uusi th - joka on siellä edelleen - jolla olikin aivan erilainen näkemys asiasta! TÄmä naapurini keskusteli paljon synnytyspelostaan raskausaikanaan ja synnytys menikin ihan helposti. Joten kyllä tuolla keskustelemisella varmasti on suuri vaikutus asiaan! Sen takia sanoisin, että synnytyspelko kannattaa ottaa puheeksi ihan heti, eikä sitä missään nimessä kannata hävetä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ekan kohdalla mies rynkytti ulkopuolella vessan ovea kun niin kovasti halusi tietää mikä on tulos, oli siis ovi lukossa.
Toisen tikkupissan kohdalla menin salaa kauppakeskuksen vessaan.
Jotenkin tuntui ällöltä ettei aikuinen ihminen saa pissata rauhassa.
Sitten kun plussa näkyi, ilmeisesti parasympaattinen hermosto reagoi siihen vahvasti, tuntui että suonet laajenivat ja heti oli raskaana olemisen tunne.
ja vannoin etten tee enää lapsia.
Ikäeroa tuleekin yli 8v koska en aikaisemmin ole uskaltanut edes ajatella asiaa.
En tiedä miten pääsin pelosta,se vaan hävisi lopulta.
Neuvolassa on oltu kannustavia ja pääsisin pelkopolille jos tarvetta on...raskaus mulla nyt puolivälissä enkä osaa pelätä ollenkaan,ainakaan vielä :D
Toi ikäero onkin hyvä juttu. Mulla esikoinen vähän päälle 2 vuotta. En halua kamalan isoa ikäeroa omille lapsille, koska itselläni ja siskollani on 7 vuotta eroa ja tiedän mitä se on vaikka hyvin tullaankin juttuun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ekan kohdalla mies rynkytti ulkopuolella vessan ovea kun niin kovasti halusi tietää mikä on tulos, oli siis ovi lukossa.
Toisen tikkupissan kohdalla menin salaa kauppakeskuksen vessaan.
Jotenkin tuntui ällöltä ettei aikuinen ihminen saa pissata rauhassa.
Sitten kun plussa näkyi, ilmeisesti parasympaattinen hermosto reagoi siihen vahvasti, tuntui että suonet laajenivat ja heti oli raskaana olemisen tunne.
Hahah, ihana. Tämä on kyl niin totta :D
Päätin tehdä testin heti esikoisen mentyä päiväunille. Eli n. 10 min. sitten. Tein testin! Ja testi on ... POSITIIVINEN!
En voi oikein uskoa tätä todeksi. Päässä pyörii niin monta ajatusta etten tiedä mitä tuntea. Onnellinen kuitenkin olen.
???
Sisältö jatkuu mainoksen alla
illalla kyllä pakko tehdä vielä uusi testi... ihan varmuuden vuoksi.
Meillä tehtiin kans testi ja huokastiin helpotuksesta ettei oltu raskaana kun on riittävästi vilskettä tähän elämäntilanteeseen..
Mies on menossa sterilisaatioon kun täyttää 40-v mutta emme ole osanneet päättää josko vielä yksi lapsi olisi tullakseen ja ehkäisy on ollut ei ihan 100% ainakaan ;)
Kovasti onnea odotukseen koko perheelle!
Päätin tehdä testin heti esikoisen mentyä päiväunille. Eli n. 10 min. sitten. Tein testin! Ja testi on ... POSITIIVINEN!
En voi oikein uskoa tätä todeksi. Päässä pyörii niin monta ajatusta etten tiedä mitä tuntea. Onnellinen kuitenkin olen.
???
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikella on aina tarkoituksensa.. Vauva tulee sitten kun on tullakseen. Lohduttaudu sillä, että pääosin raskaudet ja synnytykset menevät hyvin ja suomessa harvemmin tulee mitään suurta. Ehkä sinulla on vain mieli nyt herkkä. Ei kannata lukea sellaisella mielellä huonoja uutisia. Tsemppiä, hyvin kaikki tulee sujumaan.
t:vauvasta kanssa haaveileva