vaikea tilanne. Ihastus vs. nykyinen

En siis ole pettänyt nykyistäni, en millään lailla. Olemme ns. asumuserossa, eli muutimme erilleen asumaan, mutta päätimme yrittää sen turvin pelastaa suhteemme. Olen yksin asuessani alkanut epäilemään suhteemme laatua. Pelkäämmekö me vain yksinäisyyttä ja siksi lykkäämme lopullista eroa. Olemmeko vain liian tottuneita toisiimme ja siksi on vaikeaa päästää lopullisesti irti, vai voisiko tässä vielä olla jotain todellisia tunteita mukana...



Nyt olen ihastunut toiseen mieheen, mieheni hyvään ystävään. Välillämme ei ole tapahtunut mitään, eikä tämä mies tiedä tunteistani mitään. En uskalla kertoa hänelle vaikka haluaisin, mutta en voi olla ajattelematta häntä. Haluaisin kertoa nykyiselleni, etten usko enää meidän yhteiseen tulevaisuuteen, mutta en tiedä miten.

Tunteeni ovat aivan sekaisin, enkä haluaisi satuttaa ketään. En aio pettää nykyistä, eli jos aion edetä yhtään tämän ihastukseni suhteen, aion kyllä erota lopullisesti nykyisestäni.Haluaisin kuulla, että olisiko joillain kokemusta vastaavasta tilanteesta.. mitä olisi järkevintä tehdä?? olen aivan hukassa.