Lue keskustelun säännöt.
Kysymys 3 lapsen äideille
15.09.2012 |
Tunnen tosi monta tosi mukavaa 3 lapsen äitiä.
Yksi juttu on joskus vähän rasittava, että se "kun on monta lasta, niin on mahdotonta sumplimista" ja "kun meillä on kuitenkin sitä vilsketä kun on 3 lasta" se korostaminen että se on NIIN paljon erilaista. Kumma juttu että jos on oikeesti iso perhe, vaikka 5 lasta niin ei sitä koko ajan jankuteta että kun meillä on 5 lasta. Kun kuitenkin näiden 3 lasten äitien kanssa jatkuvasti tavataan ja hyvin tunnetaan.
Onhan se erilaista kuin vaikka sellasella jolla on vain 2 lasta ja vaikka kuolemansairas lähiomainen ja vanhat vanhemmat.
Nämä mainitut ei ole "saavutuksia" vaikka saattaa rajoittaa ajankäyttöä yhtä paljon tai enenmmän kuin yksi lapsi enemmän.
Ihan totta, olisin halunnut 3 lasta itsekin. Mutta pitääkö sitä silti joka käänteessä jankuttaa.
Kommentit (17)
Nykyään on kaikkia konsultteja jotka auttaa jos ei pärjää normi perusjutuissa
Ulkopuolisen vaikea ymmärtää miksi on niin valtavan paljon enemmän työtä keittää 2 perunaa enemmän...?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mutta työtä kyllä riittää. En mä itseäni kahden lapsen perheeseen minään työn sankarina vertaa, koska silloinkin mulla oli kädet täynnä hommia (ja varmaan valitus ja jupina samaa luokkaa :)). En kertakaikkiaan käsitä, kuinka äidit selviävät isommissa perheissä, musta ei olisi siihen!
Mielestäni kolme lasta on vielä vähän. Huvittuneena seuraan, kun moni alkaa heti kolmannen lapsen syntymän jälkeen kailottaan kuinka on säpinää ja vaikeaa jne. Heti ollaan niin suurperhettä että. ;)
Itse en koe meitä mitenkään suurperheeksi enkä koskaan ole sanonut, että "tämän lauman kanssa kun yrittää sitä ja tätä" yms. Lauman?? :D Sitäkin todella kuulee.
tehdä kolme lasta pienellä ikäerolla. Meillä oli lapsuudenkodissa 3 lasta, minä ja siskoni 2 vuoden ikäerolla ja vielä kolmas sisko iltatähtenä 8 vuoden kuluttua. Äitini ei ole ikinä vaikuttanut erityisen rasittuneelta. Tietty on eri, jos niitä lapsia pitää tehtailla vuosi toisensa jälkeen.
Mutta kieltämättä työtä on hirveesti enemmän. Ehkä jos ois kotiäiti, olisi paljon helpompaa. Tai jos olisi tyttöjä. Meillä vain villejä poikia, joten meno on välillä hermoja raastavaa.
Voit tulla meille katsomaan!
Ja joku saa tulla opettaan heille rauhoittumista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mutta en ajattele sen johtuvan siitä että lapsia on kolme pienillä ikäeroilla vaan siitä että mulle selvästikin lepääminen tuottaa vaikeuksia. Käyn ylikierroksilla.
Roudaaminenkin on ihan ok kun lapsia roudataan samaan paikkaan :-D
koska halusit itse 3 lasta ja nyt vähättelet itsellesi muiden onnea, jota et itse koskaan saavuttanut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta kieltämättä työtä on hirveesti enemmän. Ehkä jos ois kotiäiti, olisi paljon helpompaa. Tai jos olisi tyttöjä. Meillä vain villejä poikia, joten meno on välillä hermoja raastavaa.
"Meillä on rankempaa kuin keskimäärin 3 lapsisessa perheessä.."
Ollaan aika harrastavainen perhe, joten iltansa sohvalla viettävän voi olla vaikea käsittää, että kun kuljettaa kolmea lasta harrastuksiin ja haluaa itsekin pitää omat harrastuksensa, niin välillä on vähän kiirettä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on kolme lasta ja monilla enemmän, en ole ikinä törmännyt tuollaiseen. Meillä on koirakin ja olen vain puhunut kuinka kivaa meillä on. No kateelliset haluavat väkisin ymmärtää eri tavalla.
on jossain vaiheessa oikeasti vahvasti olemassa. Kun lapset kasvaa vähän ja alkavat itse kulkemaan ja pitämään huolen kulkemisistaan, helpottaa. Vähästäpä sinä rasitut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
esimerkiksi yksi 50-vee työkaverini jonka 3 lasta oli jo aikuisia, jatkoi tätä kolmen-lapsem-äitinä-blaa-blaa-blaa-virrenveisuuta iankaikkisesti amen.
Erityisesti jos oli toisten (pienistä) lapsista puhe, kolme lasta vedettiin heti pöytälaatikosta.
Ehkä kyse on pohjimmiltaan valtavasta itsetehostuksen tarpeesta ja on ihmistyypistä kiinni. Kellä se sitten ilmenee minkäkinlaisena.
Ja ainoa "kolmen lapsen ongelma" mitä muistan valittaneeni ( pilke silmäkulmassa) on ollut se ettei kaikkia kolmea saa yhtäaikaa kaupan ostoskärryn kyytiin. Ovat pienehköillä ikäeroilla, vauhdikkaita ja leviävät hypermarketissa kuin jokisen eväät... Ratkaisu on joo se, että jättää lapset isänsä kanssa kotiin niin saa tehdä ostokset jahtaamatta lapsia.
Enemmän olen kyllä ihmisille puhunut, että kolmas lapsi menee lähestulkoon siinä missä kaksikin. Isompi muutos meidän perheessä oli kakkosen syntymä kuin kolmosen. Esim. keskimmäistä imettäessä esikoiselle piti kehittää aina siksi aikaa puuhaa, mutta kuopusta imettäessä isommat touhusivat keskenään.
Mies on tossa alkanut jo puhua nelosesta, niin rankkaa on ollut
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja ainoa "kolmen lapsen ongelma" mitä muistan valittaneeni ( pilke silmäkulmassa) on ollut se ettei kaikkia kolmea saa yhtäaikaa kaupan ostoskärryn kyytiin. Ovat pienehköillä ikäeroilla, vauhdikkaita ja leviävät hypermarketissa kuin jokisen eväät... Ratkaisu on joo se, että jättää lapset isänsä kanssa kotiin niin saa tehdä ostokset jahtaamatta lapsia.
Enemmän olen kyllä ihmisille puhunut, että kolmas lapsi menee lähestulkoon siinä missä kaksikin. Isompi muutos meidän perheessä oli kakkosen syntymä kuin kolmosen. Esim. keskimmäistä imettäessä esikoiselle piti kehittää aina siksi aikaa puuhaa, mutta kuopusta imettäessä isommat touhusivat keskenään.
Mies on tossa alkanut jo puhua nelosesta, niin rankkaa on ollut
- silloin ei tarvitse vielä autoakaan välttämättä vaihtaa :) Itsestäkin tuntuu että toisen lapsen syntymä on ollut isompi juttu kuin kolmannen. Tai neljännen. Tai viidennen. Ei ole itse ollut tarvetta mitenkään mainostaa ja voivotella että huhhuh kylläpä on hässäkkää, sillä monet jaksavat kyllä 'kauhistella' ja ihmetellä kun ihan vaan kerron että on viisi lasta, etenkin kun ovat kaikki poikia. Kaipa meillä melkoinen meno onkin päällä jonkun ulkopuolisen mielestä, omasta mielestä usein melko leppoisaa. Onhan sitä menoa ja meteliä tietenkin välillä, mutta voihan sitä olla myös kaksilapsisessakin perheessä.
ps. Meillä on mahtunut kyllä viisikin lasta kaupan 'auto'ostoskärryyn, kaksi sinne autoon, kaksi vierekkäin istuttaviin taittoistuimiin ja vauva turvakaukalossa kärryn pohjalle. Sitten tarvitaan kyllä usein vielä toinen kärry, niitä ostoksia varten ;)
Ei kolmessa lapsessa olekaan mitään ihmeellistä, mutta tää ketju koski jotain kolmen lapsen äitien valittamista...
Me jouduttiin vaihtamaan autoa kolmosen synnyttyä, kun sitä ennen meillä oli nelipaikkainen auto. Ei olis oikein viisi henkeä sinne mahtunut.
Mun favourite kaupoissa toisessa ei ole niitä autokärryjä ja toisessa niitä on niin vähän, että jos eksyy sinne samaan aikaan kuin muut lasiperheet, saattaa jäädä ilman. Joissain kaupoissa on myös sellaisia malleja joissa on vain se auto ja niitä kauan pikkukoreja muutama kiinni. Sen lisäksi noi mun mukulat on niin huonosti kasvatettuja, etteivät meinaa pysyä siellä autossa. Eikö ole vähän hankalaa yksin työntää sitä autokärryä ( on mun mielestä aika vimpuloita) ja sitä toista jossa on ostokset? Jos siis kaupassa sattuu olemaan enemmänkin porukkaa, jota pitää väistellä.
15, jonka kärryjutuissa on HIEMAN selityksen makua =D
koska halusit itse 3 lasta ja nyt vähättelet itsellesi muiden onnea, jota et itse koskaan saavuttanut.
onhan se selvää että 3 lasta tuo absoluuttisen onnen...ja 6 lasta vielä kaksinkertaisesti enemmän...
just näinhän se menee
eikä kukaan koskaan ole yhtään itsekeskeinen, sehän on selvä se...
Mutta kieltämättä työtä on hirveesti enemmän. Ehkä jos ois kotiäiti, olisi paljon helpompaa. Tai jos olisi tyttöjä. Meillä vain villejä poikia, joten meno on välillä hermoja raastavaa.