Tulisiko hahmotusviasta kertoa työhaastattelussa?
Minulla ei tullut mieleenkään kertoa, koska tähän mennessä ongelma ei ole työntekoa haitannut, mutta nyt uudessa työssän olen ajan mittaan ymmärtänyt, mitä tämä hahmotusvika todellisuudessa tarkoittaa. Minun on ollut paljon vakeampi oppia asioita ja työtehtäviä työpaikallani kuin muiden, olen kömpelö ja minulle sattuu usein pienempiä tai isompia mokia. Esimies otti nämä mokani kerran puheeksi ja sitten tajusin kertoa hahmotusviastani. Voidaankohan minut irtisanoa, koska en ole kertonut siitä työhaastattelussa? Minulle ei ole koskaan annettu mitään diagnoosia (onko hahmotusvialle edes sellaista?), koska tutkimukset jäivät aikoinaan kesken eräästä syystä. Nyt on kuitenkin selvää, että hahmotusvika minulla on. Kannattaisiko minun käydä lääkärissä ja pyytää tälle jokin virallinen diagnoosi vai?
Kommentit (6)
Meinaatko että saat enää työpaikkoja koskaan kun totuudentorvena kerrot moisia asioita!
eli turha miettiä sitä enää. Olit ilmeisesti haastattelussa rehellinen ja kerroit asioista joiden arvelit vaikuttavan työhön. En minäkään haastattelussa kertonut allergioistani, koska ne eivät mitenkään vaikuta työhöni, toimistotyötä. Eikä niitä kysyttykään. Mutta nytpä alkoivat vaikuttaa kun työpaikka on homeessa. Sitten kun sairaus/vika alkaa haitata työssä, täytyy tietenkin hankkia asianmukaiset todistukset ja hoito.
Mutta ei kyllä kannattaisi kertoa ikinä myöhemminkään. Ilman mitään vikojakin ihmiset mokailee ja on hitaita oppimaan..
Ei sua tuon kertomattomuuden takia todennäköisesti irtisanota, mutta parempi olisi ollut kun et olisi maininnut asiasta. Nyt asia luultavasti aina vaikuttaa kun sinua ja työtäsi tarkkaillaan, kun taas muuten olisi mennyt vaan siihen piikkiin että hän on niitä joilla kestää hieman tavallista kauemmin oppia mutta ajan kanssa voi tulla hyväksikin tekijäksi.
Ja kun sulla tosiaan ei ole edes mitään diagnoosia niin mitä ihmettä moisia omia arvioita kertomaan...
Ja muuten tuskin olisit päässyt sinne edes töihin jos olisit kertonut hakuvaiheessa hahmotushäiriöstä.
Mutta ei kyllä kannattaisi kertoa ikinä myöhemminkään. Ilman mitään vikojakin ihmiset mokailee ja on hitaita oppimaan..
Ei sua tuon kertomattomuuden takia todennäköisesti irtisanota, mutta parempi olisi ollut kun et olisi maininnut asiasta. Nyt asia luultavasti aina vaikuttaa kun sinua ja työtäsi tarkkaillaan, kun taas muuten olisi mennyt vaan siihen piikkiin että hän on niitä joilla kestää hieman tavallista kauemmin oppia mutta ajan kanssa voi tulla hyväksikin tekijäksi.
Ja kun sulla tosiaan ei ole edes mitään diagnoosia niin mitä ihmettä moisia omia arvioita kertomaan...
Ja muuten tuskin olisit päässyt sinne edes töihin jos olisit kertonut hakuvaiheessa hahmotushäiriöstä.
niin mua ei ehkä pidetä tyhmänä ja laiskana, koska sitähän en ole. Olen tunnollinen työntekijä, teen kaiken niin hyvin kuin vain pystyn, mutta hahmotusvikani (joka ei muuten ole mikään oma arvioni) tekee minusta vähän kömpelön.
Ap
No, työnantajan moka kun ei koeaikana älynnyt
Hänen kohtalokseen koitui salailu. Hän ei lähtiessäänkään kertonut vaivataan sillä hän häpesi sitä. Sain kuulla siitä hänen tyttäreltä joka on jonkilainen tuttu minulle.
Jos hän olisi sanonut että mikä on vikana niin työt olisi suunniteltu toisin.
Älä lähde salailulinjalle. Tietenkin on hölmöä kertoa vaivasta vasta nyt. Pomosi vai kuitenkin ottaa asian huomioon työtehtävissä.