Lue keskustelun säännöt.
miten korjata parisuhde?
27.09.2012 |
minulla ja miehelläni on takanamme pitkä suhde ja lapsiakin on siunaantunut kaksi. arkemme rullaa toimivasti ja mielestäni meillä on perushyvä tilanne: vakaa toimeentulo, kiva koti, ongelmat keskustellaan ja olemme alkoholin kohtuukäyttäjiä. kaikki siis kohtuullisen hyvin.
en tiedä, onko kyse siitä että arkemme on tasaisen tylsää ja kaipaan jännitystä, mutta minua on alkanut ärsyttää mieheni päivä päivältä enemmän. on totta, että hän on hyvä ja huolehtivainen isä, jaamme kotityöt melko reilusti, mutta hän on aivan auttamattoman kunnianhimoton! hän on siis koti-isä eikä hänellä tunnu olevan mikään kiire takaisin työelämään.
alan nähdä punaista jos esim. joku kotityö ei ole tullut tehdyksi tai raha tulee puheeksi. mielestäni mies on ollut jo riittävän pitkään kotona ja tarvitsisi muutakin ajateltavaa kuin kodin asiat! olen alkanut menettää kunnioitustani hänen suhteensa ja tiuskin ja äyskin aina kun olen ärtynyt.
inhoan itseäni kun osoitan miehelle mieltäni, mutta olenyrittänyt myös keskustelua ja aina ne päättyvät lupaukseen etsiä töitä tai muuhun vastaavaan. lupaukset ovat kuitenkin aina tyhjiä eikä mitään tapahdu. olen alkanut väsyä tähän ainoan elättäjän rooliin ja kaipaisin toista taloudellista vastuunkantajaa perheeseemme. ymmärrän tosin senkin, ettei kaksi työtä tekevää aikuista samassa perheessä tuo enemmän haasteita arkeen kuin yksi, mutta on sekin haastavaa että joka kuukausi lasketaan sentit jonoon että palkka riittää! emme ole tiukoilla, mutta koska mies ei saa mitään tukia, on raha aina kortilla.
huoh, kiitos että sain purkaa!
Kommentit (8)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On upeaa, että haluat korjata sen sijaan että heittäisin menemään.
Olen muillekin suositellut, ja samoin sinulle kataja.ry:n järjestämiä parisuhdekursseja. Niitä on tarjolla erilaisia, eri tilanteisiin. Moni on oppinut niissä tosi hyödyllisiä asioita parisuhteen parantamiseksi.
http://www.katajary.fi/pariskunnille/kurssit/yleista-tietoa-parisuhdeku…
Kuvailemasi onglemat ovat varmaan aika monelle tuttuja. Myös vertaistuki kannustaa.
Kaikkea hyvää parisuhteenne korjaamiseksi toivotan!
Kaipailen myös muita kommentteja, miehen kanssa keskusteleminen päättyy joko ilmiriitaan tai lupauksiin jotka, kuten aiemmin mainitsin, ovat onttoja.
Sorry kun mä vielä jatkan tämän yhden kommentin.
Eräs perheneuvoja kiteytti parisuhteen näin.
Parisuhteessa kaksi itsenäistä ihmistä sitoutuu vapaehtoisesti jakamaan elämänsä.
Parisuhteen elementit ovat siis itsenäisyys, sitoutuminen ja vapaaehtoisuus.
Jotenkin tuntuu, että tuo itsenäisyys on nyt se, mikä sinulla on prosessissa. Etkö tavallaan hyväksy sitä, että miehesi on erillinen ihminen, joka tekee omat ratkaisunsa elämänsä suhteen. Hänen kunnianhimonsa on hänen itsenäisyytensä asia, ei sinun asiasi. Tuo erillisyys -läheisyys ja itsenäisyys-sitoutuminen on teema, jota jokainen pariskunta joutuu prosessoimaan. Kellä on sitten ongelmana liian tiukka sitoutuminen, kellä liian erillinen itsenäisyys ym.
miehen päätös olla "vain" koti-isä nostattaa negatiivisia tunteita vain raha-asioita miettiessäni. olen iloinen mieheni puolesta että hän haluaa ja voi jäädä kotiin vastapainoksi epätyydyttävälle työlle.
vastustan kuitenkin sitä, että hän ei tuo ropoakaan perheemme hyväksi. hän ei siis saa työttömyyskorvausta, kotihoidontukea eikä muutakaan tukea. tämä tuntuu olevan minulle se suurin ongelma!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kirjoitin epäselvästi, mutta itse "motiivi" eli kunnianhimo on hänen oma asiansa. Talousasioissa täytyy pyrkiä kohtuuteen ja yhteisiin sopimuksiin.
kirjoitin epäselvästi, mutta itse "motiivi" eli kunnianhimo on hänen oma asiansa. Talousasioissa täytyy pyrkiä kohtuuteen ja yhteisiin sopimuksiin.
löytyiskö muita kommentteja?