Miksi lapsettomat ei adoptoi isompia lapsia?

niin biologisten kuin adoptoitujen, on itsekästä.

Kotimaassakin olisi tarjontaa lastenkodeissa mutta kaikki haluaa pienen lapsen. Itsekästä minusta.

jonkun palstahain mielipide. Jokainen tekee niinkuin tykkää ja sinä saat ajatella miten tykkäät, eikös niin?

Montako kouluikäistä moniongelmaista hankalaa lasta olet itse adoptoinut?



Voithan itse näyttää esimerkkiä, huolimatta siitä oletko lapseton vai ei.

Montako kouluikäistä moniongelmaista hankalaa lasta olet itse adoptoinut?



Voithan itse näyttää esimerkkiä, huolimatta siitä oletko lapseton vai ei.

Montako kouluikäistä moniongelmaista hankalaa lasta olet itse adoptoinut?



Voithan itse näyttää esimerkkiä, huolimatta siitä oletko lapseton vai ei.

joten siinäkin mielessä ymmärrän.



Voisin itse adoptoida vanhemmankin lapsen, mutta minua ei kelpuutettaisi vanhemmaksi (köyhä ym.)

me lapsellisetkaan ei haluta adoptoida just sitä moniongelmaista esimurkkua tuomaan elämään lisää haastetta. Lapset vaan on helpompia pieninä, ja se helppous nyt vaan kummasti edistää rakastavan ja lempeän vuorovaikutussuhteen muodostumista, joka kantaa sitten vaikeammankin ajan yli.



Minuakin ap kiinnostaa, montako adoptoitua lasta sulla on?

Sijaislapsiksi laitetaan ja hyvä niin.

että moni lapsi on vaurioitunut. Jos adoptoi vauvan, sen kanssa pystyy aloittamaan käytännössä aivan alusta, eli lapsesta tulee suurella todennäköisyydellä aivan normaali.

Jos adoptoi sellaisen lapsen joka on jo valmiiksi vaurioitunut, niin hänestä ei ehjää saa vaikka kaiken rakkauden ja tuen antaisi.

muunlainen ajatus adoptiosta kuin lapsen ottaminen perheeseen jo pienenä ja kasvattaminen perheen jäseneksi. Ennen vanhaan ottolapset saattoivat olla vanhempiakin ja adoption kriteeritkin saattoivat olla erilaiset (ymmärtääkseni). Ennen äiditön tai isätön lapsi työnnettiin sukulaisille tai kenelle vaan tarjoutuvalle, koska lastenkotisysteemi ei ollut kovin kehittynyt. Nykyään ei kai enää ajatella noin.

ei voi aloittaa "alusta" tai "puhtaalta pöydältä",koska lapsella on aina takanaan hylkäämiskokemus ja kahdet vanhemmat, myös ne biologiset. Helpompaa kiintymyssuhteen muodostuminen toki on, jos lapsi on nuori.