Lue keskustelun säännöt.
Mikähän mussa on vikana kun
12.09.2012 |
ajaudun aina sellaisiin kaveritilaintesiin että minä olen se kuuntelija ja kaveria ei voisi mun asiat vähempää kiinnostaa. Saatetaan jutella tosi pitkään kaverin asioista, minä kommentoin, kyselen, reagoin. Sitten kun sinne johonkin sopivaan taukoväliin yritän omista asioistani puhua, vastapuolta ei tunnu tippaakaan kiinnostavan. Mä en todella osaa näitä ystävyysjuttuja ollenkaan. Onko ongelma kaverien valinnassa vai käyttäytymisessäni kun tavataan? Mun on vaikea jatkaa yksinpuhelua, joska kaveri ei ollenkaan reagoi mun avauksiin joissa käsitellään vaiheeksi mun elämää.
Kommentit (1)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aikuinen ihminen tuskin loukkaantuu. Itse olen tuo toinen osapuoli, eli minulla on paha tapa aina kommentoida asioihin jotenkin väärin siten että se kääntyy itseeni. En tee sitä tahallani enkä koe olevani mitenkään tyrkky, yritän vain kommentoida toisen juttuja ja sitten se puhe jotenkin vain kääntyy takaisin itseeni ja joudun jotenkin tökerösti kehottamaan kaveria jatkamaan omaa jutuaan.