Voi luoja että on huono olo! Alkuraskaus...
Oli minulla esikoisenkin kanssa pahoinvointia, mutta kai aika on kullannut muistot kun en minä yhtään muistanut että voi olla näin paha olo...
Nyt rv7+0 eikä mtn toivoa että saisi unta kun vaan oksettaa...
On muuten todella ihanaa töissäkin vaihtaa aikuisten ihmisten kakkavaippoja....
Kiitos että sain valittaa.
Kommentit (8)
ja en tosiaan tehnyt muuta kuin maannut sängyssä ja välillä sairaalassa... ja olin pää pöntössä
Yök! Kuin 24/ 7 krapula
Selvisin tässä raskaudessa pahoinvoinnista hokemalla itselleni, ettei se ole ikuista. Laitoin tavoitteeksi viikot 12+0 ja laskin päiviä, pahimpina hetkinä jopa tunteja. Oksentelu loppuikin kuin seinään jo 10+6.
Selvisin tässä raskaudessa pahoinvoinnista hokemalla itselleni, ettei se ole ikuista. Laitoin tavoitteeksi viikot 12+0 ja laskin päiviä, pahimpina hetkinä jopa tunteja. Oksentelu loppuikin kuin seinään jo 10+6.
En kyllä muista missä vaiheessa.. suht myöhään, ylitti kyllä sen 12vkon "rajan". Oli huijattu olo kun olin vain odottanut että tulee 12vko täyteen ja olo paranisi =D
Mutta joo, kyllä tämä taas loppuu jossain kohtaa...
Paino tippunutkin jo kilon verran, joten jstn pitää kai olla tyytyväinenkin =)
Mäkin ajattelin, että kyllä se ekaan ultraan mennessä loppuu, vaan ei loppunut. Sitten aattelin että no rv 15 mennessä varmaankin, tai viimeistään puolivälissä raskautta. Ei.
Mun raskauspahoinvointi alkoi rv 6 ja loppui n. viikolla 32. Eli vaikka ne terkat mitä vakuuttelisi, ei se välttämättä lopu ennen kuin vauva on syntynyt.
oli esikoisesta jatkuva kuvottava, oksettava olo. Kertaakaan en oksentannut. Ja ei auttanut vaikka kaikki sanoi että syö pieniä välipaloja jne. Paskat mitään auttanut. Ja se lamauttava väsymys. Kävin töissä sen 8 tuntia (myös niitä paskavaippoja, kotiin tultua nukuin sohvalla siihen astii että menin sänkyyn nukkumaan. Ja aamulla taas töihin. Väsymys loppui n. 20vk kohdalla, pahoinvointi lapsen syntymään. Toinen raskaus oli onneksi sitten huomattavasti helpompi
Nyt on olo jo pikkasen parempi, jos uskaltaisi mennä makuulle sitten...
Ja toivoa ettei uusi pahoinvointiaalto yllätä...