KOIRAN omistajat, ei julmettu

Niin osaisiko joku oikeasti sanoa miten se remmiräyhääminen saataisiin kuriin?

Pystyykö joku teistä taivastelijoista sanomaan jonkun käytännön vinkin? Koirakouluja käyty aika tavalla ja niiden vinkit toimii noin joka kolmannella ohituksella. Ihmisille, autoille tms koira ei räyhää.

koirilleko teillä siis räyhätään? Meillä toimi se, että ensin pidin koiran aina itseni takana, siis niin, että olin oman ja vieraan koiran välissä ja estin omaa koiraa näkemästä sitä toista koiraa. Samalla juttelin sille ja syöttelin nameja. Siitä pikku hiljaa siirryin siihen, että toisen koiran lähestyessä rupesin kaivelemaan namia taskusta ja kehuin koiraa koko ajan. Koira odotti namia kieli pitkällä ja unohti räksyttää. Ei se tietenkään aluksi koko ajan toiminut, mutta jos räyhääminen alkoi, nami jäi saamatta, ja ahne kun meidän koira on, pikku hiljaa haukkuminen ohitettaessa jäi kokonaan pois. Vieläkin aina silloin tällöin kehaisen koiraa namin kanssa, kun on toinen koira ohitettu siististi.

Näin meilläkin toimitaan. Harmi ettei toi oikein ole erityisen perso nameille. Mut ehkä se vielä tästä, ku tarpeeksi saa mulkoiluja :)

Mistä tietää minkälainen pennusta tulee kun sen ottaa 2 kk iässä?



Miksi ihmiset ovat nykyään niin hysteerisiä eläinten kanssa? Ei saisi olla yhtään meteliä eikä mitään huomiota herättävää koirassa mutta lapset sen sijaan saavat huutaa ja juosta ympäriinsä holtittomasti.



Koirankoulutuskursseja järjestetään isoissakin kaupungeissa vain "pöheiköissä" eli autottoman ihmisen on koiransa kanssa mahdoton osallistua sellaiseen ellei halua matkustaa koirakouluun julkisella liikenteellä. Tähän voi monella allergisella olla sanottavaa...

Niin osaisiko joku oikeasti sanoa miten se remmiräyhääminen saataisiin kuriin? Pystyykö joku teistä taivastelijoista sanomaan jonkun käytännön vinkin? Koirakouluja käyty aika tavalla ja niiden vinkit toimii noin joka kolmannella ohituksella. Ihmisille, autoille tms koira ei räyhää.

koirilleko teillä siis räyhätään? Meillä toimi se, että ensin pidin koiran aina itseni takana, siis niin, että olin oman ja vieraan koiran välissä ja estin omaa koiraa näkemästä sitä toista koiraa. Samalla juttelin sille ja syöttelin nameja. Siitä pikku hiljaa siirryin siihen, että toisen koiran lähestyessä rupesin kaivelemaan namia taskusta ja kehuin koiraa koko ajan. Koira odotti namia kieli pitkällä ja unohti räksyttää. Ei se tietenkään aluksi koko ajan toiminut, mutta jos räyhääminen alkoi, nami jäi saamatta, ja ahne kun meidän koira on, pikku hiljaa haukkuminen ohitettaessa jäi kokonaan pois. Vieläkin aina silloin tällöin kehaisen koiraa namin kanssa, kun on toinen koira ohitettu siististi.

ei sitä etukäteen voikaan tietää, ainoastaan aavistella. Vaikka olisi kuin lukenut kirjoja, ei voi tietää, vaikka kuin olisi kokemusta, ei voi takuuseen mennä vieläkään, tällä kertaa...

Niin osaisiko joku oikeasti sanoa miten se remmiräyhääminen saataisiin kuriin?

Pystyykö joku teistä taivastelijoista sanomaan jonkun käytännön vinkin? Koirakouluja käyty aika tavalla ja niiden vinkit toimii noin joka kolmannella ohituksella. Ihmisille, autoille tms koira ei räyhää.

koirilleko teillä siis räyhätään? Meillä toimi se, että ensin pidin koiran aina itseni takana, siis niin, että olin oman ja vieraan koiran välissä ja estin omaa koiraa näkemästä sitä toista koiraa. Samalla juttelin sille ja syöttelin nameja. Siitä pikku hiljaa siirryin siihen, että toisen koiran lähestyessä rupesin kaivelemaan namia taskusta ja kehuin koiraa koko ajan. Koira odotti namia kieli pitkällä ja unohti räksyttää. Ei se tietenkään aluksi koko ajan toiminut, mutta jos räyhääminen alkoi, nami jäi saamatta, ja ahne kun meidän koira on, pikku hiljaa haukkuminen ohitettaessa jäi kokonaan pois. Vieläkin aina silloin tällöin kehaisen koiraa namin kanssa, kun on toinen koira ohitettu siististi.

Näin meilläkin toimitaan. Harmi ettei toi oikein ole erityisen perso nameille. Mut ehkä se vielä tästä, ku tarpeeksi saa mulkoiluja :)

löytää joku sellainen herkku, joka maistuisi paremmin, ja jota ei saa milloinkaan muulloin. Meillä koira syö normaalisti nappuloita, ja namit on jotain valmisnameja. Kun sitten jotakin hankalampaa yritän opettaa, paistan pieniä jauhelihakökköjä, ja ne haistaessaan koira tottelee melkein ennen kuin olen edes antanut käskyn.

Mutta tosiaan, on kyllä muutenkin ahne koira, että en tiedä toimiikö tällainen vähemmän ahneelle.

ihmisen takia, minulla on kauhea koirakammo. "Ei se kotioloissa kellekkään rähise tai tee mitään." Kunnes se eräs kaunis kerta hyökkäsi kimppuuni kun tulin kylään. Voitte arvata, että ovat entisiä ystäviä, varsinkin kun eivät edes lopettaneet hengenvaarallista koiraansa.

Jos sulla kerta on niin kova koirapelko niin kuka käskee niitten koirien lähelle mennä? Yleensä omistajat kuitenkin pitävät koiransa kurissa, tiukasti hihnassa itsensä lähellä. Aika harva varmaan päästää koiran kulkemaan vapaana, et meeppä nyt tuotakin ihmistä vähän haistelemaan! Kyllä mulla ainakin kulkee koira kärryjen vieressä visusti, kun vastaan tulee ihmisiä tai muuta, vaikka tulisivat samalla puolella niin koira kulkee vierelläni ja räyhää sitten siinä jos on räyhätäkseen. Se on tietty vastaantulijan oma vika jos kulkee ihan meikäläisessä kiinni. Ja mikäli koirani alkaaräyhäämään,niin torun kyllä senkäytöstä, en vain katso vieressä no haukuppa nyt sitten siinä vaan.

Jamikäli ystäväsi ovat päästäneet koiransa kimppuusi, ei se tarkoita sitä, että kaikki ovat samanlaisia, jos meille tuleekylään jouniin koira menee siksi aikaa ulos tai toiseen huoneeseen, tai ainakin asia varmistetaan ettei pääse käymään mitään vahinkoja. Se on varma.

Olisiko tässä maailmassa kohta mitään eläimiä,jos kaikki eläimet lopetettaisiin sen perusteella, että jollakin on kammo niitä kohtaan?

Jamitä koiran haukkumiseen tulee,mitenkä muulla tavalla koira voi itseään ilmaista, kun haukkumalla. Toki hännän heilutukset sun muut kertovat eleistä, mutta mun mielestä se on normaalia, että koira sillon tällön haukkuu. Eihän se kivaa kuunneltavaa ole, eikä sitä aina jaksa.

2

että se ei ole aina koiran kouluttajasta kiinni. Meillä oli meinaan oikeasti tottelevainen koira, kun se otettiin. Sitä koulutettiin, oppi nopeasti sisäsiistiksi, keittiöön ei tule, kun syödään. Osaa istua, mennä maahan, tietää oman makuupaikkansa olohuoneessa sekä makuuhuoneessa, käyttäytyy sisällä rauhallisesti, on ystävällinen lastamme kohtaan.



Mutta, sitten kun lapsemme syntyi, koiramme päässä napsahti. Se puolustaa kotia vähän turhan tiuhaan tahtia, tuntemattomat vieraat ovat sille kauhun asia ja se pistää rähinäksi. Samoin urospuoliset koirat lenkillä on kauhun asia, kun on hihnan päässä. Koirapuistoon, kun mennään, mutta hihnan päässä olessa se rähisee jo pitkän matkan päästä. Ja kyllä, me sitä torutaan, torutaankin oikein kunnolla. Sille ei vaan mene kaaliin. Sä voit toki tulla kouluttamaan tuon koiran pois tollasesta asenteesta, jos luulet, että se on aina koulutuksesta kiinni. Mukava olisi nähdä.



Miehille koira haukkuu, mutta ei käy päälle. Naisiin ja lapsiin se ei oikeastaan kiinnitä huomiota. Ja mä otan kyllä vinkkejä vastaan ilomielin, mitä tuolle voi tehdä. Tuntuu, ettei sitä aggressiivisuutta saa millään kytkettyä pois. Ikää koiralla on 5 vuotta. Ja terrieri kyseessä.



Ja nyt jos joku tulee vielä sanomaan, että antakaa se pois se on lapsellemme vaarallinen niin ei todellakaan ole. Koira tykkää lapsesta, lapsi siitä.

Mitäs se haittaa jos se räkyttää tai vetää kunhan pysyy pois toisten iholta.



Meillä pienet koirat saa ihan vapaasti haukkua ja touhuta, onhan se niille samalla aktivaatiota muuten tylsillä hihnalenkeillä kaupungissa. mutta en päästä niitä kenenkään iholle häiritsemään, en koirien enkä ihmisten. Mutta ääntä saa pitää ja muuten hihnoissaan touhuta miten tykkää.



Ja koirani ovat erittäinkin koulutettuja, tionen niistä on jopa tottelevaisuusvalio ja molempien kanssa kisataan koulutusta vaativassa koiraharrastuslajissa. Osaisin kouluttaa myös räkyttämisen ja vetämisen pois helposti, mutten halua. Nih.

Ja kakkoselle vinkiksi, että jos olette kaikki konstinne käyttäneet niin sitten on aika ottaa ja maksaa kouluttajalle. Jos ei kouluttajakaan onnistu niin sitten nirri pois.



Se on mulle ihan se ja sama onko koira ollut "joskus" koulutettu, kun vastaan tulee poukkoileva ja agressiivisesti käyttäytyvä koira niin pelkään minä sitä kuollakseni. Ei siihen auta, että omistaja sanoo, että se on joskus ollut koulutettu.

Älkää tehkö niitä lapsia, jos ette osaa niitä kasvattaa...

Se vasta kasvattaa sitä ja vaikka tietää, että jokaikinen kerta pitää olla johdonmukainen, se voi vaan välillä lipsua, monestakin syystä, samoin käy lasten kasvatuksenkin kanssa.



Joten yhdestä kerrasta olisin avautumatta täällä ja meuhkaamatta.

Ja kakkoselle vinkiksi, että jos olette kaikki konstinne käyttäneet niin sitten on aika ottaa ja maksaa kouluttajalle. Jos ei kouluttajakaan onnistu niin sitten nirri pois.

Se on mulle ihan se ja sama onko koira ollut "joskus" koulutettu, kun vastaan tulee poukkoileva ja agressiivisesti käyttäytyvä koira niin pelkään minä sitä kuollakseni. Ei siihen auta, että omistaja sanoo, että se on joskus ollut koulutettu.

Ne ei meinaan mitään halpoja lystejä ole. Ja koira ei tosiaankaan pääse kenenkään iholle, siitä pidetään huoli. Eikä myöskään kenenkään toisen koiran kimppuun. Kotona minkään sortin aggressiivisuus ongelmia ole, joten sellaisen takia ei todellakaan oteta koiralta nirriä pois. On se kuitenkin sen verran rakas.

Siinä vaiheessa, jos rupee kotona olemaan ongelmia asian kanssa, niin sitten koira saa lähteä.

2

että se ei ole aina koiran kouluttajasta kiinni. Meillä oli meinaan oikeasti tottelevainen koira, kun se otettiin. Sitä koulutettiin, oppi nopeasti sisäsiistiksi, keittiöön ei tule, kun syödään. Osaa istua, mennä maahan, tietää oman makuupaikkansa olohuoneessa sekä makuuhuoneessa, käyttäytyy sisällä rauhallisesti, on ystävällinen lastamme kohtaan.

Mutta, sitten kun lapsemme syntyi, koiramme päässä napsahti. Se puolustaa kotia vähän turhan tiuhaan tahtia, tuntemattomat vieraat ovat sille kauhun asia ja se pistää rähinäksi. Samoin urospuoliset koirat lenkillä on kauhun asia, kun on hihnan päässä. Koirapuistoon, kun mennään, mutta hihnan päässä olessa se rähisee jo pitkän matkan päästä. Ja kyllä, me sitä torutaan, torutaankin oikein kunnolla. Sille ei vaan mene kaaliin. Sä voit toki tulla kouluttamaan tuon koiran pois tollasesta asenteesta, jos luulet, että se on aina koulutuksesta kiinni. Mukava olisi nähdä.

Miehille koira haukkuu, mutta ei käy päälle. Naisiin ja lapsiin se ei oikeastaan kiinnitä huomiota. Ja mä otan kyllä vinkkejä vastaan ilomielin, mitä tuolle voi tehdä. Tuntuu, ettei sitä aggressiivisuutta saa millään kytkettyä pois. Ikää koiralla on 5 vuotta. Ja terrieri kyseessä.

Ja nyt jos joku tulee vielä sanomaan, että antakaa se pois se on lapsellemme vaarallinen niin ei todellakaan ole. Koira tykkää lapsesta, lapsi siitä.

ärsyttävää...

Asumme rauhallisella alueella, mutt risteyksessä. Siinä aina kohtaa jotain räksyttäviä koiria, ja omistajat juttelee rauhassa ja koirat räksyttää ja urisee koko ajan,. Omistajien mielestä se on normaali. No ei ole!

että se ei ole aina koiran kouluttajasta kiinni. Meillä oli meinaan oikeasti tottelevainen koira, kun se otettiin. Sitä koulutettiin, oppi nopeasti sisäsiistiksi, keittiöön ei tule, kun syödään. Osaa istua, mennä maahan, tietää oman makuupaikkansa olohuoneessa sekä makuuhuoneessa, käyttäytyy sisällä rauhallisesti, on ystävällinen lastamme kohtaan.

Mutta, sitten kun lapsemme syntyi, koiramme päässä napsahti. Se puolustaa kotia vähän turhan tiuhaan tahtia, tuntemattomat vieraat ovat sille kauhun asia ja se pistää rähinäksi. Samoin urospuoliset koirat lenkillä on kauhun asia, kun on hihnan päässä. Koirapuistoon, kun mennään, mutta hihnan päässä olessa se rähisee jo pitkän matkan päästä. Ja kyllä, me sitä torutaan, torutaankin oikein kunnolla. Sille ei vaan mene kaaliin. Sä voit toki tulla kouluttamaan tuon koiran pois tollasesta asenteesta, jos luulet, että se on aina koulutuksesta kiinni. Mukava olisi nähdä.

Miehille koira haukkuu, mutta ei käy päälle. Naisiin ja lapsiin se ei oikeastaan kiinnitä huomiota. Ja mä otan kyllä vinkkejä vastaan ilomielin, mitä tuolle voi tehdä. Tuntuu, ettei sitä aggressiivisuutta saa millään kytkettyä pois. Ikää koiralla on 5 vuotta. Ja terrieri kyseessä.

Ja nyt jos joku tulee vielä sanomaan, että antakaa se pois se on lapsellemme vaarallinen niin ei todellakaan ole. Koira tykkää lapsesta, lapsi siitä.

ärsyttävää...

Mä en jaksa väitellä tällaisesta asiasta. Jos sä osaat niin tule toki näyttämään taitosi. Maltan tuskin odottaa. Kaikki, kun ei aina ole niin yksinkertaista, kun kuvitellaan. Ja edelleen, jos luulet osaavasi, niin kerro toki vinkkisi.

2

Ja kakkoselle vinkiksi, että jos olette kaikki konstinne käyttäneet niin sitten on aika ottaa ja maksaa kouluttajalle. Jos ei kouluttajakaan onnistu niin sitten nirri pois.

Se on mulle ihan se ja sama onko koira ollut "joskus" koulutettu, kun vastaan tulee poukkoileva ja agressiivisesti käyttäytyvä koira niin pelkään minä sitä kuollakseni. Ei siihen auta, että omistaja sanoo, että se on joskus ollut koulutettu.

Ne ei meinaan mitään halpoja lystejä ole. Ja koira ei tosiaankaan pääse kenenkään iholle, siitä pidetään huoli. Eikä myöskään kenenkään toisen koiran kimppuun. Kotona minkään sortin aggressiivisuus ongelmia ole, joten sellaisen takia ei todellakaan oteta koiralta nirriä pois. On se kuitenkin sen verran rakas.

Siinä vaiheessa, jos rupee kotona olemaan ongelmia asian kanssa, niin sitten koira saa lähteä.

2

niin sinä maksat siitä koituvat kulut. Miksi minun pitää pelätä koirasi takia? Mitäs sitten, kun yhden kerran se ote heltiää ja koira pääsee jonkun iholle? Siitä vasta kallis lysti tulee.

Tästä taas huomaa kuinka itsekkäitä koiran omistajat on.

Ja kakkoselle vinkiksi, että jos olette kaikki konstinne käyttäneet niin sitten on aika ottaa ja maksaa kouluttajalle. Jos ei kouluttajakaan onnistu niin sitten nirri pois.

Se on mulle ihan se ja sama onko koira ollut "joskus" koulutettu, kun vastaan tulee poukkoileva ja agressiivisesti käyttäytyvä koira niin pelkään minä sitä kuollakseni. Ei siihen auta, että omistaja sanoo, että se on joskus ollut koulutettu.

Ne ei meinaan mitään halpoja lystejä ole. Ja koira ei tosiaankaan pääse kenenkään iholle, siitä pidetään huoli. Eikä myöskään kenenkään toisen koiran kimppuun. Kotona minkään sortin aggressiivisuus ongelmia ole, joten sellaisen takia ei todellakaan oteta koiralta nirriä pois. On se kuitenkin sen verran rakas.

Siinä vaiheessa, jos rupee kotona olemaan ongelmia asian kanssa, niin sitten koira saa lähteä.

2

niin sinä maksat siitä koituvat kulut. Miksi minun pitää pelätä koirasi takia? Mitäs sitten, kun yhden kerran se ote heltiää ja koira pääsee jonkun iholle? Siitä vasta kallis lysti tulee.

Tästä taas huomaa kuinka itsekkäitä koiran omistajat on.

Ja kakkoselle vinkiksi, että jos olette kaikki konstinne käyttäneet niin sitten on aika ottaa ja maksaa kouluttajalle. Jos ei kouluttajakaan onnistu niin sitten nirri pois.

Se on mulle ihan se ja sama onko koira ollut "joskus" koulutettu, kun vastaan tulee poukkoileva ja agressiivisesti käyttäytyvä koira niin pelkään minä sitä kuollakseni. Ei siihen auta, että omistaja sanoo, että se on joskus ollut koulutettu.

Ne ei meinaan mitään halpoja lystejä ole. Ja koira ei tosiaankaan pääse kenenkään iholle, siitä pidetään huoli. Eikä myöskään kenenkään toisen koiran kimppuun. Kotona minkään sortin aggressiivisuus ongelmia ole, joten sellaisen takia ei todellakaan oteta koiralta nirriä pois. On se kuitenkin sen verran rakas.

Siinä vaiheessa, jos rupee kotona olemaan ongelmia asian kanssa, niin sitten koira saa lähteä.

2

niin sinä maksat siitä koituvat kulut. Miksi minun pitää pelätä koirasi takia? Mitäs sitten, kun yhden kerran se ote heltiää ja koira pääsee jonkun iholle? Siitä vasta kallis lysti tulee.

Tästä taas huomaa kuinka itsekkäitä koiran omistajat on.

ei koiramme ole, että saisi vedettyä siihen tahtiin. Enkä koe itseäni itsekkäänä, en vain jaksa väitellä asiasta sellaisen kanssa, jolla ei koiraa ilmeisesti ole eikä tiedä sitä, että koirien luonne voi muuttua yhtäkkiä ihan täysin, sillä ei siinä vaiheessa ole koulutuksen kanssa mitään tekemistä. Toiseksi, kyllä mä ainakin kuljen tarpeeksi kaukana koirani kanssa toisista ihmisistä, ettei niitten tartte suotta pelätä. En lähde sellaisiin paikkoihin missä koira pääsisi kosketus etäisyydelle, kyllä sen verran järki jo sanoo. Sille en voi mitään, jos pelkäät koiria.

Ja nyt hiljenen. Muut hommat kutsuvat.

2

ihmisen takia, minulla on kauhea koirakammo. "Ei se kotioloissa kellekkään rähise tai tee mitään." Kunnes se eräs kaunis kerta hyökkäsi kimppuuni kun tulin kylään. Voitte arvata, että ovat entisiä ystäviä, varsinkin kun eivät edes lopettaneet hengenvaarallista koiraansa.

Ja kakkoselle vinkiksi, että jos olette kaikki konstinne käyttäneet niin sitten on aika ottaa ja maksaa kouluttajalle. Jos ei kouluttajakaan onnistu niin sitten nirri pois.

Se on mulle ihan se ja sama onko koira ollut "joskus" koulutettu, kun vastaan tulee poukkoileva ja agressiivisesti käyttäytyvä koira niin pelkään minä sitä kuollakseni. Ei siihen auta, että omistaja sanoo, että se on joskus ollut koulutettu.

Ne ei meinaan mitään halpoja lystejä ole. Ja koira ei tosiaankaan pääse kenenkään iholle, siitä pidetään huoli. Eikä myöskään kenenkään toisen koiran kimppuun. Kotona minkään sortin aggressiivisuus ongelmia ole, joten sellaisen takia ei todellakaan oteta koiralta nirriä pois. On se kuitenkin sen verran rakas.

Siinä vaiheessa, jos rupee kotona olemaan ongelmia asian kanssa, niin sitten koira saa lähteä.

2

niin sinä maksat siitä koituvat kulut. Miksi minun pitää pelätä koirasi takia? Mitäs sitten, kun yhden kerran se ote heltiää ja koira pääsee jonkun iholle? Siitä vasta kallis lysti tulee.

Tästä taas huomaa kuinka itsekkäitä koiran omistajat on.

Ei sinun tarvitse pelätäkään, sen kun pysyt koirasta erossa. Miksi minun täytyisi stressata sitä että sinä tulet koirani lähelle pelkäämään?

Ja koiralta ei tosiaan oteta nirriä pois kenenkään satunnaisen pelkäävän ohikulkijan vuoksi.