Apua, poikani taitaa olla homo ja muita murheita
Minusta tuntuu vahvasti siltä, että poikani tapailee ystäväänsä enkä ole varma, olisiko se hyvä juttu. Homousasiaa olen ajatellut aikaisemminkin ja kun sitä nyt on vähän ehtinyt miettiä, ei se kai nyt ole niin justiinsa lopulta. Mutta tämä parinvalinta ei nyt ole kyllä viisain mahdollinen.
Ensiksi pojat harrastavat samassa joukkueessa, ja mies on mukana toiminassa. Sitten on vielä melkein parin vuoden ikäero. Tämä nuorempi poika on hirveän aran ja varovaisen oloinen eikä ole ilmeisesti koskaan seurustellut. Tunnen pojan äidin ja sitä kautta poikakin on tuttu. Oma poikani on sevästi avoimempi, rohkeampi ja menevämpi ja tyttö sillä on jo ollut, varmaan joku poikakin. Minua jotenkin huolestuttaa, että oma poikani on tässä jotenkin niskan päällä, kun tämä toinen on nuorempi ja arka ja että muutenkin tästä tulee vielä hirveä sotku kun kaikki tuntevat kaikki ja kulkevat samoissa paikoissa.
Haluaisin puhua tästä pojan kanssa, onko se ihan tyhmää? Miten tämän voisi ottaa puheeksi? Vähän hölmöltä tuntuu taas tämäkin murhe, mutta huolettaa, että tässä on nyt isompaan sotkuun ainekset.
Kommentit (7)
Homouden voi parantaa terapiassa. Se on mielestäni sairaus, vaikkei sitä enää rikokseksi luokitellakaan kuten vanhoina hyvinä aikoina.
Jaksamista ja vointia sinulle.
Homouden voi parantaa terapiassa. Se on mielestäni sairaus, vaikkei sitä enää rikokseksi luokitellakaan kuten vanhoina hyvinä aikoina.
Jaksamista ja vointia sinulle.
Onnea sellaisen pätevän terapeutin etsimiseen, joka naama peruslukemilla alkaisi tällaista "sairautta" parantamaan!
Ja ei, kiihkouskovainen painostaja, joka käyttää pahimmanlaatuista henkistä väkivaltaa suorittaessaan kyseenlaista "terapiaa" ei ole sellainen, jonka lasken päteväksi terapeutiksi.
pojalta hänen kavereistaan ja seurusteluseuhteistaan. Juttele siis ihan yleisesti, älä erikseen kysy, että seurusteletko sen pojan kanssa. Oletan, että poikasi tietää, että teille vanhemmille homous olisi ihan ok? Kyllä hän silloin ennen pitkää ottaa sen asian teidän kanssa puheeksikin. Ja se nyt vaan on niin, että lasten pitää tehdä ne omat virheet ja säädöt. Voi kun voisimmekin ne heidän puolestaan kuitata :) Luota siihen, että olet kasvattanut lapsesi sellaiseksi, joka osaa kunnioittaa toista parisuhteessa. Siitäkin voit toki jutella hänen kanssaan ihan yleisesti, jos asia mietityttää.
Mä olen ihan vauvasta asti ollut tulkitsevinani pojastani, että hän on homo. Aika näyttää, mutta kaikki mitä hänelle opetamme ja kerromme rakentuu myös sen päälle, että hän joskus tuokin kotiin pojan. Tai sitten tytön, samat asiat pätee kuitenkin. Mutta tietääpähän, että kummankin saa tuoda :)
Kiitos 6! Pitää vaan muistaa luottaa siihen omaan lapseensa. Fiksu päähän sillä on hartioilla kuitenkin ja ihan kunnon mies siitä on kasvamassa. Ehkä jos varovasti yleisellä tasolla juttelen näistä parisuhteista ja muistuttelen siitä että kaveria pitää muistaa kuunnelle niin tämä huoli vähän helpottaisi.
Ja en minä poikaa halua muuttamaan lähteä. Ei homous kai enää ole niin iso asia lopulta, nyt kun tässä on ollut aikaa sitä mietiskellä. Pitää vaan ajoissa päättää, sanooko sitten miniä vai vävy. :) Mutta jotenkin pelkään, että nyt on poika valinnut itselleen kaverin niin, että tästä tulee hirveä sotku. Olen huolissani, että tajuaakohan se nyt mitä kuoppaa on itselleen kaivamassa jos nyt niille tulee joku riita tai jos isä tai joku siellä joukkuessa tajuaa, mitä niillä on meneillään.
ap
Homouden voi parantaa terapiassa. Se on mielestäni sairaus, vaikkei sitä enää rikokseksi luokitellakaan kuten vanhoina hyvinä aikoina.
Jaksamista ja vointia sinulle.
Mutta tajuan huolesi: ikäero, valtasuhde ero ja kaikkien osapuolten tuttuus tekee tilanteesta säserän. Sinuna juttelisin kyllä pojalle. Mutta en kieltäen ja tuomiten vaan selvitellen ja sovitellen...
älä siitä ainakaan piittaa vähääkään.
Tosin tekstisi perusteella ei välttämättä edes ole homo, mutta vaikka olisikin, niin alla jos haluat hyvät välit häneen säilyttää.. Mitä edes luulet pystyväsi tekemään?