Lue keskustelun säännöt.
Eilen kaupssa langanlaiha äitykkä:
27.07.2012 |
Langanlaiha äiti, mustaksi kotivärjätty tukka ja melkein yhtä mustat silmänaluset tuli alkuillasta kauppaan pienen lapsen kanssa.
Lapsi oli ilmeisesti kuolemanväsynyt, mutta tätähän se äiti ei vissiin tajunnut.
Lapsi ei halunnut istua kauppakärryihin: no ei sitten istuta, annetaan sen seistä siellä vaunussa kun äiti työntää.
Sitten lasta ei enää huvittanutkaan seistä vaunuissa, alettiin kuitenkin vääntämään sitä istumaan siihen kauppakärryn penkille.
Äiti yritti ostaa jotain ruokatavaraa, mutta lapsen mielestä niitä ei saanut laittaa kärryyn, vaan piti antaa hänelle.
Annettiin sitten tavaroita hänelle.
Lapsi kehitti taas jonkun aiheen, joka ei käynyt hänelle. Silkkaa väsymystään.
Äiti kumartuu lapseen päin ja selittää seikkaperäisesti että "kyllä meidän nyt täytyy ostaa kissanruokka kisulle, kun muuten sille tulee nälkä eikä se tykkää siitä" Älä ihmettä? Ihanko totta näin?
Tosiaanko umpiväsyneelle pikkulapselle selitetään kaupassa iltakuuden jälkeen että mitäkaikkea tässä pitääkään kaupasta ostaa, koska muuten tapahtuu jotain asioita jossain tulevaisuudessa? Lapsiko siis osaa päätellä asioita ja ymmärtää syitä ja seurauksia?
Kun juurikin lastenneurologi selitti että lapsen aivot kehittyy vasta 6 vuotiaana siihen pisteeseen, että pystyy päättelemään edes jotain syy-seuraus-suhteita.
V-u että otti päähän seurata sitä voimistelua. Tässä tietysti nuori äiti joka uskoo siihen, että "lapsen kanssa keskustellaan" ja että "kyyyyllä ne lapset ymmärtää, kun niille selittää". Jumankeisson. Sitten saa koko valintatalo seurata n. 45 min miten taistellaan kaupan läpi jotain maitopurkkia ja jugurttia ostamassa, kun joka tavarasta käydään keskustelu ja viimeistään kassalla pikkuapulainen haluaa ja saa ehottomasti "auttaa" kassatätiä ja äitiä pakkaamaan.
Voisko sen jotenki muuten hoitaa kuitenki?
Kommentit (14)
JA MITÄ MINÄ SANON, ON AINOA OIKEA TAPA TOIMIA, KOMMUNIKOIDA JA KASVATTAA!!!!1
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Langanlaiha äiti, mustaksi kotivärjätty tukka ja melkein yhtä mustat silmänaluset tuli alkuillasta kauppaan pienen lapsen kanssa. Lapsi oli ilmeisesti kuolemanväsynyt, mutta tätähän se äiti ei vissiin tajunnut. Lapsi ei halunnut istua kauppakärryihin: no ei sitten istuta, annetaan sen seistä siellä vaunussa kun äiti työntää. Sitten lasta ei enää huvittanutkaan seistä vaunuissa, alettiin kuitenkin vääntämään sitä istumaan siihen kauppakärryn penkille. Äiti yritti ostaa jotain ruokatavaraa, mutta lapsen mielestä niitä ei saanut laittaa kärryyn, vaan piti antaa hänelle. Annettiin sitten tavaroita hänelle. Lapsi kehitti taas jonkun aiheen, joka ei käynyt hänelle. Silkkaa väsymystään. Äiti kumartuu lapseen päin ja selittää seikkaperäisesti että "kyllä meidän nyt täytyy ostaa kissanruokka kisulle, kun muuten sille tulee nälkä eikä se tykkää siitä" Älä ihmettä? Ihanko totta näin? Tosiaanko umpiväsyneelle pikkulapselle selitetään kaupassa iltakuuden jälkeen että mitäkaikkea tässä pitääkään kaupasta ostaa, koska muuten tapahtuu jotain asioita jossain tulevaisuudessa? Lapsiko siis osaa päätellä asioita ja ymmärtää syitä ja seurauksia? Kun juurikin lastenneurologi selitti että lapsen aivot kehittyy vasta 6 vuotiaana siihen pisteeseen, että pystyy päättelemään edes jotain syy-seuraus-suhteita. V-u että otti päähän seurata sitä voimistelua. Tässä tietysti nuori äiti joka uskoo siihen, että "lapsen kanssa keskustellaan" ja että "kyyyyllä ne lapset ymmärtää, kun niille selittää". Jumankeisson. Sitten saa koko valintatalo seurata n. 45 min miten taistellaan kaupan läpi jotain maitopurkkia ja jugurttia ostamassa, kun joka tavarasta käydään keskustelu ja viimeistään kassalla pikkuapulainen haluaa ja saa ehottomasti "auttaa" kassatätiä ja äitiä pakkaamaan. Voisko sen jotenki muuten hoitaa kuitenki?
mun äiti oli lihava, itsekäs, laiska ja kärttyinen
laihuudella, mustalla tukalla ja tummilla silmänalusilla on tässä asiassa.
Jos sulla ei ole muuta murehdittavaa kuin tuo, niin helppoa on sun elämäs.
Olen höpöttänyt lapselleni vauvasta saakka ihan kaikenlaista. En odota, että kaikkea ymmärtää eikä se ole edes tarkoitus. Lapsi on tyytyväinen saamastaan huomiosta, jos olisin tuppisuuna niin siitäkös tuo suuttuisi enemmän. Mutta onneksi en ole ainakaan laiha, ehkäpä saan anteeksi :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
pohtineet mitä tapahtuu kuoleman jälkeen ja onko jumalaa olemassa. Onkohan ne sitten epätavallisen kehittyneitä jos normaali 6v vasta ymmärtää syy-seuraus -suhteita..
Ehkä et ap osannut selittää, mutta minusta ei kuulostanut mitenkään erikoiselta. Kyllä minäkin selitän jo pienelle vauvalle asioita. Ehkä mun lapset onkin sen takia niin fiksuja toisin kuin ne joita pidetään kouluikään saakka ihan vihanneksina.
Mutta ehkä tapauksesta teki erilaisen se että kyseessä oli kotivärjätty musta tukka ja vielä laiha äiti. Itse olen kuitenkin kampaajalla blondiksi värjätty enkä ainakaan laiha.
kamalaa on, kun mammat ärjyy lapsilleen kaupan raikuessa. Ei osteta sitä ja istu nyt siihen ja et pompi kärryjen edessä ja nyt lopetat sen roikkumisen kärryissä...nätimmin voi asiat myös ilmaista ja selvästi. Esim. pysäytä lapsi ja asetu hänen tasolleen ja ilmaise selvästi miten pitää kaupassa käyttäytyä. Lopuksi odottaa palkinto esim. lakupötkö, jätski tai purkka. Toimii ainakin meillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
oli saatananpalvojaperhe, kun olivat kodin ulkopuolella kuuden jälkeen ja tukkakin värjätty.
selitän lapselle niitä ja näitä, koska se pysyy rauhallisempana, kun kuuntelee näitä itsestäänselviä juttujani.
Joku mamma tuli kaupassa joskus vittuilemaankin aiheesta, että ihanko totta enpä olisi uskonut. Ap sentään piruilee vaan netissä. Pointsit siitä ;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Äiti kumartuu lapseen päin ja selittää seikkaperäisesti että "kyllä meidän nyt täytyy ostaa kissanruokka kisulle, kun muuten sille tulee nälkä eikä se tykkää siitä" Älä ihmettä? Ihanko totta näin?Tosiaanko umpiväsyneelle pikkulapselle selitetään kaupassa iltakuuden jälkeen että mitäkaikkea tässä pitääkään kaupasta ostaa, koska muuten tapahtuu jotain asioita jossain tulevaisuudessa? Lapsiko siis osaa päätellä asioita ja ymmärtää syitä ja seurauksia?
Kun juurikin lastenneurologi selitti että lapsen aivot kehittyy vasta 6 vuotiaana siihen pisteeseen, että pystyy päättelemään edes jotain syy-seuraus-suhteita.
V-u että otti päähän seurata sitä voimistelua. Tässä tietysti nuori äiti joka uskoo siihen, että "lapsen kanssa keskustellaan" ja että "kyyyyllä ne lapset ymmärtää, kun niille selittää". Jumankeisson. Sitten saa koko valintatalo seurata n. 45 min miten taistellaan kaupan läpi jotain maitopurkkia ja jugurttia ostamassa, kun joka tavarasta käydään keskustelu ja viimeistään kassalla pikkuapulainen haluaa ja saa ehottomasti "auttaa" kassatätiä ja äitiä pakkaamaan.
Voisko sen jotenki muuten hoitaa kuitenki?
Minua varmaan pidetään ihan totaalisena vajakkina kun olen selittänyt lapselle syy-seuraus suhteista siitä asti kun hän on syntynyt. Ja mitenkäs se lapsi niistä oppii, muutakuin kertomalla niistä? =D
Oma 2,5-vuotias osaa selittää että "jos ei syö, tulee nälkä" tai "Kun väsyttää, mennään nukkumaan".
Kai tuo poika on sitten ap:n mittapuulla jonkin asteen Einstein, vaikka itse olen pitänyt ihan normaalina lapsena häntä.
Ja olen ihan tosissani selittänyt esikoisellle ja luultavasti selitän kuopuksellekin, että miksi ostan jotain kaupasta tai miksi teen jotain. Lienee ihan normaalia toimintaa lasten kanssa. =D
(No, luulisin että tämä on provo, mutta suhteellisen viihdyttävä sellainen)
näiden avausten tasoa.... ap GAFL!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tai ei, niin osa ihmisistä oikeesti varmaan uskoo, ettei pienelle lapselle kannata selittää mitään.
Se kaupassa asiasta (ihan normaalin näköiseltä naiselta) kuullut.
Äiti kumartuu lapseen päin ja selittää seikkaperäisesti että "kyllä meidän nyt täytyy ostaa kissanruokka kisulle, kun muuten sille tulee nälkä eikä se tykkää siitä" Älä ihmettä? Ihanko totta näin?Tosiaanko umpiväsyneelle pikkulapselle selitetään kaupassa iltakuuden jälkeen että mitäkaikkea tässä pitääkään kaupasta ostaa, koska muuten tapahtuu jotain asioita jossain tulevaisuudessa? Lapsiko siis osaa päätellä asioita ja ymmärtää syitä ja seurauksia?
Kun juurikin lastenneurologi selitti että lapsen aivot kehittyy vasta 6 vuotiaana siihen pisteeseen, että pystyy päättelemään edes jotain syy-seuraus-suhteita.
V-u että otti päähän seurata sitä voimistelua. Tässä tietysti nuori äiti joka uskoo siihen, että "lapsen kanssa keskustellaan" ja että "kyyyyllä ne lapset ymmärtää, kun niille selittää". Jumankeisson. Sitten saa koko valintatalo seurata n. 45 min miten taistellaan kaupan läpi jotain maitopurkkia ja jugurttia ostamassa, kun joka tavarasta käydään keskustelu ja viimeistään kassalla pikkuapulainen haluaa ja saa ehottomasti "auttaa" kassatätiä ja äitiä pakkaamaan.
Voisko sen jotenki muuten hoitaa kuitenki?
Minua varmaan pidetään ihan totaalisena vajakkina kun olen selittänyt lapselle syy-seuraus suhteista siitä asti kun hän on syntynyt. Ja mitenkäs se lapsi niistä oppii, muutakuin kertomalla niistä? =DOma 2,5-vuotias osaa selittää että "jos ei syö, tulee nälkä" tai "Kun väsyttää, mennään nukkumaan".
Kai tuo poika on sitten ap:n mittapuulla jonkin asteen Einstein, vaikka itse olen pitänyt ihan normaalina lapsena häntä.Ja olen ihan tosissani selittänyt esikoisellle ja luultavasti selitän kuopuksellekin, että miksi ostan jotain kaupasta tai miksi teen jotain. Lienee ihan normaalia toimintaa lasten kanssa. =D
(No, luulisin että tämä on provo, mutta suhteellisen viihdyttävä sellainen)
tai ei, niin osa ihmisistä oikeesti varmaan uskoo, ettei pienelle lapselle kannata selittää mitään.
Se kaupassa asiasta (ihan normaalin näköiseltä naiselta) kuullut.
Tähän voisi siis vetää johtopäätökset että noin ajattelevia on varmaan kohdeltu lapsena juurikin niin että "ei tuo vielä mitään ymmärrä" joten kai he eivät sitten vieläkään ymmärrä mitään. ;)
minä sanon asian kaupassa vain kerran,en ala selittämään miksi jokin pitää ostaa kun ei se sitä lasta hetkauta,lapsi kun haluaa vaan tavaraa kärryn täyteen koska se on kivaa niitä sinne lastata. meillä lapset istuvat kärryissä,jos eivät osaa olla. aikuinen siis päättää meillä.