Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Tunnen joskus valtavaa ihmisvihaa...

Vierailija
23.07.2012 |

Niin kuin esimerkiksi nyt. Se taas on ristiriidassa sen kanssa, että en esimerkiksi koskaan pystyisi vahingoittamaan toista, säälin muita helposti, olen kiltti ja lempeä yms.



Mutta joskus vaan ärsyttää niin suunnattomasti. Näen jatkuvasti sitä, ettei voida mitenkään ymmärtää muita ihmisiä (miksi toi tekee ton noin ku mä teen näin?) ja toljotetaan suu auki kaikkea poikkeavaa. Huono itsetunto kukoistaa, ja itseä koitetaan nostaa jalustalle muiden kustannuksella (minä olen akateeminen sinä luuseri, minä olen kaunis sinä ruma, minä jumppaan sinä olet läski, minä ainakin syön laatujuustoja ja juon kalliita viinejä, minä ainakin pesen vuodevaatteeni kerran päivässä), voi hohhoijaa. Nähdään naapurin Tarjaa kaupassa ja hymyillään ja jutellaan niin nätisti, mutta kun Tarja häipyy kuuloetäisyydeltä, pohditaan, että onkohan se Tarja lihonnut nyt 5 vai 15 kiloa ja olipa muuten ruma finni Tarjan otsassa, ja kuulinpa joskus että Tarjalla oli ala-asteella niitä finnejä naama täynnä ja oli muutenkin outo tyyppi.



En jaksa olla osallisena tällaisessa. En jaksa enää pettyä ihmisiin, ilmeisesti vaadin liikoja.

Kommentit (9)

Vierailija
1/9 |
24.07.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

tavallista ymmärtäväisempi ihminen. Yritän aina nähdä ihmisten teoille motiivit ja syyt. En ole rasisti, en koskaan ajattele ihmisestä, että hyi mikä läski, tai ruma, tai vammainen, tai mamu jne. Inhoan suvaitsemattomuutta ja sitä että ihmiset eivät edes halua ymmärtää ja hyväksyä toisiaan!

Tuntuu, että tällainen on poikkeavaa tänäpäivänä. Monet ihmiset vain valittavat, mutta eivät ole valmiit tekemään mitään, yhtään mitään asian eteen. Ja samoja ihmisiä jotenkin ärsyttää sitten sellainen ihminen, joka nähdessää ongelman/ikävän asian elämässään alkaa ratkaista sitä, ja jos varsinkin onnistuu voittamaan sen ongelman!

Esimerkiksi: olin työtön omassa kotipaikassani vaikka olin juuri valmistunut loistavin arvosanoin. En saanut töitä kotikaupungistani, joten päätin muuttaa. Muutin uuteen kaupunkiin, ja sain heti töitä. Aluksi vähän huonompia, mutta kerrytin CV:n kaikkea alaaniliittyvää, ja vaihdoin muutamien vuosien välein aina vähän parempaan paikkaan töihin. Nyt olen loistavassa, hyväpalkkaisessa työssä. Kaverini, joka ei halunut muuttaa samasta kaupungista kuin minä, samoilla papereilla, on edelleenkin työtön ja tyytymätön elämäänsä, ja jostakin syystä katkeran oloinen minulle, vaikka autoin häntä todella paljon mm. gradun teossa.

Olisi hauska tutkia tätä nykymaailman tunneilmastoa eri sosiaaliluokissa. Mitkä asiat koetaan uhaksi, mikä ärsyttää ja miksi. Mikä on tämänpäivän urbaaninsuomalaisen 20-40-vuotiaan tunneilmasto suhteessa muihin ihmisiin, ihmisryhmiin, omaan sosiaaliseen ryhmään, ja sosiaaliseen mediaan.

Itseäsi tulikin siinä jo runsaasti kehuttua, ellei jopa nostettua jalustalle ja kaverin toimintaa siinä sivussa vähän ihmeteltyä ja pöyristeltyä. Mutta mitäpä siitä jos olet niin ymmärtäväinen ihminen että et hyväksy minkäänlaista suvaitsemattomuutta :DDD

Hilpeää!

Vierailija
2/9 |
24.07.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mä niin olen sun kanssasi samaa mieltä.



Tässä oma aloitukseni:

http://www.vauva.fi/keskustelut/alue/2/viestiketju/1661361/arsyttaa_iha…

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/9 |
24.07.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset
Vierailija
4/9 |
24.07.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Näin se on nähtävä, ei voi mitään. Mutta sitä enemmän annankin arvoa sellaisille harvoille ihmisille, joilla liikkuu päässään muutakin kuin itsekehua, vallanhimoa ja ainaista oman kilven kiillotusta keinoilla millä hyvänsä.

Vierailija
5/9 |
24.07.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Helpottaa kun elää omaa elämäänsä ja antaa toisten elää omaansa. Mitä se kenellekään toiselle kuuluu miltä toiset näyttävät tai mitä he tekevät?



Maailma ei ole mustavalkoinen. Ei ole vain absoluuttista hyvää ja absoluuttista pahaa vaan kaikesta löytyy harmaansävyjä. Täydellisyyttä ei ole olemassa mutta jokainen voi elää hyvää elämää tekemällä järkeviä valintoja. Virheetkin kuuluvat elämään. Älkää olko niin vaativia.

Vierailija
6/9 |
24.07.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tyhmyys taas ei ole heidän oma vikansa vaan lähinnä säälittävä piirre.



Onneksi voi valita seuransa ja kartella näitä tyhmiä. Sen olen oppinut, että itsestään ei kannata kertoa mitään henkilökohtaista hyvänpäivän tutuille.



Ja noihin lihomisiin ja näppyläjutuille kommenttina: jos minulle joku kommentoi toisen ulkonäkö ym asioita, pidän kommentoijaa ääliönä, en kommentoinnin kohdetta. Uskon että muutkin ajattelevat näin.



Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/9 |
23.07.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tämä on välillä niin kylmää kyytiä tämä elämä, ettei yhtään enää jaksaisi.

Vierailija
8/9 |
23.07.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

keräävät yleensä eniten kommentteja. Se on niin mukavaa olla ilkeä - ja helppoa - se kun vaatii paljon vähemmän kuin esimerkiksi aito lähimmäisenrakkaus ja empaattinen elämänasenne. No, life's a bitch and then you die, mitä sitä liikaa miettimään kuitenkaan.



2

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/9 |
23.07.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

tavallista ymmärtäväisempi ihminen. Yritän aina nähdä ihmisten teoille motiivit ja syyt. En ole rasisti, en koskaan ajattele ihmisestä, että hyi mikä läski, tai ruma, tai vammainen, tai mamu jne. Inhoan suvaitsemattomuutta ja sitä että ihmiset eivät edes halua ymmärtää ja hyväksyä toisiaan!



Tuntuu, että tällainen on poikkeavaa tänäpäivänä. Monet ihmiset vain valittavat, mutta eivät ole valmiit tekemään mitään, yhtään mitään asian eteen. Ja samoja ihmisiä jotenkin ärsyttää sitten sellainen ihminen, joka nähdessää ongelman/ikävän asian elämässään alkaa ratkaista sitä, ja jos varsinkin onnistuu voittamaan sen ongelman!

Esimerkiksi: olin työtön omassa kotipaikassani vaikka olin juuri valmistunut loistavin arvosanoin. En saanut töitä kotikaupungistani, joten päätin muuttaa. Muutin uuteen kaupunkiin, ja sain heti töitä. Aluksi vähän huonompia, mutta kerrytin CV:n kaikkea alaaniliittyvää, ja vaihdoin muutamien vuosien välein aina vähän parempaan paikkaan töihin. Nyt olen loistavassa, hyväpalkkaisessa työssä. Kaverini, joka ei halunut muuttaa samasta kaupungista kuin minä, samoilla papereilla, on edelleenkin työtön ja tyytymätön elämäänsä, ja jostakin syystä katkeran oloinen minulle, vaikka autoin häntä todella paljon mm. gradun teossa.



Olisi hauska tutkia tätä nykymaailman tunneilmastoa eri sosiaaliluokissa. Mitkä asiat koetaan uhaksi, mikä ärsyttää ja miksi. Mikä on tämänpäivän urbaaninsuomalaisen 20-40-vuotiaan tunneilmasto suhteessa muihin ihmisiin, ihmisryhmiin, omaan sosiaaliseen ryhmään, ja sosiaaliseen mediaan.