Lue keskustelun säännöt.
Onko lääkärinne käyttäytynyt seksuaalisessa mielessä epäilyttävästi?
08.08.2012 |
Sairastuin kerran nuorempana vakavaan munuaisinfektioon ja menin paikalliseen päivystykseen alkuyöstä. Keski-ikäinen mieslääkäri teki minulle mm. vaginaalisen sisätutkimuksen, jonka koin jo sillä hetkellä tunkeilevana ja epämiellyttävänä. Vaikka olinkin sellaisessa jo monesti käynyt ehkäisyn takia.
Jatkettuani siitä suurempaan sairaalaan päivystävä mieslääkäri ihmetteli tätä tutkimusta ja sanoi sen jotenkin sellaisella painotuksella, että siinä oli jotain asiatonta.
Myöhemmin käydessäni asiaa läpi minua alkoi etoa se pyylevä ukko, joka ilmiselvästi vain käytti tilannetta hyväkseen nuoren tytön kohdalla. Mutta miten olisin osannut valittaa? Miksei toinen lääkäri vienyt asiaa eteenpäin?
Kommentit (10)
kyllä gynekologinen tutkimus on täysin aiheellinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
munuaisinfektiossa. Jos kyse on jostain gynekologisen vaivan poissulusta, ainakin meidän pikku sairaalassa gynen tutkimuksiin pyydetään gynekologi, varsinkin jos kyseessä on nuori nainen.
Tuo kaikki on kirjattuna potilasasiakirjoihin (toivottavasti), joten ei kun asia esiin vain!
Lääkärit ovat äärimmäisen kollegiaalisia, ja eivät ilmianna toisiaan juuri ikinä, vaikkeivät hyväksyisikään asiaa. Toisaalta, kyseessä olisi asianomistajarikos, joten en tiedä olisiko tuo toinen lääkäri voinut muuta tehdäkään kuin kertoa sinulle, että kyse oli epäasiallisesta toiminnasta.
Tuskin ilmoitit että sinulla on vakava munuaisinfektio. Eli lääkäri teki oireidesi perusteella perustutkimukset ja hyvän diagnoosin kun ohjasi sinut jatkotutkimuksiin.
Munasarjatulehdus, kysta, kohdun ulkopuolinen raskaus jne. jne. jne. oireilee täsmälleen samalla tavalla.
Ymmärrän kyllä hyvin, jos sinusta ap tilanne tuntui sinusta epämiellyttävältä.
Lopetin alkuunsa kun näin "lääkärin" hikisen mustan naaman ja irstaan katseen. Käännyin pois siltä seisomalta.
Itse asiassa minäkin kyseenalaistin koko toimenpiteen, koska mies vaikutti jotenkin hermostuneelta, mutta hän vakuutti, että kannattaa kaikki varmistaa.
jos valitit alavatsakipua kyllä gynekologinen tutkimus on täysin aiheellinen.
En valittanut alavatsakipua, vaan (ylä)kylkikipua. Ja munuaisdiagnoosi oli varma jo parin selkään koputtelun jälkeen ihan lääkärin omien sanojen mukaan. Silti halusi "varmistaa". Ja sen suuremman sairaalan lääkärin sanoista sain täsmälleen tämän käsityksen:
Ei todellakaan kuulu normaaleihin tutkimuksiin munuaisinfektiossa.[/]
Hän sanoi, että peräaukon kautta tehty tutkimus olisi saattanut olla jossain määrin erotusdiagnosisesti tarpeellinen, gynegologinen tutkimus ei missään tapauksessa.
Tuo kaikki on kirjattuna potilasasiakirjoihin (toivottavasti), joten ei kun asia esiin vain!
Lääkärit ovat äärimmäisen kollegiaalisia, ja eivät ilmianna toisiaan juuri ikinä, vaikkeivät hyväksyisikään asiaa. Toisaalta, kyseessä olisi asianomistajarikos, joten en tiedä olisiko tuo toinen lääkäri voinut muuta tehdäkään kuin kertoa sinulle, että kyse oli epäasiallisesta toiminnasta.
Ja kyllä, papereissa sisätutkimus luki, sillä sieltä se toinen lääkäri sen huomasi. Olisi vain ollut sanomatta mitään, sillä tuli ihan raiskattu olo. Hyi helvetti! Siitä on jo lähes kymmenen vuotta ja edelleen oksettaa, kun muistan sen ensimmäisen lääkärin etovan olemuksen. Oikeastaan iän ja ymmärryksen lisäännyttyä asia tuntuu vain pahemmalta. Mutta minkäs sille enää teet. Toisen lääkärin olisi pitänyt edes opastaa valituksen teossa.
Toivottavasti tuo ei ole tavanomaista. Ajatella; nuorten tyttöjen hyväksikäyttö työsuhde-etuna. Sitten varmaan tumputti siellä kopissaan...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lopetin alkuunsa kun näin "lääkärin" hikisen mustan naaman ja irstaan katseen. Käännyin pois siltä seisomalta.
Itse asiassa minäkin kyseenalaistin koko toimenpiteen, koska mies vaikutti jotenkin hermostuneelta, mutta hän vakuutti, että kannattaa kaikki varmistaa.
jos valitit alavatsakipua kyllä gynekologinen tutkimus on täysin aiheellinen.
En valittanut alavatsakipua, vaan (ylä)kylkikipua. Ja munuaisdiagnoosi oli varma jo parin selkään koputtelun jälkeen ihan lääkärin omien sanojen mukaan. Silti halusi "varmistaa". Ja sen suuremman sairaalan lääkärin sanoista sain täsmälleen tämän käsityksen:
Ei todellakaan kuulu normaaleihin tutkimuksiin munuaisinfektiossa.
Hän sanoi, että peräaukon kautta tehty tutkimus olisi saattanut olla jossain määrin erotusdiagnosisesti tarpeellinen, gynegologinen tutkimus ei missään tapauksessa.
Tuo kaikki on kirjattuna potilasasiakirjoihin (toivottavasti), joten ei kun asia esiin vain!
Lääkärit ovat äärimmäisen kollegiaalisia, ja eivät ilmianna toisiaan juuri ikinä, vaikkeivät hyväksyisikään asiaa. Toisaalta, kyseessä olisi asianomistajarikos, joten en tiedä olisiko tuo toinen lääkäri voinut muuta tehdäkään kuin kertoa sinulle, että kyse oli epäasiallisesta toiminnasta.
Ja kyllä, papereissa sisätutkimus luki, sillä sieltä se toinen lääkäri sen huomasi. Olisi vain ollut sanomatta mitään, sillä tuli ihan raiskattu olo. Hyi helvetti! Siitä on jo lähes kymmenen vuotta ja edelleen oksettaa, kun muistan sen ensimmäisen lääkärin etovan olemuksen. Oikeastaan iän ja ymmärryksen lisäännyttyä asia tuntuu vain pahemmalta. Mutta minkäs sille enää teet. Toisen lääkärin olisi pitänyt edes opastaa valituksen teossa.
Toivottavasti tuo ei ole tavanomaista. Ajatella; nuorten tyttöjen hyväksikäyttö työsuhde-etuna. Sitten varmaan tumputti siellä kopissaan...
Sain ensimmäisen keskenmenon 17 vuotiaana. Kävin yöllä päivystyksessä jossa mieslääkäri tutki minut. Kaiveli "paikkoja" ihmeen kauan ja lopuksi halusi vielä tutkia rintani("niin ei sitten myöhemmin tarvi")Oli muutenkin jotenkin omituisen lipevä. Keskenmenoja tuli vielä useita tuon jälkeen ja minulla on 6 lasta. Milloinkaan muulloin ei ole rintoja tutkittu km yhteydessä jne....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sain ensimmäisen keskenmenon 17 vuotiaana. Kävin yöllä päivystyksessä jossa mieslääkäri tutki minut. Kaiveli "paikkoja" ihmeen kauan ja lopuksi halusi vielä tutkia rintani("niin ei sitten myöhemmin tarvi")Oli muutenkin jotenkin omituisen lipevä.
Nimeomaan se erikoinen lipevyys sai karvat pystyyn. Mies selvästi hermostui (ei siis ärtynyt, vaan oli täpinöissään) pyytäessään riisuuntumaan. Tutkiessaan hikoili. Yök. Sen vain tiesi ettei kaikki ole kohdallaan ja ettei kyseessä enää ole asiallinen potilas-lääkäri suhe. Mutta miten tuossa tilanteessa pitäisi toimia?! Kenelle ilmoittaa? Ei kuitenkaan ollut niin räikeää, kuin se taannoinen nännien imijä. Ja siitä vain nähtiin miten vapaat kädet (ja suut) lääkäreillä loppujen lopuksi onkaan.
Pahoitteluni sinulle velä keskenmenosta. Tuollainen tilanne vielä siihen päälle, kamalaa.
AP
lähennellä. Kävin samalla tyypilla muistaakseni 3 kertaa ja viimisellä se istui viereen ja silitteli hartioita...
En ollut missään syvässä hypnoosissa, rentoutumista lähinnä.
Siihen jäi sitten sen puoskarin hoidot.
Onneksi ei saanut mua johonkin syvään hypnoosiin ja sitte tehnyt ties mitä?
kun näin "lääkärin" hikisen mustan naaman ja irstaan katseen. Käännyin pois siltä seisomalta.