Lue keskustelun säännöt.
Olenko mokannut vauvani kanssa?
28.07.2012 |
Vauva on nyt muutaman päivän päälle 11kk ja ei edelleenkään ole mitenkään erityisen takertuvainen minuun? Kaikki kyselee koko ajan naureskellen että no vieläkö voit käydä vessassa yksin ja onko kivaa kun roskiakaan ei voi viedä ilman että vauva huutaa ja roikkuu lahkeessa heti kun meinaa poistua huoneesta? Ei meidän vauva ole tuollainen? Isänsä perään vauva huutaa aamuisin kun isä lähtee töihin tai jos isä menee vessaan niin siitä kyllä tulee poru.. Minä saan kyllä ilmeisesti hävitä vaikka kuukaudeksi johonkin eikä näytä paljoa hetkauttavan.
Neuvolan mielestä oli vähän omituista kun minä olen vauvan kuitenkin pääsääntöisesti hoitanut (tietysti kun mies on töissä ja minä kotona), että vauva ei näytä mitään erityistä kiintymyssuhdetta minuun :(
Kelpaan kyllä lohduttajaksi itkuihin yms, mutta tuollaista takertumista ei minuun päin ole kyllä havaittavissa..
Kommentit (13)
Laita vaikka tämä aloituksesi kirjanmerkiksi, niin voit palata naureskelemaan, mitä tuli kirjoitettua.
t. 2v-takertujan äiti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
on jo menossa ohi tältä erää, enää ei huudeta kuin hyeena heti kun vieraita ihmisiä tulee vähän liian lähelle, nykyään riittää että mulkoillaan epäilevästi kaikkia uusia ihmisiä. Eli on kyllä vierastettu.
-ap
Tai jättänyt vauvan useammaksi yöksi isälleen? Tämähän voi olla se selittävä tekijä.
Ehkä lapsesi ei vaan ole kehityksessään siinä vaiheessa, että takertuisi sinuun. Ja kyllähän sekin jotain kertoo, että kelpaat lohduttajaksi. Myös lapsen luonne vaikuttaa. On ihan normaalia, että lapsi näyttää takertuvan isään, joka on päivät töissä. Sinun kanssa lapsi on koko ajan, on tottunut siihen, että olet aina lähellä ja jos käyt jossain, tulet kuitenkin pian takaisin. Toisinsanoen lapsesi ei koe tarpeelliseksi takertua, koska tietää että et ole kauaa poissa. Usko pois, lapsesi luottaa sinuun enemmän kuin uskotkaan.
en ole ollut vauvan luota pois muutakuin muutaman kerran hammaslääkärissä pari tuntia, kerran shoppailemassa pari tuntia ja lenkillä käyn pari kertaa viikossa iltaisin n.45min, näillä kerroilla isä on siis ollut lapsen kanssa. En ole ollut yhtään yötä tai pitempiä aikoja pois.
-ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Et käynyt työssä tms.
Jos lapsi on kiintynyt teihin molempiin (mikä olisi hyvä asia), niin hänhän on hahmottanut sinun olevan aina läsnä. Siksi ei tarvitse esittää vastalauseita, kun menet vessaan yms. Lapsi on kylläkin havainnut, että kun isä lähtee (sinne töihin), niin isä on tooooodella pitkään poissa. Siksi ilmaistaan eroahdistusta silloinkin, kun mies menee vessaan yms. Lapsihan ei voi vielä tuolloin tietää, että kuinka kauan se isä sitten onkaan poissa, kun isä katoaa.
on jo menossa ohi tältä erää, enää ei huudeta kuin hyeena heti kun vieraita ihmisiä tulee vähän liian lähelle, nykyään riittää että mulkoillaan epäilevästi kaikkia uusia ihmisiä. Eli on kyllä vierastettu.
-ap
Ehkä lapsesi ei vaan ole kehityksessään siinä vaiheessa, että takertuisi sinuun. Ja kyllähän sekin jotain kertoo, että kelpaat lohduttajaksi. Myös lapsen luonne vaikuttaa. On ihan normaalia, että lapsi näyttää takertuvan isään, joka on päivät töissä. Sinun kanssa lapsi on koko ajan, on tottunut siihen, että olet aina lähellä ja jos käyt jossain, tulet kuitenkin pian takaisin. Toisinsanoen lapsesi ei koe tarpeelliseksi takertua, koska tietää että et ole kauaa poissa. Usko pois, lapsesi luottaa sinuun enemmän kuin uskotkaan.
että isään on tarpeellista takertua koska on 5 päivää viikossa ison osan päivästä pois, minä taas melkein aina saatavilla. En ollut edes stressanut asiasta mutta tuo neuvolan kommentti jäi kummittelemaan mieleen, kun jotenkin niin iso ihmetys se neuvolassa oli kun kyseltiin että takertuuko paljon ja sanoin että no ei minuun mutta isäänsä kyllä..
-ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Et käynyt työssä tms. Jos lapsi on kiintynyt teihin molempiin (mikä olisi hyvä asia), niin hänhän on hahmottanut sinun olevan aina läsnä. Siksi ei tarvitse esittää vastalauseita, kun menet vessaan yms. Lapsi on kylläkin havainnut, että kun isä lähtee (sinne töihin), niin isä on tooooodella pitkään poissa. Siksi ilmaistaan eroahdistusta silloinkin, kun mies menee vessaan yms. Lapsihan ei voi vielä tuolloin tietää, että kuinka kauan se isä sitten onkaan poissa, kun isä katoaa.
on jo menossa ohi tältä erää, enää ei huudeta kuin hyeena heti kun vieraita ihmisiä tulee vähän liian lähelle, nykyään riittää että mulkoillaan epäilevästi kaikkia uusia ihmisiä. Eli on kyllä vierastettu. -ap
Ei kannata liikaa niihin luottaa, monella neuvolantädillä on myös ihan omia, joskus jopa kyseenalaisia mielipiteitä. Kaikki lapset on yksilöitä, kuten me aikuisetkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsi tietää ettet sinä ole koskaan pitkään poissa, niin ei tarvitse protestoida. Meilläkään ei tuossa vaiheessa lapsi itkenyt koskaan minun perään, vaikka olin kolmekin kertaa viikossa tunnin-pari omassa harrastuksessani. Nyt taas kun on 2v, niin en saa todellakaan mennä edes vessaan. Miehen oli mahdoton ymmärtää reissusta tullessaan, että lapsi itki hysteerisenä sylissäni vaan sen takia, että olin just käyny vessassa ja halunnu laittaa oven hetkeksi kiinni.
Älä siis huoli, neuvolassa ei ehkä ajatellut asiaa sen enempää, eikä varmasti ole edes huolissaan, kyllä hän olis ehdottanut jotain toimenpiteitä tms, jos jotain pelkäisi olevan pielessä.
on samanlainen. Isäänsä itkee kun mies lähtee töihin ja jos mies menee vessaan niin poika on hakkaamassa ovea ja huutaa isäänsä takaisin.
Minä taas saan mennä eikä lapsi hetkauta korvaansa sille. =D Ainoastaan jos mies heittää minut kaupungille, enkä muista sanoa heippaa lapselle niin lapsi saattaa itkeä, mutta muuten ei. Isäänsä lapsi juoksee myös vastaan kun mies tulee töistä, mutta kun minä palaan vaikka salilta kotiin niin poika vain vilkaisee ja jatkaa touhujaan.
Mutta kuitenkin minun syliin poika tulee kun on paha mieli tai kun sattuu jotain. =)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ovat erilaisia. Etköhän sinä ole tärkeä, vaikka poissaolosi ei itkua aiheutakaan.
Ajattele tuota positiivisesti. Vauva luottaa siihen, että olet lähellä, vaikket näkyvillä koko aikaa. Ja toisaalta, helpompaa jättää välillä muiden hoiviin, kun käy jossakin.
Oma kuopukseni on melkoinen lahkeessaroikkuja ja se on välillä aika rasittavaa. Jännittää, mitä tuo on mieltä hoidon aloittamisesta nyt syksyllä.
Omakin lapsi jostain syystä piti isästään tuossa vaiheessa enemmän. Johtuiko sitten siitä, että myös isä oli osallistunut syöttöihin, pulloa kun käytettiin.
Ihan normaali on kasvanut.