Minä tahtosin kuulla kokemuksia 3-vuotiaasta hulivilistä ja vauvasta
Miten otti vauvan tulon kotiin, nukkuvatko samassa huoneessa, onko mustis, hyppiikö päälle, heittäytykö ite vauvaks taas..?
Tyttö on melkonen menijä ja vilkas tapaus, tykkää kyllä tosin vauvoista ja pitää niitä mielellään sylissä mut kun ei ymmärrä että ne ei leiki eikä tanssi eikä syö sen ruokia...
Kommentit (4)
Mustasukkaisuutta ei ollut onneksi, siis mitään sellaista, joka olisi ilmennyt vahingoittamisena. Nyt kun pikkuveli 1v9 kk on normaalia sisaruskinaa.
Yritin alusta pitäen ottaa isoveljen mukaan vauvanhoitoon. Esikoinen sai esim. aina avata " vaipanpäät" eli avata vaipan valmiiksi vaihdon yhteydessä ja sai viedä vaipan roskikseen yms. tärkeää. Ja kiitoksia sai. Luin myös hänelle lähes aina, kun imetin vauvaa. Siinä mm. oli " meidän hetkemme" .
En ole koskaan istunut sen enempää esikoisen kuin kuopuksenkaan vieressä leikkimässä, joten tarvetta kaikenaikaiseen huomioon ei ole tullut, kun eivät ole tottuneet siihen, etä äiti on koko ajan vieressä. Sen sijaan puuhaamme kotihommia yhdessä: pöydänkattamista, pyykkien kuivumaan laittamista ym tavallista. Ja sylityksin lukemista.
Esikoinen on tosin luonteeltaan hyvin itsenäinen ja reipas. Kuopus sen sijaan on alusta lähtien ollut enemmän äidin perään, joten hieman jännään miten käy, kun kolmas lapsi syntyy alkuvuodesta.
Teillähän taisi olla 2,5-vuotias? Sen ikäinen on kuitenkin onneksi sen ikäinen, että hänelle voi ja pitääkin sanoa, että vauvaa sattuu, jos esim lyö tai läpsii. Hän oppii varmasti pian ymmärtämään sen. Mutta hän ei opi, jollei heti aloita opettamista ;-))
Jos nimittäin lapsi ymmärtää tavallisia käskyjä tai kieltoja tai pyyntöjä, niin hän ymmärtää myös kiellon, ei saa lyödä. Ja minulla on ollut tapana yhdistää napakkaan kieltoon kädestä pitäen poistaluttaminen, jos tekee väärin.
Kuulostaapa taas niin mallimammalta, että huhhuh. ;-)) Mutta toivotaan, että jotain vinkkiä irtoaisi!
Tsemppiä!
Vauva nukkui n. vuoden ikäiseksi minun kanssani omassa sängyssään (meillä oli miehen kanssa eri makkarit miehen kuorsauksen takia). Tämä järjestely siksi, että pelkäsin esikoisen heräävän vauvan itkuihin. Pelko osoittautui turhaksi: esikoinen oli umpiunessa, vaikka pidin unikoulua syksyllä (silloin n. 1,5-v.) ja lapsi parkui 15-20 minuuttia! Olisimme olleet paremmilla yöunilla pidempään, kun olisin uskaltanut kokeilla aiemmin... Jälkiviisaus on tunnetusti parasta! Nyt siis nukkuvat samassa huoneessa. Esikoinen menee nukkumaan klo 20 ja kuopus klo 21, eikä isommalta onneksi vielä ole tullut napinoita tästä aikataulusta. Esikoinen (nyt siis päälle 4v.) tarvitsee enemmän yöunta, koska ei nuku päiväunia enää.
POika oli 2v9kk kun pikkuveli syntyi. Ihan kotiin tullessa osoitti jonkin verran mustasukkaisuutta, mutta meni nopeasti ohi. Nyt vauva on 5 kuinen ja isoveli siis 3v2kk ja tilanne on ihan toinen. Välillä tulee oikein pahoja mustasukkaisuuskohtauksia, varsinkin kun on nälkä ja väsyttää. Muutaman kerran on myös satuttanut vauvaa tahallaan. Toisaalta hän tuntuu olevan kauhean ihastunut pikkuveljeensä ja auttaa mielellään vauvanhoidossa ja osaa olla tosi hellä ja ihana. Eli laidasta laitaan mennään. Isoveljen oli tarkoitus jatkaa pph:ssa parina päivänä viikossa, mutta kotiin jäikin, kun ei suostunut enää hoitoon menemään. Nyt käy sitten kerhossa ja tosi hyvin menee, saan levähtää edes silloin tällöin hetkisen, meno on muuten aika hurjaa.
Meillä siis 2,5v hulivili (poika) ja pikkuveli 3kk. Ensimmäinen kuukausi kahden lapsen kanssa oli aika hurjaa menoa...Tai ei oikeestaan muuten, mutta esikoinen oli tosi mustis pikkuveljestään.Meillä mustasukkaisuus näytettiin (ja näytetään edelleen) läpsimällä ja kiusaamalla muutenkin vauvaa .Alussa sitä tapahtui monta kertaa päivässä, vaikka esikoista ei missään vaiheessa jätetty yksin huomiotta vauvan tulon jälkeen.Ekan kuukauden jälkeen meno on helpottunut, mutta toki mustis-päiviä ja hetkiä tulee edelleen. Hulivili esikoinen on kuitenkin sen verran villi että en esim uskalla koskaan pitää vauvaa lattialla esikoisen ollessa lähettyvillä.Sitterissä uskallan pitää kun itse vahdin vieressä.Kaksin näitä lapsia ei uskalla hetkeksikään jättää. Ja vaikka esikoinen on monesti kovakourainen vauvaa kohtaan, niin osaa olla myös hellä ja hoivaava, ja vauva ihan selvästi tykkää isoveljestään paljon! Niin, ja sen olen huomannut että jos vauvalle lirkutellaan ja lässytetään :) Niin esikoinen huomaa sen heti ja alkaa tekemään kaikenmaailman temppuja että saisi huomion itselleen.
Nukkumisjärjestelyistä sen verran, että meillä nukutaan koko perhe samassa huoneessa.Onnistuu hyvin, eikä esikoinen ole tähän mennessä vielä koskaan herännyt vauvan ääniin yöllä.Tosin vauva ei öisin itkekään, mutta muuten ääntelee kun herää syömään.Esikoinen menee nukkumaan klo 20 ja vauva yleensä vasta 22-23, jolloin menen itsekin.Lapset eivät siis ole välttämättä kovin usein kahdestaan makuuhuoneessa nukkumassa, tai jos on, niin jompikumpi vanhemmista on makuuhuoneen lähellä olevassa huoneessa jossa on tietokone.Yöt menee siis näiden ipanoiden kanssa hyvin, ainakin toistaiseksi.
Se mitä odotan, on että esikoinen kasvaa sen verran että tajuaa ettei vauvaa saa vahingoittaa.Olisi paljon helpompaa jos ei tarttisi koko ajan varoa ja olla varuillaan.Mutta pian kai tämäkin vaihe menee ohi ja jossain vaiheessa nämä pojat on toivottavasti toisilleen hyvät kaverit.