Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Mikä mussa on vikana, työssäkäynti tekee elämästäni helvettiä?

Vierailija
08.08.2012 |

Aina kun käyn töissä, (kodin ulkopuolisessa palkallisessa työssä) muutun kuin toiseksi ihmiseksi. Olen epävarma, ahdistunut, saan paniikkikohtauksia, alan pelkäämään ihmisiä, itsetuntoni alenee, itsevarmuus alenee, masennun, muutun itkuherkäksi yms. Elämästä tulee kokonaisvaltaisesti yhdellä sanalla kuvaten helvettiä. Koko ajan puristaa ja ahdistaa ja pelottaa. (ja kyllä, olen vaihtanut alaa ja tehnyt muutenkin monenlaisia erilaisia töitä)



Ja tämä on käsittämätöntä, sillä normaalisti (lomilla, ennen työssäkäyntiä, äitiysloman ja hoitovapaan aikoina) mä olen aivan toisenlainen ihminen, olen itsevarma, rento, sosiaalinen, elämä tuntuu hyvältä ja toiveikkaalta, nautin elämästä.





Ja vastoin odotuksiani, tämä työssäkäynnin ahdistavuus vain näyttää pahenevan iän myötä!



Ja tiedän, että nyt mua varmaan kuvitellaan laiskaksi, mutta sitä en ole, olen hyvinkin ahkera ja tunnollinen ihminen, olen kätevä käsistäni, saan paljon aikaiseksi, minulla on suuri tiedonjano ja uuden oppimisen halu. En todellakaan makaa päivät pitkät televisiota katsellen ja laiskotellen.



Olenkin kyllä jo päättänyt, että kovin kauaa en enää elämääni pilaa enkä jaksa enää yrittää "tottua" työelämään, mieheni onneksi onkin niin ymmärtäväinen, että on sanonut että saan jäädä kotiin, hän "suostuu" elättämään minut. Mikä onkin ihana asia, todella merkittävä asia, voin nimittäin täällä suoraan sanoa että mikäli minulla ei olisi ulospääsyä työelämästä ja työssäkäynnistä, harkitsisin vakavasti itseni tappamista, niin hirveää ja ahdistavaa työssäkäynti minulle on. (en tietenkään ole sanonut tätä kenellekään irl, kaikkein vähiten miehelleni).



Ei ole tarkoitus kauhistuttaa teitä eikä ketään, ongelmani onkin onneksi kohta ratkaistu kun saan jäädä pois työelämästä, mutta mua ihmetyttää, että mistähän tällainen työssäkäynnin ahdistavuus voi johtua? Kuten sanoin, olen normaalisti kuitenkin aivan tavallinen ihminen, joka ei muuten ahdistu, muuta kuin työelämässä. Onko mulla päässä jotain vikaa (mitä?), vai missä mättää?



Kommentit (15)

Vierailija
1/15 |
08.08.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Itselleni tuli tuollainen ilmiö kun jouduin tekemään työtä jossa piti olla ihmisten kanssa tekemisissä, palvella ihmisiä. Se stressasi jotenkin koko ajan kauheasti ja mulla oli koko ajan huono olla. Mutta kun opiskelin ammattiin jossa saa nypertää itsekseen ei moista oiretta enää ole. Jollain toisella taas voi olla toisinpäin. Ja jotain taas ahdistaa ajattelutyö mutta ruumiillinen työ ok, toisella taas toisinpäin jne.



Ihanko oikeasti MIKÄÄN palkkatyö ei sovi sulle niin ettei ahdistusta synny?

Vierailija
2/15 |
08.08.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

en tietenkään kaikkea (kukapa olisi), mutta tähän mennessä olen ollut kahdeksassa eri työpaikassa, töistä osa ollut hyvinkin erilaista keskenään esim. yksin- ja ihmisten parissa tehtävää.



Ja tosiaan, minulla on jo kaksi eri ammattiakin (enkä ole vielä edes keski-ikäinen).



ap

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/15 |
08.08.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

mutta minua kyllä varmaan tuossa tilanteessa itseäni kiinnostaisi vaikka ihan terapeutin avulla selvittää mistä se semmoinen ahdistus liittyen työn tekoon kumpuaa ja yrittää päästä siitä voitolle.

Vierailija
4/15 |
08.08.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

mulla vähän samanlaista, mutta ahdistus johtui työelämän VAATIMUKSISTA. Olen siis kaupallisella alalla ja meiltä vaaditaan aivan liikaa: pitää saada tulosta, pitää olla menestynyt, pitää olla parempi kuin muut, pitää osata erilaisia asioita ilman perehdytystä, pitää esiintyä yms yms. Ja näiden vaatimusten lisäksi pelkäät kokoajan nolaamista, selkään puukottamista, kasvojen menetystä.



Nämä asiat ahdistavat, eivät niinkään työntekeminen

Vierailija
5/15 |
08.08.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

mutta minua kyllä varmaan tuossa tilanteessa itseäni kiinnostaisi vaikka ihan terapeutin avulla selvittää mistä se semmoinen ahdistus liittyen työn tekoon kumpuaa ja yrittää päästä siitä voitolle.

toisaalta on ihan mahdoton kynnys lähteä johonkin terapiaan, ja toisaalta on lähes yhtä mahdotonta täällä edes päästä sellaiseen, tällaisen vaivan vuoksi. Siispä en edes yritä, kun kerran on toinenkin "ratkaisu ongelmaan".

ap

Vierailija
6/15 |
08.08.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Joo ekana mullekin tuli mieleen, ettet vaan oo löytänyt sitä sun juttua, jota voisit tehdä intohimoisesti, ilman ahdistusta..mut enpä sitten tiedä, kerroit kuitenkin kokeilleesi hyvin monenlaisia paikkoja. Itse en kuitenkaan luopuis toivosta, miettisin mitä itselle voisi sopia ja missä voisi itse viihtyä ja koittaa hakeutua sellaisiin paikkoihin..vaikka harjoitteluun alkuun vaan. Kerroit et olet oma itsesi kotona, miten olisi työ,jota voisit tehdä kotoa käsin? Itse koin tosi ahdistava asiakaspalvelutyön, ei mun juttu ollenkaan..ahdistun ihmisten keskellä ja otan liian henkilökohtaisesti kaiken negatiivisen, vaikka tekisin kuinka hyvin työni.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/15 |
08.08.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olit kokeilevainen ja tiedonjanoinen?



Ehkä sulle ei sovi tiimityö? Ehkä haluat päättää itse kaikesta?

Vierailija
8/15 |
08.08.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

selvästi sosiaalisten tilanteiden pelko ja ehkä saatat saada paniikkikohtauksia. Lääkkeet voivat helpottaa. Kannattaa käydä lääkärissä, että saat apua elämääsi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/15 |
08.08.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

että olet palstamammoittumassa. tyypillistä on että työhön meno pelottaa ja haluaa jäädä kodin turvaan ja tekee vaikka mitä sen eteen. Eihän se normaalia ole. Olet täysin miehen varassa ja vaiva ei kotiin jäämällä parane.

Vierailija
10/15 |
08.08.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

monella asia on täysin päionvastoin. kotona alka amasentaa.



itsekin viihtynyt aina töissä hyvin. kuitenkin vaikea kuvitella että olisin 40 vuotta samassa työssä 8-16. se ajatus ahdistaa, työssäkäynti sinällään ei yhtään vaan on aina tuonut iloa elämään sen palkkapussin ja sosiaalisten suhteiden ja säännöllisen elämänrytmin muodossa

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/15 |
08.08.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

laiska ja vierottunut sä olet työelämästä ja nautit vaan yksinkertaisesti enemmän kotona olevasta "helposta elämästä". Työtävieroksija olet..

Vierailija
12/15 |
08.08.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

piti tarkistaa olenko joskus kirjottanut tämän itse. Sillä erotuksella että olen ollut terapiassa (ei apua), syönyt lääkkeitä (ei apua), vaihtanut alaa (ei apua), tehnyt akateemisena työtä, joka ei vaadi päivääkään koulutusta (ei apua). Ja sillä erotuksella että mies ei tosiaankaan katso hyvällä, mutta mikäs teet. Nyt mietin että lähtekäkö taas terapiaan, yrittääkö saada jotain liukuhihnatyötä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/15 |
08.08.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Nykytyöelämä vain on mitä on. Ei riitä että osaa hyvin, pitää osata täydellisesti, ja vielä niin kauhean nopeaan tahtiin. Ja jotkut työpaikat vaativat jopa, että nuorten harjoittelijoiden pitäisi osata asiat yhtä hyvin kuin kokeneiden ammattilaisten. Ja sitten vielä ihmetellään, miksi mielenterveysongelmia on niin paljon.

Vierailija
14/15 |
12.05.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Nostan koska kuulostaa niin tutulta. Etenkin seiskan kommentti, sillä itsellenikin on tullut asiakaspalvelutyössä tosi pahasti seinä vastaan :(

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/15 |
12.05.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lopeta työt! Itse tienaan netissä, täällä rahan ansainta vinkkejä:

 

http://ilmaistarahaako.blogspot.fi/

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: yhdeksän kaksi kolme