En pysty olla lapsen isän kanssa ystävä :o(
Ensin jättää mut kuin nallin kalliolle pienen vauvan kanssa, ja sitten vaatii hymiöillä varustetuilla tekstiviesteillä, että olis kiva olla ystäviä. En pysty, en halua. Lapsen annan asiallisesti isän mukaan, kun isä tulee hakemaan, mutta kykyä jutella leppoisia ei ole. Sydäntä vaan riipii, kun mies katsoo mua vain kaverillisesti. En halua olla hänen kaverinsa saati ystävänsä. Olen pettynyt rauniokasa särkyneiden haaveideni kanssa.
Kommentit (6)
Tai ei siis ystäväksi kannata ruveta, mutta tulla toimeen hyvin ilman kireyttä, tunnekuohuja jne.
Ehkä ajan kanssa käy toisin, ellet sodi katkerasti vastaan, jos niin käy, että joskus olette hyvissä väleissä, olen varma, että muksunne saa siitä enemmän hyötyä. Jos niin ei kuitenkaan koskaan käy, koeta olla vain fiksu aikuinen.
Mun ex räjähti ensin ja vannoi, ettei koskaan tule olemaan mun kanssa asiallisissa väleissä... toisin kävi, onneksi, etenkin lasten kannalta.
hyväksikäyttöä taloudellisista asioista alkaen. Olen pettynyt itseenikin, että annoin sen kaiken tapahtua. Ilman näitä asioita voisin ollakin hänen kanssaan jonkinlainen kaveri. En ole heittäytynyt kuohuihin hänen kanssaan, olen ollut vain asiallinen, samanlainen kuin vaikkapa pankissa tai kaupankassalla asioidessani. Ap
Tai ei siis ystäväksi kannata ruveta, mutta tulla toimeen hyvin ilman kireyttä, tunnekuohuja jne.
Sillä ei sinun tarvitsekkaan olla hänen ystävänsä sillä hän ei ole sitä ansainnut! Ystävä ei petä, ei särje sydäntäsi eikä murskaa unelmiasi.
Hän on lapsesi isä ja exä...asialliset välit riittää.