Inhoan sitä, kun mieheni pitää mykkäkoulua!

Se on raivostuttavaa. Suunniteltin aikaisemmin että tehdään iltapalaksi lämpimiä voileipiä. Vähän sen jälkeen tuli kina toisesta asiasta ja siitä mieheni veti herneet ja aloitti mykkäkoulun.

Siirryin suosiolla toiseen huoneeseen katsomaan tv:tä ja odottamaan, että mieheni puhuu jälleen.



Kuulin siinä sitten kolinaa keittiöstä ja hetken päästä jo ilmassa leijuikin ihana lämpösten leipien tuoksu. Ajattelin että ok, kina unohdettu ja voidaan jatkaa iltaa normaalisti. Menin keittiöön, loin miehelleni hymyn sovinnon merkiksi ja huomasin, että mies oli tehnyt leipiä vain itselleen. Hitto, että otti päähän ja tuli vähän paha mielikin.



Tätä mykkäkoulua on ollut viimeaikoina useamminkin ja kun ollaan saatu olla kahdestaan lapsen ollessa leirillä tai siskoni mökillä, niin en saa mitään läheisyyttä häneltä.

Jos ei ole mykkäkoulua, niin jutellaan normaalisti päivän tapahtumista, käydään kaupassa, koiran kanssa lenkillä tai vaan katsotaan tv:tä, mutta halit ja pienet kosketukset on loppuneet. Seksiä meillä on aina ollut harvoin, joten sitä en edes odota.



Pitäiskö alkaa miettimään ihan kokonaan yksinoloa?

Hitto, nyt alkoi sit itkettää...