Miksi jotkut on facebookissa, jos siellä ei uskalla sanoa/jakaa mitään?
Facebookissa ei ole mikään pakko olla. Se on työkalu ja areena verkostoitua haluamiesi ihmisten kanssa. Joku päivittää statustaan monesti päivässä, joku kerran viikossa, joku lähinnä jakaa sitä kautta kuvia ystävien ja (kaukana asuvien) sukulaisten kesken.
Mutta miksi siellä on ihmisiä, jotka eivät koskaan kirjoita tai jaa mitään ja kuitenkin näkyvät paikalla-listassa vähän väliä... mitä tuollaiset stalkkerit siitä facebookista saavat? Eivätkö he tajua että se jakaminen on yhteistä: jos kukaan ei tuota sisältöä, ei ole facebookiakaan?
Kommentit (17)
stalkkaamassa.
Olen itse poistanut kavereistani ne ihmiset, joilla ei koskaan mitään asiaa ole.
Yksityisviestittely tulee halvemmaksi, kuin puhelimessa puhuminen. Lisäksi viestit voi kukin lukea ehtiessään, puhelimessa ei useinkaan ehdi olla yhteydessä samaan aikaan.
mieluusti myös nuo "stalkkerit" listoilla, koska heihin saa helpommin yhteyden fb:n kautta, jos tarvitsee. Minulla on niin monta päivittävää kaveria, että en kaipaa sitä, että jonkun pitäisi väkisin päivittää fb:ssä, jos ei mitään asiaa ole. "Käyn kaupassa" -päivityksiä on muutenkin ihan tarpeeksi.:) Toisekseen he saattavat olla sellaisia kavereita, joiden kanssa haluaa jakaa vaikkapa kuvia tms.
Ehkä ne jakaa juttujaan vain tiettyjen henkilöiden kanssa, etkä sinä kuulu tähän ryhmään.
Tai kuuluvat johonkin urheiluseuraan/joukkueeseen, joka tiedottaa pelkästään fb:n välityksellä.
Niillä on ykistyisyysasetuksissa etteivät tilapäivitykset näy sinulle.
Kaikki taas eivät jaa niin paljon tietoa mutta käyttävät pikaviestintää tai inboxia jutellakseen ystävien kanssa. Ei mullakaan valokuvat näy kuin ihan murto-osalle fb kavereista tai tilapäivityksetkään. Näin ei tarvitse aina niin miettiä mitä siellä julistaa kaikkien nähden.
käytän facea lähinnä viestittelyyn ystävien kanssa ja ensisijaisesti sitä kautta saan kaikki kuntokeskukseni infot nopeasti tietooni.
Musta on ihan älytöntä niinku jotkut kirjottaa nyt kesällä tyyliin: Huomenna lähetään koko perhe viikoks sinne ja sinne ja aina päivitetään kännykällä että xx on paikassa xx. Järkevää.
Teen tilapäivityksiä ehkä kerran tai kahdesti viikossa, joskus useammin joskus harvemmin. Riippuu onko mitään päivitettävää, en kirjoittele mitään "jaa lähtis töihin" -päivityksiä ja minusta niitä ei tarvitsisi kenenkään muunkaan tehdä.
Mun päivitykset ja kuvat näkyy kuitenkin vain noin 40 kaverille, eli ei kaikille. Nämä on niitä ihmisiä, kenen kanssa olen ihan oikeassa elämässänikin tekemisissä säännöllisesti ja jotka koen itselle läheisiksi ihmisiksi.
Muut kaverit, jotka ei tähän ryhmään kuulu, eivät näe päivityksiäni tai kuviani, en näe syytä jakaa niitä heidän kanssaan. En kuitenkaan kehtaa poistaa heitä kavereistakaan, koska he ovat minua kaveriksi pyytäneet ja olen hyväksynyt. Tuntuu, että facebookissa tuttujen kaveripyynnöt täytyy hyväksyä, koska muuten ihmiset loukkaantuu ja ihmettelee etteikö voida edes facebook-kavereita olla. Joten olen niiden kaveri sitten.
Suurimman osan näistä ei-läheisistä kavereista olen myös piilottanut omalta etusivultani, joten heidän "söin leipää" -päivitykset ei näy minulle. En siis koe myöskään tarvetta "stalkata" näitä henkilöitä, olen heidän fb-kaverina vain kohtaliaisuudesta.
Se on näppärä tapa lisätä ihmisiä erilaisille viestilistoille, ei tarvi muistaa osoitteita tms. Myös lapsen kaverien äiteihin saa sillä tavalla näppärästi yhteyden, jos haluaa sopia leikkitreffejä.
Muiden päivityksiä luen tosi harvoin. Näen ihmisiä niin usein kuitenkin, että pysyn selvillä heidän elämänsä tärkeistä asioista.
Minulla on FB-kavereina paljon sellaista porukkaa, jolle en välitä yksityiselämästäni sanoa mitään (kollegoita, asiakkaita yms.). En koskaan vastaa kieltävästi kenenkään kaveripyyntöön, koska se voisi vaarantaa työskentelysuhteen. Itse en pyydä kaveriksi muita kuin oikeasti läheisiä ihmisiä, mutta näköjään monilla on hyvin erilainen lähestymistapa.
En siksi tee mitään julkisia päivityksiä ikinä. Luen kuitenkin itselleni tärkeiden ihmisten statuspäivityksiä. Kaikkein merkityksellisintä FB:ssä minulle ovat yksityisviestit ja chat.
Käytän ihan aktiivisesti facebookkia, päivitän vähintään pari kertaa viikossa, ja laitan kuvia. En lajittele ystäviä, mutten päivitä asioista, joista voisi tulla juoruja. Olen oikeassakin elämässä kyllä aika lörppäsuu. Facebook on musta tosi kiva juttu. Ainoat kielteiset asiat ovat jotkut nuorien kavereiden kännäys- jne päivitykset. Niitä en oikeestaan haluaisi tietää!
Mutta tosta paikallaolosta. Mä oon facebookissa varmaan 24/7, sillä kone on oikeestaan aina päällä, ja facebook auki. Luulen, että monella muullakin on näin! Eli siitä paikalla-olosta ei voi kyllä päätellä aktiivisuuden määrää.
Mä oon liittynyt faceen tasan siksi, että jostain syystä monille on nykyään ylivoimaista käyttää sähköpostia vaan kaikki mahdolliset asiat (esim. yhteisten juhlien järjestely) hoidetaan yksityisviestein tai perustamalla suljettu ryhmä facebookiin.
Sinällään tuo onkin ihan kätevä työkalu tuollaiseen, vähän ärsyttää vaan, että nykyään oletetaan kaikkien olevan facebookissa ja monien juttujen kannalta sinne on tavallaan pakko liittyä, jos meinaa olla mukana. Esim. monien firmojen nettisivut tai järjestöjen postituslistat on korvattu fb-sivulla tai kaikenmaailman kilpailuihin voi osallistua vain siellä. Oon nyt kaveripyyntöjä hyväksynyt vähän keltä sattuu. Mut näkee aika usein online, koska käyn yksityisviestittelemässä tai kirjoittamassa noihin suljettuihin ryhmiin. Mut en mä silti keksi omasta elämästäni mitään sen arvoista kirjoitettavaa, mitä viitsisin jakaa kellekään julkisesti. Ketä kiinnostaa, että kävin tänään kaupassa ja ostin maitoa? Oikeasti isoja tapahtumia, kuten juuri saatua diagnoosia vakavasta sairaudesta tai raskaaksi tuloa, taas en pidä sellaisena asiana mitä kuuluttaisin fb:n kautta kellekään. En kertoisi tuollaisesta asiasta muutenkaan millään tekstiviestillä tai edes puhelimessa vaan vain kasvotusten.
yksityisyrittäjä kun olen (en kuitenkaan markkinoi mitään tuotetta tai palvelua), joten koen, että päivitykseni olisivat liian tylsiä ja marttyyrimaisia, jos aina puhun vain työstä. Töiden jälkeen en jaksa kuin sohvalla möllöttää, joten siitäkään ei kannata puhua. Luen muiden kuulumisia facebookissa ja haaveilen enemmästä vapaa-ajasta tulevaisuudessa ja ehkä sen myötä jaksamisesta tehdä muutakin kuin työtä. Kyllä minä ennen tein niitä työhön liittyviä päivityksiä, mutta ne alkoivat näyttää niin tyhmiltä, että lopetin työstä jauhamisen facebookissa.
ne jakaakin kenties vain lähimmilleen, joihin sinä et kuulu.
Mäkin olen viime aikoina unohtanut tehdä välillä julkisia päivityksiä.
Mulla tuntuu, että yksikään kaveri ei enää jaa mitään... tai sitten ne keskustelevat vilkkaasti kaveriensa seinällä, mutta kun facen oletusasetus on nykyään jako vain kavereille, eikä kavereiden kavereille, mä en näe niitä juttuja?
Tai mä olen rajoitettu-listalla kaikilla.
Mä olen vähentänyt päivittämistä, koska musta on jotenkin noloa laittaa 20 tilapäivitystä 3 kuukauden aikana, joihin ei kukaan tykkää tai kommentoi, ikään kuin olisivat multa tilanneet vain tärkeimmät päivitykset, eivätkä muita näkisikään.
Nytkin olen vain lähinnä katsellut sukulaisten uutiset, ja tykkäillyt välillä.
man sivun yhteydessä yrityksen sivujen sekä yhdistyksen sivujen ylläpito. Omalle sivulle en koskaan päivitä mitään mutta yritykselle päivittäin ja yhdiskselle kerta viikkoon. Eli olen siellä paikallaolijoissa joka päivä mut mitään en päivitä (tai niin ystävät luulee).
käytän yksityisviestejä 'ilmaiseen' tekstittelyyn jne. Muuten ei oo tarvetta 'jakaa' juttuja, koko mun puhelinluettelo vaan melkein on facessa joten halvempaa niin :D
t 'stalkkeri'