Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miten lähtisin selvittämään, onko pojallani astma
01.08.2012 |
Kyse on alakoulua käyvästä pojasta, jolla on välillä hengenahdistusta anaerobisessa liikunnassa. Lisäksi hänellä on yskää öisin. Taaperona hänellä olin infektioastma, mutta hän "kasvoi" sen ohitse.
Haluaisin nyt selvittää, voisiko hänellä olla astmaa. Voisin mennä yksityislääkärille ensin, mutta pitäisikö minun mennä erityisesti suoraan keuhkospesialistille. Ongelma on tietysti siinä, että oireita ei varmasti ole vastaanotolla, vaan siellä on oma reipas itsensä.
Poika harrastaa liikuntaa ja on meneväistä sorttia. Välillä vaan hengityssalpautuu kovasti ja hän hätääntyy siitä.
Onko jollakin kokemusta siitä, kuinka näitä asioita parhaiten lähestyisi? Ja jos Hesasta osaa vinkata lääkäriä, aina parempi. Toivottavasti se ei ole astmaa, mutta jos on, täytyyhän se tietää.
Kommentit (8)
Menkää vaikka erikoislääkärille (esim. lastentautien) ja veikkaan että noilla tiedoilla saatte varmasti lähetteen hengitysrasitustestiin. Sen jälkee mahd. diagnoosi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
en tiedä mikä on ikäraja, mutta ainakin meillä vielä alakoululainen käy lastenlääkärillä. Saatte ehkä avaavaa lääkettä ja pef-mittarin kotiin seurantaa varten.
terveyskeskus kelpaa, niin sinne ja aika astmahoitajalle. Sitten puhalluskokeet: jakso pelkällä pef-mittarilla ja sen jälkeen avaavan lääkkeen kanssa. Näin meillä toimittiin täällä. Astmahoitaja konsultoi tarvittaessa lääkäriä tai antaa lääkärille ajan.
Niissä nimenomaan tutkittiin, onko pojalla rasitusastmaa (siitepölyastma hänellä oli jo todettu). Siihen kuului, että testattiin hengitystä sekä levossa, rasituksessa (poika kävi ulkona juoksemassa) että avaavan lääkkeen jälkeen.
Jos haluat yksityiselle, niin esim. Mehiläisessä on seuraavia lääkäreitä, jotka ovat erikoistuneet astman hoitoon (ks. etenkin kaksi jälkimmäistä):
http://www.mehilainen.fi/terveyspalvelut/asiantuntijat#/search/selected…
Googlaa "oskillometria" ja "spirometria", jos haluat ottaa astmatutkimuksista enemmän selvää.
D-vitamiini, kortikosteroidit ja luuston mineralisoituminen astmassa
Kortikosteroideilla hoidetuilla astmaa sairastavilla lapsilla D-vitamiinin puute näyttäisi liittyvän luuston huonoon mineralisoitumiseen.
Laajassa yhdysvaltalaistutkimuksessa seurattiin 780:tä iältään 5 - 12-vuotiasta astmaa sairastavaa lasta yli neljän vuoden ajan. Seerumin D-vitamiinipitoisuus mitattiin kertaalleen tutkimuksen alussa. Luustontiheyttä seurattiin vuosittain DEXA:lla.
Kun (pahentuneen) astman hoidossa käytettiin myös suun kautta otettavia kortikosteroideja, osoittautui luun mineralisoituminen sitä heikommaksi, mitä useamman kortikosteroidikuurin lapset olivat saaneet. Tämä kortikosteroidiannokseen liittyvä vaikutus ilmeni erityisesti pojilla, joilla seerumin D-vitamiinipitoisuudet olivat pienet. (Tse SM ym. J Allergy Clin Immunol 2012;130:53)
Euroopan Unionin elintarviketurvallisuuselin EFSA nosti D-vitamiinin turvallisena päiväannoksena pidetyn nuorten (11–17 v) ja aikuisten rajan 50 mikrogrammasta (µg) 100 µg:aan. Huippuvarovainen EFSA päätyi tähän tulokseen käytyään läpi uudet D-vitamiinitutkimukset. Vauvojen rajana on nyt 25 ja 1–10-vuotiaiden rajana 50 µg päivässä.
http://www.tritolonen.fi/index.php?page=articles&id=247
Sisältö jatkuu mainoksen alla
joka on erikoistunut myös allerkologiaan. Tampereella on ainakin Terveystalolla sellainen lääkäri. Meidän tytölle tehtiin juoksurasitustesti jossa astma sit lopulta todettiin.
Uuden tutkimuksen mukaan runsas D-vitamiini helpottaa astmaa. Se esimerkiksi parantaa keuhkojen toimintakykyä ja astmahoidon tehokkuutta.
http://www.tohtori.fi/?page=3509935&id=0546887
Olen saanut erinomaisen hyvää palautetta D-vitamiinista astmaa potevien lasten vanhemmilta. Astman oireet lievenevät ja infektiot jäävät pois. Nyt uudet tieteelliset tutkimukset vahvistavat, että D-vitamiinilisä on todella tarpeen sekä lapsi- että aikuispotilaille. Mitä enemmän veressä on D-vitamiinia, sitä lievemmät ovat oireet ja sitä paremmin lääkitys auttaa, kertoivat amerikkalaisen National Jewish Health -instituutin tutkijat viime viikolla American Academy of Allergy, Asthma, and Immunology -kongressissa.
http://terveyshymy.fi/tohtori-tolonen/d-vitamiini-auttaa-astmassa
Dear Dr Cannell: D for childhood asthma
http://blog.vitamindcouncil.org/2012/08/16/dear-dr-cannell-d-for-childh…
1 µg (mikrogramma) = 40 IU tai KY (kansainvälinen yksikkö)
10 µg (mikrogramma) = 400 IU tai KY (kansainvälinen yksikkö)
10 ng/ml = 25 nmol/L
50 ng/ml = 125 nmol/L
Euroopan Unionin elintarviketurvallisuuselin EFSA nosti D-vitamiinin turvallisena päiväannoksena pidetyn nuorten (11–17 v) ja aikuisten rajan 50 mikrogrammasta (µg) 100 µg:aan. Huippuvarovainen EFSA päätyi tähän tulokseen käytyään läpi uudet D-vitamiinitutkimukset. Vauvojen rajana on nyt 25 ja 1–10-vuotiaiden rajana 50 µg päivässä.
http://www.tritolonen.fi/index.php?page=articles&id=247
Lausunnossa mainitaan, että edes 250 µg päiväannoksella ei löydetty mitään haittavaikutuksia.
http://www.efsa.europa.eu/en/efsajournal/pub/2813.htm
Alue: Aihe vapaa
Ruusulassa esimerkiksi on Ove Mickelsson.