Lue keskustelun säännöt.
Neuvoja vauvan nukuttamiseen
23.08.2012 |
Tarvitsisin kovasti neuvoja pienen vauva (nyt 1 kk) nukuttamiseen. On nukkunut tähän asti vierelläni, mutta yöt ovat aika raskaita. Vauva nukahtaa ihan hyvin, tosin tekee sitä mitä päivisinkin; tarkistaa useaan otteeseen onko joku vierellä, nukuttaminen voi siis viedä melko paljon aikaa..
Pahinta on ensimmäinen herääminen n. klo 2 maissa. Silloin alkaa imettämisen yhteydessä kamala vikinä, raapiminen, repiminen... Ja kun sitten olisi valmis nukahtamaan, niin siinä vaiheessa kun itse asettaudun nukkumaan havahtuu hereille ja hermostuu täysin, jolloin koko rumba alkaa alusta. Tähän menee helposti vähintään 2 h, yleensä 3 tai enemmänkin. Ja sitten nukkuu enää 1,5h, eli yöunet jäävät pieniksi.. Ja yöllä nuo tunnit tuntuvat niiiiiin pitkiltä ja yksinäisiltä, silloin tulee kyllä omaa äitiä ikävä... Tähän vielä kipeät rinnat ja rintakumit päälle, niin on kyllä sellaista hermojen repimistä.
Olen laittanut vauvan parin viimeisen viikon ajana päivittäin nukkumaan omaan sänkyynsä ainakin yhdet päikkärit. Tämä vie aina aikansa, saa olla heijaamassa kädellä rinnasta koko ajan, ja kun on viimein nukahtanut niin unet ´kestävät 30min-1h. Parhaiten nukkuisi päikkäritkin vierelläni, mikäli on yksin sängyssämme niin unet tuota 1h luokkaa. Ulkona nukkuu kivasti, tosin viimeisen viikon aikana on herännyt vaunuissakin ensimmäisen tunnin jälkeen, toisin sanoen juuri kun palaamme lenkiltä kotipihalle..
Kertokaa, kuinka tästä eteenpäin? Kokonaan omaan sänkyyn yöksi? Miten kannattaa toteuttaa? Ajattelimme miehen kanssa, että huomenna voisi viikonloppua vasten alkaa harjoittelemaan omassa sängyssä nukkumista..
Kiitos paljon jo etukäteen, yöt ovat oikeasti juuri nyt melkoista painajaista.
Kommentit (29)
[quote author="Vierailija" time="23.08.2012 klo 17:22"]Kokeileppa laittaa vauva nukkumaan omaan sänkyyn ja hänen viereensä joku nalle tai rätti "unikaveriksi" tai sinulta itseltä tuoksuva vaatekappale. Meijän vauvalle ainakin toimi ja vielä lisäksi se, että vauvan silmillä piti olla jotain, joten meillä oli käytössä sellainen unilelu, jossa on helma, joka sitten laitettiin lapsen silmien päälle kun hänet laitettiin nukkumaan. Nykyäänkin yökylässä ollessa (lapsi on kohta jo vuoden) laitan lapsen mukaan aina oman yöpaitani ja se on yleensä lapsen vieressä kun hän laittaa nukkumaan.
[/quote]
Unipussi/kapalo. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hei kaikille!
Tämänhetken kuulumisia;
Otin käyttöön ilta-/yö maidonkorvikkeen. Kiitos tästä vinkistä, tämä rauhoittaa yötä PALJON! En tiedä, miksi en itse uskaltanut tätä kokeilla.
Olen myös yrittänyt tehdä asennemuutosta, ja vaikka unimäärät ovat edelleen samoja ja välillä liian lyhyitä, niin kaikki sujuu rauhallisemmin ja tyynemmin.
Yöt sujuvat siis paljon paremmin, mutta kuten joku sanoikin, niin aina tulee uutta; iltaisin kun on "aika" (kun vauva on täynnä ja aivan nukuksissa) mennä nukkumaan, niin alkaa kamala huuto aina kun lasken hänet sängyllemme, vaikka itse käynkin viereen ja yritän alkaa imettämään. Onko keksinyt, että nukahtamisen jälkeen saatan hävitä, ja pelkää jo ennalta sitä, vai mistä lie kyse...
Sitten on niitäkin vauvoja, jotka eivät nuku edes vieressä. Eivät nuku, vaikka harjoittaisit minkälaista perhepetiä ja vaistovanhemmuutta. Näin se vain on. Ja siinä tapauksessa täytyy vain kehittää ratkaisuja, joissa vanhemmat saavat kerättyä akkuja. Vapaa-aikaa, päiväunia, liikuntaa, mitä kukin nyt tarvitsee.
En toista itseäni, mutta en myöskään tuo tähän metrisiä sitaatteja ja muuta fanaattista.
Aloittaja on nyt puun ja kuoren välissä. Tekipä niin tai näin, niin hän kokee sen omasta mielestään vääräksi. Mutkumäenhaluu... siis laittaa lasta eri sänkyyn kun MUN MIELESTÄ se on niin kivaa kun on vieressä. Anteeksi, mutta sehän on täysin sinun oma valintasi. Siinähän sitten kärsit. Mitä väärää siinä olisi, jos vauva ei nukkuisikaan sinun vieressäsi, eikä keskellä sänkyä vaan miehen puolella sänkyä? Johan kokeilitte sitä, että mies jäi vauvan kanssa sänkyyn ja nukkuivat oikein hyvin.
Vauvan sänky voi olla myös ihan vanhempien sängyn vieressä, kiinni siinä ja jos on pinnasänky, laidan voi laskea alas.
Oletko ajatellut, että suunnattoman huonon omantuntosi taustalla voi olla synnytysmasennusta? Vai onko se nykyään imetysmasennus, mutta voi pahimmillaan johtaa suljetulle osastolle. Se on juuri sitä, kun pelkää, ahdistuu, kokee tekevänsä kaiken väärin eikä saa nukutuksi.
Saanko muistuttaa niitä samassa sängyssä, siis nimenomaan samalla patjalla nukuttajia siitä tosiasiasta, että muinaisina aikoina Suomessakaan ei tunnettu kätkytkuolemaa. Sen sijaan tunnettiin käsite "kuoliaaksimakaaminen" eräänlaisena jälkiehkäisymenetelmänä.
ni en osaa antaa tähän vinkkejä. Sen voin sanoa et ne ongelmat muuttuu ja kuukauden päästä sulla on taas joku ihan muu ongelma. :)
Me mennään vauvan kanssa samaan aikaan nukkumaan. Ei tarvitse miettiä mitään tuntien nukutusoperaatioita. Ja sitä se on jos häntä yksin yrittää pinnikseen laittaa, ei tule sitten yhtään mitään. Viereen tissille nukahtaa samantien. Vinkki mikä saattaa tulla jossain vaiheessa tarpeeseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä nukkumiseen/nukahtamiseen on auttanut kapalointi (huitoo/raapii itsensä hereille ilman). Siitä tulisi luopua kuitenkin 3-4kk iässä.
[quote author="Vierailija" time="17.08.2014 klo 04:59"]Huh huh! Yön pimeinä tunteina etsin tästä ketjusta suuria viisauksia, jolla saisin ratkottua minua ja ap:ta yhdistävän ongelman. Sen sijaan luin viestitolkulla potaskaa ja lainauksia jostain muka hyvän vanhemmuuden oppaista, jotka eivät edes vastaa ap:tä ja minua askarruttavaan kysymykseen.
Nyt yöllä, kun lapsi ON OLLUT vieressä kuusi tuntia tissi suussa ei kauhesti lämmitä tietää, että tää on juuri tärkeää kehityksen kannalta ja että vauva saa tästä niin paljon. Kun vauva "nukahtaa" ja minä liikahdan sentin sulkemaan liivit ja parantamaan omaa asentoani nukkumista varten, alkaa tolkuton väninä ja lopulta silmät rävähtävät auki. Tämä kaikki päätyy huutoon. Eikä tässä muuten mitään, mutta kun meillä ei nukuta edes päiväunia 15min pidempään. Ottaa suoraansanottuna päähän jokainen tämän ketjun moralisoija, joka suoltaa tuota kehityspsykascheissea vastaukseksi. Kai meillä äideillä on oikeus ajatella myös omaa hyvinvointia? Koska ja miten minäkin saisin nukkua? Luulisi äidin jaksamisellakin olevan jotain tekemistä vauvan hyvinvoinnin kannalta.
Jos jollakulla on vielä jotain oikeita vinkkejä, kuten liina silmille tai yö-korvike, tuohon ap:n ongelmaan, niin olisin kiitollinen. Besserwisserit älkööt vaivautuko!
[/quote]
No, ap tuskin tarvitsee neuvoja enää. Hänen lapsi on jo 2,5-vuotias.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[/quote] No, ap tuskin tarvitsee neuvoja enää. Hänen lapsi on jo 2,5-vuotias.
[/quote]
Jep ,mutta moni muukin samojen ongelmien kanssa painiva voi saada näistä keskusteluista apua.
En jaksa lukea kaikkien muiden vastauksia, mutta kerron oman kokemukseni:
Meillä vauva yhdessä välissä heräsi keskellä yötä ja halusi seurustella. Aikani yritin häntä ohjeiden mukaan pitää pimeässä ja rauhoitella nukkumaan. Siitä ei tullut mitään. Hyssyttelin kolmekin tuntia ja leikin vieressä nukkuvaa. Sitten meni hermot. Nousin ylös, laitoin valot päälle, laitoin itselleni välipalaa ja otin vauvankin selvästi sängystä ylös. Vajaan tunnin hän jaksoi seurustella, sitten pääsimme takaisin nukkumaan. Eli loppujen lopuksi saatiin nukkua enemmän, kun noustiin yöllä välillä kunnolla ylös, eikä minullakaan mennyt hermot.
Vaunuihin nukuttamisesta: usen, jos lähtee lenkille, niin vauva herää kun vaunut pysähtyy. Kannttaa koittaa mitä tapahtuisi, jos käveletkin vain korttelin ympäri ja pysäytät vaunut heti kun vauva on vaipunut uneen. Meillä tämä toimi paljon paremmin ja nukkui pitempään. Onko vauvalla vaunuissa liian kylmä tai kuuma? Se lyhentää unia paljon!