****Sädehtivien syys04söpöläisten perjantain papatukset***

Täytyy olla aikaisessa, kun tulee vieraita ja illalla pikkujouluillaan. Kivaa! Harmillista vain, että niin moni on joutunut perumaan tulemisensa. :( Toivon, että rakennuksella tulee ajoissa käymään lattiavalun tekijä, että ehdin oikeaan aikaan paikalle. Tosin myöhään en minäkään voi olla, kun lauantaina oltava varhain autolla matkassa juhlistamaan kaverin tulevia häitä. Rakennustöitten vuoksi piipahdan niissä aamulla yhdessä Nöösän kanssa ennen kuin meno on villiä.



Nöösän porkkanalatistus tuntuu sujuvan alkukangertelun jälkeen hyvin. Se taitaa sopia. Puolivuotta on tehnyt tehtävänsä. Kannustavaa, että ainakin yksi ruoka-aine vähemmän pannassa. Tosin porkkana ei vielä ole saavuttanut kovin suurta suosiota.



Yöt ilman tuttia sujuu edelleen mukavasti. Koko ajan parempaan suuntaan mennään, kun tänään aamukin oli rauhallinen. Ihmeellistä. Iso tyttö. Pave on kyllä nykyään entistä rakkaampi. Yölläkään ei enää Paavo pääse vaeltelemaan pitkin sänkyä vaan se on itukasti Nöösän nyrkin puristuksessa ja kainalossa. Pari kertaa haikeuksissa Nöösä jopa on imeskellyt Paavon kulmaa.



Ynis: meillä on 1v3kk neuvola, kun annetaan rokotus. Ollaan siis alusta asti oltu uudessa rokotusohjelmassa. Tosin meillä kyllä ravataan mittalassa kolmen kuukauden välein muutenkin pituus ja paino seurannassa.



Leppis: Jaksua. Ikävää, että työkaveri on tuollainen ikävä ihminen.



Pilelle ja tytölle jaksua ja parempaa vointia.



Lempo ja Mersu: Olette ajatuksissa! Jaksua!



Nyt suihkuun ja pieniin järjestelypuuhiin. Aurinkoa! =)



-Mimmuli ja Nöösä♥

Olipa ihanan runollinen aloitus, Mimmuli!



Keskimmäisen tarhassa vietetään tänään pikkujouluja ja esikoinen menee luokkansa kanssa adventtikirkkoon. Tuntui hassulta eilen illalla kun piti kaivaa esille keskimmäiselle tonttulakkia joulutavaralaatikosta. Mulla ei ole yhtään joulufiilis, ja oikein kirpaisee se kun tiedän ettei meille oikein kunnon joulua tänä vuonna tulekaan, remontin keskelle. Tuskin viitsitään kuustakaan hommata. Joulun vapaapäivinä kootaan keittiötä ja tapetoidaan olohuonetta ja laitetaan lattioita. Siinä meidän joulu tänä vuonna. No, aatto vietetään minun vanhemmilla, ehkä siellä pääsen oikeaan tunnelmaan. Pitäisi varmaan tämänkin kaappikristityn käväistä sunnuntaina kirkossa, hakemassa sieltä tunnelmaa.



Selvisi että putkimies - se, jonka piti tulla maanantaina, viimeistään tiistaina - tuleekin vasta ensi maanantaina! Mies viritti sitten väliaikaisesti vanhan suihkun vielä paikoilleen ja hommasi jatkopalan että saan pyykkikoneen toimimaan. Ihmetyttää vähän tuollaiset putkimiehet, jotka ei tule vaikka on sovittu! Mutta kai niillä on niin paljon työtä, ettei tarvitse olla asiakaspalveluhenkinen.



Kiitos jaksu- ja paranemistoivotuksista minulle ja Lillille. Lilli alkaa olla ihan kunnossa, aamuisin hän tosin yskii kovasti, mutta kuumetta ei ole missään vaiheessa ollut, nenä valuu entistä vähemmän ja silmät näyttävät taas terveiltä. Ja mies on hoitanut yösilittelyt eikä yötissiä ole ollut tarjolla enää parin ekan yön jälkeen omassa kodissa. Ehkä tämä tästä.



Voi kurjaa, PiLe, että tyttö tuli niin kipeäksi. Parempaa vointia teille!



Kukkuun Gallupin sivuutin eilen, kun en jaksanut ajatella. Nyt totean, että tällä hetkellä olen 98% äiti ja 2% identiteetistäni liittyy palkkatyöhöni. Palkkatyöosuus ilmenee siten, että käväisen silloin tällöin työpaikallani, seuraan alaani liittyviä artikkeleita lehdistä ja keskustelen aiheesta kiinnostuneitten kanssa. Edellisten lasten vauva-aikana etäopiskelin ja kehitin asiantuntemustani, mutta nyt kolmannen vauvan kanssa uskallan ja haluan nauttia äitiydestä täysillä. Ei ne työasiat mihinkään karkaa! Helppo tietysti sanoa, kun on vakivirka odottamassa ja muitakin ottajia olisi jos haluaisin vaihtaa työpaikkaa.



Töihin palattuani olen silti ensisijaisesti äiti. Silloin suhteet saattavat mennä n. 65% äiti ja 35% työntekijä. Suhteet vaihtelevat tietysti päivittäin, sen mukaan miten haastavia työtehtäviä on milloinkin käsillä. Mutta jos lapseni sairastuu kesken päivän, en jää yhtään miettimään kumpi on tärkeämpi, työ vai lapsen hakeminen kotiin.



Hih, kun on muutaman päivän Levillä ja ilman nettiä niin kotiin palattua tästä puhe- eikun kirjoitusripulista ei meinaa tulla loppua millään! Nyt lopetan, ja rupean raivaamaan tuota makuuhuonetta tapetoinnin tieltä.



T. Ankkis ja [color=red]♥Lilli♥

♥Nimipäiväonnea♥ kaikille Kaisoille, Katjoille, Katariinoille, Kateille ja muille asianosaisille, meidän Lilli mukaanlukien (Lillin kolmas nimi on Katarina). Niin, täytyypä laittaa onnitteluviesti myös anopille...



T. Ankkis

Ihana aloitus Mimmuli!!!



Meillä kauhuyö takana, pikkuinen yski koko yön ja valvotti vanhempia jotka alkoivat riitelemään väsyneinä ja kiukkuisina..... :(



nyt olo itkenyt ja väsynyt.



päätän raporttini näitä tunnelmista,

äk

Mies sairaana, mutta minä aion livistää illalla pikkujouluihin. En anna periksi! :) Miehethän tiedetään ja meillä mies itsekin jo sanoi, että taitaa olla 7. flunssa tänä vuonna. On tässä ollut siis kestämistä:)



Esikoinen oli ekaa kertaa yön ilman vaippaa. Ihan hyvin suostui jättämään sen illalla pois. Koko syksyn onkin ollut vaippa ihan kuivana aamuisin, joten on jo aikakin jättää ne pois.



Meidän kovalevy meinaa hajota. Saa nähdä millon mies saa hankittua uuden koneen. Kiva ruljanssi sekin taas.



Nyt taidan lähteä kauppoihin pikkurinsessan kanssa. Mulla on jo ihan joulufiilis. Esikoisen tarhassakin on pikkujoulut ja oli ihana tunnelma siellä ja pieniä tonttuja paikka täynnä:)



T: Ynis

että jonain päivänä tulen hulluksi, jos en löydä täältä aikuista seuraa.



Levinmatkan täyteläisen seurustelun jälkeen olen viikon jaksanut, mutta nyt alkaa tulla raja vastaan. Tilaahan meillä on tällä hetkellä yksiön verran, joten lapset nukahtavat yhdessä meidän kanssa. Päivän aikana ei siis ole yhtään hetkeä, jolloin ei tarvitsisi vastata kysymyksiin: " saanko katsoa videota? Saanko joululahjaksi 109 euroa maksavan dinosauruksen?" Myös muutamia muita kysymyksiä on.



Kukkasella on sellainen vaihe, että jos häntä kieltää jotain, juuri sitä samaista on tehtävä ainakin 100 tai 1000 kertaa. Pitäisi kai lopettaa kieltäminen.



Kaikista näistä syistä tulen ehdottomasti pikkujouluihin. Tai siis jos saan talvirenkaat alle.



Kiukkupipo Kukkuu kiittää myös nimipäiväonnitteluista

En kyllä moisesta riemuitse!!!



POika lähti jo mummin ja papan matkaan,typy jäi vähän haikeena..tajus et joku täs nyt ei ole kivaa :-(

HEräs muute viimeyönä vaa 5kertaa ja se on vähän jos meil on vieraita-typy ei halua yövieraita!!!



Nyt aion ottaa ykslapsisuuden aikalailla levon kannalta kun ei ole pakollisisa aikatauluja..tai sitten typy vaatii kokoajan leikkimään kun kaveri puuttuu..



MEil on ollu kukat erihuoneessa,pois typyn sormista-nyt toin yhen olkkarii ja yritetää opetella elämään kukien kanssa.



Typy koluaa kissaruokakaapilla ja saan kokoajan singota ottamaa sitä sieltä pois ni ajatus katkee...



Täytyy kai alkaa jotain ruokapuolta miettimää..



Onnea sankarit :-)



jatu,edelleen illalla tulossa

täällä (Kalliossa) meinaan sataa nyt lunta - noin 14 minuutin viiveellä



Varmistelen pöytävarauksen illaksi noin 15 hengelle - laitoin listalaisille postiakin siitä. Tulen minäkin - kivaa teitä tavata! Ja odotan myös saavani jotakin herkkuruokaa...!



Tänään on muuten " älä osta mitän päivä" - moniin museoihin ainakin Hkissä pääsee ilmatteeks (esim. Tennispalatsi) - jos tekemistä kaipaa...



Hyvää alkavaa viikonloppua!



Maija

...sillä tämä mamma näyttää ihan räjähtäneeltä! Eiliset kolotukset ja väsymys eivät ole hävinneet mihinkään ja silmiä korostavat valtaisat mustat pussit. Lienenkö sukua pandakarhuille tai peräti dalmatialaisille?



Viettäkäähän hauskat pikkujoulut illalla!



Sataispa täälläkin jo lunta, mutta ei. Edelleen niin harmaalta näytää. Mutta jouluvalot ja kyntteliköt aion löytää viikonloppuna jostain edelleenkin purkamattomasta muuttolaatikosta, joita on lukuisia kappaleita. Onneksi ensi viikolla saadaan kunnon hyllyt ja korit sekä tangot alakerran vaatehuoneeseen, jos vaikka siten ryhdistäydyn ja jäkestelen loput tavarat niille kuuluville paikoille (eihän tuosta muutosta ole vasta kuin 8 kk).



Ankkikselle ja muille muuttaville / remontoijille / rakentajille voimia ja jaksamista. En tiedä, miten itse selvisin viime vuoden suht täysjärkisenä? Mutta niin kuin olen monta kertaa sanonut: loppu hyvin, kaikki hyvin!



Ja sairastaville paranemissäteitä, kas näin -*-*-*-*-*-*-*-*. Meillä yskä jo hävinnyt, nuha sinnikkäästi pysyy. Ja itselläkin meinaa nenu jo vuotaa.



Ai niin! Tänään on virallinen ensimmäinen äitiyslomapäivä! KIPII!



Mimmu, iso-T, Nyytti rv 34+5 (ehkä) sekä vinkuvat koirat, joita pitäisi vissiin lähteä viemään päiväpissalle (evvk....!)

Ihanata iltaa teille mammat, jotka pääsette tänään syysmammojen pikkujouluihin!!! Itse pääsen työporukan kanssa juhlimaan huomenna. Odotankin sitä aikalailla jo.



Tänäkin aamuna on herätty 7.10. Ja yö oli aika levoton. Hampaat, uudet taidot, kaura, nuha vai mikä??? Mistä sen tietää? En muista, että olis oikein itkemällä itketty viime yönä mutta pientä pyörimistä ja ääntelyä ainakin. Viittais kyllä uusiin taitoihinkin, kun sitä tuetta seisomista on koklaitu eilispäivä.



No, vaikka vettä satoikin, oltiin ulkona, kaverin pihalla. Alkuun Onni vain istui apaattisena. Mäen lasku saa aina ilon irti mutta enemmän tai vähemmän kitinää oli tuo reilu tunnin ulkoilu. Ja sylissä tykkäsi olla. Mikä lie. Joko se muka " pelkää" kaverin isompaa ikäistänsä, en tiedä.



Hiljalleen aina viikon loppua kohti mennessä alkaa mieli olla väsyksissä ja ideat vähissä. Eiliset päikyt jäi 1,5h Onnilla ja itsellä lähinnä yrityksen asteelle. Sen jälkeen sitten makoilin pari tuntia lattialla ja välillä keksin Onnille jotain juttuja. Aika hyvin poika viihtyi lattialla lötköttävän äidin kanssa. Alkaa väsy painaa aina torstain tienoilla.



Nyt kunhan tuo mölinä lakkaa, eli Onska taas nukahtaa, juon pakollisen kaakaon ja syön leipää ja sitten nukkumaan, että jaksaa illan kökkiä töissä.



Hyvää viikonloppua kaikille!!!!



T-P

MummuK:lle toivotan hyvää virallista alkvaa äitiyslomaa!



Kukkuu:kieltämisen lopetus kävi minullakin tänä aamuna mielessä. Tilanne seuraava: V haluaa aina pulloa juodessa hiplata mun lettiä,on jäänyt tavaksi vauva-ajasta,jolloin ei mitkään rätit tai rievut kelvanneet,äitin tukka vain. tukan hiplaus pullotellessa ei haittaa ollenkaan,mutta nyt on tullut kuvioihin että kiukustuessaan,esim pukiessa tai muutoin kiskoo ja repii mun tukkaa,tosi ikävää ja sattuu oikein. oon yrittänyt kieltää,mutta se saa lähinnä pojan nauramaan ja kiskomaan entistä enemmän.

Tänään aamulla perhekerhoon lähtiessä just tämä tilanne,mua alkoi todella sapettaa kun kuumissani yritin kiskoa luikertelevalle pojalle vaatteita ja toinen repii mun hiuksia,monta kertaa kielsin,lopulta laitoin pojan maahan sukkahousut puolessa sääressä ja paasasin EI saa kiskoa tukasta; se sattuu,EI SAA.... poika lähinnnä katsoo hölmistyneenä, sitten alkaa itkeä ja pyrkii syliin,kompastuu sukkahousuihin,huuto yltyy. ei kun syliin ja itellä tosi turhautunut olo,onko tässä mitään järkeä,eihän tuo edes ymmärrä mitä minä koitan paasata. äh tuli vaan itselle pah mieli, mitäs kannattais tässä yrittää,kun toisaalta hiustenhipaaminen pojalla liittyy hellittelyhetkeen???

Ite aattelin että kaipa se täytyy vaan yrittää irrottaa kätösiä kun alkaa kiskomaan,ja odottaa että alkaa joskus ymmärtämään että se on EI-juttu se kiskominen......huoh



nyt poju heräs ja istuu tuolilla keittiössä,mentävä on.



tiivii ja Vilholiini

Kivaa! Ja pikkujoulut! Odotan iltaa!



Nea nukkuu lumen peittämissä vaunuissa ja mä olen saanut imuroitua, pestyä lattiat ja vessan. Vähän väsytttää, kun Nea heräili aamuyöstä. Mua on alkanu rasittaa ku tutti koko ajan tärkeempi öisin, ennen nukahti ilman tuttia, nyt ei. Mut en usko, et nyt onnistuu vierotus, enkä edes jaksa. Nealla ei oo mitään unilelua, tai on mut ei siitä välitä, mikä ois sit turvana ku ei oo tuttia. No joo.



Ynis, th sano, et tulkaa 1,3v neuvolaan, jos haluatte ja mielelläni menin. Ei siis ollut mitään erityistä syytä. Mitat oli 10,950g ja 80,7 cm. Pituus huitelee yläkäyrillä ja paino -6 käyrällä. Vaikka niin painavalta tuntuu kyllä kannella..kiva sitten ku oppii kävelee. Neakin hieman ilman tukea seisoskellut, mut ei siinä kauaa kestä. Uusia sanoja Neallekin tullut, uusimpana oma nimi ja ai nii. Varmaan kymmenisen sanaa kasassa, sekä eläinten äänet.



Tomera, hauska se Idan Janneeee! :) Kovasti voimia tentteihin, onneksi pian saat lomailla!



Pile, toivottavasti tyttö nyt pysyisi terveenä pitkään!



Mimmuli, onnittelut porkkanasta! Neallekin näyttää puolen vuoden jälkeen sopivan! Kiitos vielä siitä kirjasta, oli ihana! Luin tekstejä kyynelsilmin eilen.



Eilen Nea söi kyläpaikassa sitruunakakkua. Ei taida oireita tulla enää juuri mistään ja kaikkea haluaa maistaa. Raakaa sipulia mätti suuhun yks päivä, kun mä sitä pilkoin. Ei näyttänyt kamalasti nauttivan, mut söi silti!



Mut eipä kai muuta, illalla nähdään sitten osan kanssa! :) Jatu, ilmottele kun pääset tulemaan, mä lähden jo puol viiden aikoihin keskustaan!



Enkeli1 ja Nea

MimmuK:lle hyvää äitiyslomaa.



Tiivii tuo tukastarepiminen oli kuin suoraan meiltä :) Lintsu repii mua ponnarista jos istun lattialla ja nauraa vaan kun kiellän sekä innostuu vielä enemmän repimään.



Tomeralle tsemppiä tentteihin, ei käy kyllä kateeksi.



Asumisesta, keskustassa en haluaisi asua. Maalla asumista olen pohtinut ja toisaalta se houkuttelee, mutta ei vielä ainakaan niin paljoa että muuttaisin.

Ihanneratkaisu olisi mökki maalla ja kämppä kaupunginlaidalla.



Kaupassa käydessä piti ostaa joulutorttu-ainekset jos vaikka joku päivä niitä laittais namskis. Mennään sunnuntaina miehen kanssa lahjaostoksille, yleensä juostaan hiki päässä viikko ennen joulua ja ne ryysikset on silloin ihan hirveitä. Lapsille jos saatais lahjat ostettua yhdessä, mies ei niin tykkää kaupoilla juosta, voin sitten loput käydä vaikka ittekseni ostamassa.



Olen 75% äiti ja 25% taitaa mennä töihin (vuoden loppuun) sitten olen täysipäiväinen äiti taas. No kai musta joku osuus vaimokkeena olemiseenkin menee.



Illalla nähdään! Käyn salaisella lahjaostoksella ennenkuin tulen joten voi mennä vähän yli seiskaan mun tulo.



Hilu

ja väsyttää niin!Millonhan alkaa tässä talossa sellaset normaalit nukutut yöt?!



Ei oikein jaksas illlalla lähtee,mut lähden nyt kun pääsen!Varmaan en kauaa ole,mieski lähtee aamulla kavereita muuttamaa..

Poikaaki on jotenki nyt heti ikävä..vaik ihana et ei tarvi lähtee nyt tarhalle ryntäilee.Voi kokilla,jos nukuttas päikit vähä myöhemmin ja illal myöhemmin nukkuu ja aamul nukuttas pidempää...Toive ajattelua!



Typy tahtoo et mä laitan hiuslenkin päähän ja hän repii sen irti ja taas uudestaa...Minust ei niin kiva leikki!



Alettii eilen munalatistus,annoin vahingos sellast pastaa ni jatketaa sit nyt..tänää meni pinaattiletut hyvällä halulla :-)



Enkeli:Varmaa menee melkein kuutee enneku ehin,mut soittelen..



Ja Ynis:Kyllä se mies yhestä illasta selvii,kyllähän me tiedetää jos tilenne ois toistepäin ni lähtiskö mies juhlii?!Anna vaa kumaa mehua ja Burana paketti kätee ;-)



jatu

Tiivii: Minulta mennyt vähän ohi, mutta pääsetkö illalla pikkujouluihin?



Ankkis: Täälläkin tällä viikolla manattu muutaman työmiehen takia. Sopimukset ja lupaukset ei pidä. Kaikki pitäisi tehdä itse tai tuntea, joku jonka tietää ja johon näin ollen voi luottaa. Onneksi me saatiin toinen ilmeisesti luotettavampi mies tilalle, että saadaan ensi viikolla taloomme lattiavalu. Jaksua koppa kaupalla!



Mimmu: Ajattelen aina heikolla hetkellä, että muun muassa te olette tästä rakentamisesta selvinneet järki tallella. Onnea ensimmäisen äippälomapäivän johdosta!



Pian on ilta¿ Jee! =D



-M

MUKAVAA JA ILOISTA PIKKUJOULUILTAA KAIKILLE!



Kunpa saisin olla mukana ja tavata lisää syysmammoja. Olen yh-äitinä taas kun mies painaa ylitöitä, soitettiin aamulla että pitis taas tehdä 2 vuoroa, reppana nukkui aika vähän viime yönä, kärsii flunssaa ja silti koittaa jaksaa olla huomiseen aamukuuteen. Eihän sinne pakko ois mennä, mutta rahaa nyt tarvii kipeesti...



palaan vaikka yöllä, jos en muulloin ehdi, nyt ruokaa laittaan!

Tuttis

Minä ku aattelin et otetaa nyt se kananmuna,mut hän otti kalan mukaan-kissanruuan muodossa..et sellasta!!



jatu

tooooosiväsynyt " yh-äiti" täällä hajoilee palasiksi ja toivoo että pääsisi nukkumaan pian ja että tää kamala marraskuu menis jo ohi. Miehen työputken pitäis helpottaa joulukuussa, hope so helpottaakin tai mä hajoon!



mun viikonloppu meneekin tuota nuhanenää niistäessä ja lohdottaessa. Kumpa pääsis edes hetkeks yksin ulos tuulettuun.... Viikko jumissa pojan kanssa kaksin ja vielä viikonloppu edessä + poika kipee, alkaa olla mulle jo väähän liikaa....



...Mutta, Juhlikaahan te munkin puolesta ja kohottakaa malja maailman ihanimmalle syystaaperopalstalle ja palstalaisille!



äk ja räkäpää

muut on vissiin siellä pikkujouluissa kun on pinokin tippunut :) Kirjuuttelampas siis lisäpituuksia pinoon, kun kerrankin sain pojat unille ajoissa. Nyttynen on monena aamuna -plim- herännyt 8.15, oli nukkunut paljon tai vähän. Hyvin ehdimme kerhoonkin tänään kun heräsimme ajoissa. Ai niijn, eihän Nyttynen ollutkaan mukana vaan otin pelkän Esikoisen. Olipa aika orpoa muuten, kokoajan mietin että missäs se täystuho nyt kiikkuu :)) Ja eihän sitä mistään löytynyt. Ja saipahan askerrellakin adventtikynttilöitä rauhassa. Ihanaa. Luxusta jopa sanoisin. Se vaan alkoi " ahdistaa" kun en osannut kommentoida mitään muiden juttuihin, kun puhuivat kaikenmaailman profetioista ja jostain tv-ohjelmasta (uskontoaiheinen), totesin olevani ainoa " ei-uskovainen" sillä kertaa ja aika ulkopuolinen, mitä niihin nyt osaa sanoa, jos ei tunne aiheita ja ei viitsi nyt kauheesti muutakaan kailottaa ettei kieroon katota. Ei aiheet kyllä yleensä oo noin rankkoja askartelupöydässä :)) Mukavaa siellä muutoin on, mutta jutun pointti oli se että tuli sellainen ulkopuolinen olo, kun ei osaa oikeesti mitään sanoa. No joo ihan jutun juureksi vaan, eipäs aiheesta enempää. Alan miekin pikkuhiljaa oppiin lauluja, ettei tarvii huulia vaan liikutella ;)



Mimmuli, huippua että porkkana käypi Nöösälle, yksikin askel on edistystä :) Ja tutittomuus sujuu näköjään hienosti. Mie en taida vielä raaskia, esikoisenhan vasta vieroitin. Jospa kuiteskin aiemmin tää pienempi, tai sitten ei... Unilelut on meillä tosi tärkeitä molemmille. Esikoisella on sellainen luttana koira " Nalle" ja pienemmällä myös koira " Hauva" . Kumpikin rakkaita. Mökkeillessä Nyttynen ehti uittaa yökamunsa pöntössä ja kun jouduin peseen sen myöhään illalla, jäi unikamu kuivumaan. Niin vain tuo pikkuinen hoki monta kertaa että hauva, hauva. Onneksi nukahti ilmankin, ois ollut melkoinen urakka kuivattaa yöllä hiustenkuivaajalla.



Jaa, neuvola, milloinhan meillä on seuraava, en oo ees katsonut kortista plus en muista jos on maininnut, aattelin että automaattisesti 1,5v neuvola. Mekin aloitettiin muuten se uusi rokotusohjelma, saatiin sillen sumplittua (taustalla painoi myös soluttomat rokotukset esikoiselle, itse kustannettiin).



Ankkis, ei taida oikein joulufiilistä päästä tuleen rumban keskellä. Mutta jospas sitten keskittyisitte valmiisen vanhempiesi luona, saat ainakin levätä sen järjestelyn ja ruoanlaiton suhteen ;)



Äitikuu, jaksamista teille, nuo huonot yöt pakkaa aiheuttaan sitä rutinaa vanhempienkin kesken :( toivottavasti ensi yö parempi ja mielikin. Ja toivottavasti pian miehsi työrupoeama helpottaa ja pääset jakamaan arkihommia hällekin. Mulla mies on vuorotyössä ja nyt tehnyt ylitöitä jonkin verran. Jotenkin nää iltavuorot on mulle raskaita, hajoon helposti ja möykkään isommalle ihan liikaa. Tosi inhottavaa ja kaduttaa sitten kympillä heti perään. Ei vaan jaksa miljoonaa kertaa kieltää hyppimästä ja riehumasta ja kiusaamasta pienempäänsä (jos ei iso nuku päiväunia käy ylikierroksilla...)



Jatu, meillä ravataan koirankupilla jatkuasti tai sitten menee suoraan ruokasäkille ja kaivaa sieltä koiranraksuja ja pistelee suuhunsa :/ Liekö vitamiinin puute, kun mami ei musita antaa d-vitskua ;)



Mimmu, wautsi, äippälomapäivä, haikeena miettii sitä aikaa. Oli se täynnä odotusta ja odotusta todellakin. Nyt tuhlaan jäljellä olevan aikani murehtimiseen töistä...Tyhmä minä. Ainiin jokuhan se muisti toivottaa onnea keskusteluun pomoni kansaa. Menihän se ihan ok, joudun toisiin hommiin, mutta kirjoitatutan sellaisen paprun että pääsen takaisin sitten omiin hommiin tuurauksen jälkeen. Silti toivon että jotain tapahtusi ja ei tarvisi mennäkään, oikeesti tahon vaan omiin hommiin mitkä osaan enkä opetalla jotain laskentaa, plääh, nukahdan varmaan eka päivänä...Palkkaselvittelyt vielä kesken, toivossa hyvä elää...



Tiivii, hmmm..kandeekohan mun kasvattaakaan pitkää tukkaa :)) Itse kyllä hiplaan hiuksiani jatkuasti,m mutta että joku kiskooo ja lujaa, jaiks ja auts.



Enkeli, olet ollut mielessäni, vaikka en olekaan ehtinyt sitä palstalle kirjoittamaan. Sanattomaksi menen, kun kuvittelen tuskaasi ja suruasi. Ehken voi ymmärtää kun en ole vanhempiani menettänyt, se tuli mieleeni eilen anoppilassa. Anoppi kun kyseli olemmako käyneet mummon haudalla kun kukat on laitettu nätisti. meinasin tiuskahtaa, että ei kai siellä tarvii joka päivä sentään ravata lasten kanssa mutta sitten tajusin oman tyhmyyteni ja olin hiljaa. Tottakai se on heille ihan eri asia kun on oma äiti. Ehkä itsekin samoin toimisin ja tekisin. Onneksi osaa joskus pitää suunsa kiinni eikä munaa. Mutta meinaamme ryhdistäytyä ja opettaa pojat käymään haudoilla. Itse aika huonosti olen käynyt isovanhempieni haudoilla kun ne on muka niin kaukana. Tyhmää selittää aina. etenkin esikoinen varmaan muistaa isomummon hyvin niin jäisi hänellekin sellainen perinne. Niin tuo tuumaa aina että Mimmi on taivaalla, ei sitä näe kukaan. Sieltä se katselee meitä...



Leppikselle, jaksua työkuvioihin.Tiedän ton tunteen töistä :(

mä ootan jo kauhulla omaa aloitustani, oikeesti pelottaa se kaikki uusi ja ne paineet plus nyt eräs vanhempi on ottanut herneen nenään, kun luuli savansa ne hommat mitä meen tekeen :( Kiva mennä sinne taistelutantereelle, kun muutenkin tulehtuneita suhteita. Kiva jos vielä sitten yritetään tehdä olotila tukalaksi, sen tää hlö osaa tehdä. Mutta toisaalta ymmärrän täysillä (ja toivon salaa että hän saisikin ne hommat), kun hänen omat hommat hiipuu typerien palvelukeskuksien takia (sinne etelään tottakai!) ja eläkepäätöstäänkin monet odottaa...tuntee varmaan itsensä heikoilla jäillä olevaksi. Kumpa oisin jatkanut hoitista muutaman kuukauden niin oisin kaikelta välttynyt...enää en voi perääntyä.



Pile, tulipas hurjaksi neidin tauti, onneksi kaikki meni lopulta hyvin. Meillä pientä rakavanaa valuu, mutta toistaiseksi se on piisannut. Ja kop kop, minä joka kaikki taudit aina sairastan ja saan, en oo yhtään kipee ja mies on joka taas ei juuri sairasta. Piti nyt kehua ääneen, aamulla varmaan herään kauheessa flunssassa... Toivottavasti tuo korvakierro on nyt ohi ja lääkitys auttaa *peukuttaa*



Aavis, paranemissäteitä myös teille. Ja puhtia korttien väsäämiseen, älä keksi enää kauheen monimutkaisia joulujuttuja ;)



Ja vielä Kukkuun G: kyllä sä osaat sitten vaikeita kysyy. En mä tiiä. Kotosallahan mää aina oon lasten kaa, mutta en jotenkin oo aina 100% läsnä, tahdon olla itekseni, lorvia netissä, lukee lehtee ja lapset leikkii itekseen. kotihommissa laiskansuini vetää...Mitä elämä on sitten kun työt alkaa, en tiiä, pelottaa sekin. Vaikean pistit. suosiolla jätän prosentit pois. Silti mietin.



Nyt poistun kohta tää on jo romaani. Monta kommenttia jäi ja unohtui, mutta onhan tossakin jo pinon täytettä ja juhlakunnossa oleville lukemista ;)



Tuttis nyt vuorostaan kadena



ps. lunta lunta lunta! varmaan 15 cm satanut, märkää mutta lunta kuiteskin. huomenna joulunavajaiset, toivottavasti ei sula pois yöllä.