Lue keskustelun säännöt.
Mitä teen? Olen ihan yliherkkä ja haluaisin kuolla.
18.09.2012 |
Nyt on piru merrassa. Vuosi sitten mies loukkasi todella pahasti, mutta selvisin pahimmasta vaiheesta, vaikka asia nouseekin mulle pintaan vielä ainakin viikottain. Tänään se laukaisi vitsinä kommentin minusta, ja nyt mä ihan oikeasti haluaisin kuolla. Siihen päälle vielä taapero piti mulle kolmen vartin paniikki-itkuraivarit, kun oltiin tulossa kotiin ja hänen olisi pitänyt istua pyörän selkään, ja jouduin raahaamaan kirkuvan lapsen kotiin pyörää taluttaen. Kotona huusi sitten puoli tuntia ilman, että yhtään mitään oli tehtävissä.
Mä olen niin väsynyt, väsynyt univajeen takia, mutta ennen kaikkea väsynyt elämään. Mä en vaan osaa. Mulla on aina ollut tää sama olo, vaikka mun elämässä ihan oikeasti on kaikki aina ollut ihan kohtuullisen hyvin. Mä vaan olen sössinyt kaiken. Nyt mä olen 35-vuotias luuseri, jolla ei kunnon työtä (siitä se mies kommentoi), tuhansia projekteja, jotka ei valmistu, mies jota ei oma vaimo kiinnosta, ja kaksi lasta, jotka ei anna vanhempiensa nukkua rauhassa.
Mä en tajua, miten voin olla tällainen paska. Mä en onnistu missään. En missään. Mä haluaisin vetää ranteet auki noilla partahöylänterillä, joita meillä on kaapissa, mutta en mä voi, kun täytyy pitää huolta lapsista.
Mies lähetti anteeksipyyntömeilin, mutta mitä se muuttaa? Tulihan se paljastaneeksi, mitä todellisuudessa minusta ajattelee, ja oikeassahan se onkin.
Mutta siis mä lapsena ja teininä ajattelin, että itsemurhan pohtiminen loppuu joskus, mutta ei se lopukaan. Mä ihan totta haluaisin kuolla, levätä vaan tästä kaikesta.
Kommentit (1)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oletko ihan totaalisen yksin tuntojesi kanssa? Olisiko sinulla jotain ystävää, jonka kanssa keskustella asioista?
Taaperon itkukohtauksesta sen verran, että se varmaan kuuluu ikään ja ei missään nimessä kannata ottaa henkilökohtaisesti. Voisit kokeilla jotain, joka kiinnittää taaperon huomion muualle ja hän unohtaisi kiukuttelun. Keksi vaikkapa joku jännä leikki kotimatkan ajaksi. Ja muista kehua lasta kun tämä on ollut kiltti ja reipas.
Univaje olisi hyvä katkaista - voisiko miehesi ottaa enemmän vastuuta?
Miehesi kuulostaa aika ylimieliseltä - ei kaikilla voi olla huippupalkkaista huipputyötä. Riittää, että yrittää kantaa kortensa kekoon. Arvosta itseäsi, niin muutkin arvostavat sinua. Lisäksi vaadi kunnioitusta ja osoita sitä muillekin.
Ja aivan oikein, että ajattelet lapsiasi ennenkuin viillät ranteesi auki. On mielestäni äärettömän itsekästä tappaa itsensä varsinkin kun on pieniä lapsia. Ei muillakaan ole helppoa elämässä. Hanki vaikka vertaistukea tai kysy neuvolasta apua.