Lue keskustelun säännöt.
Avioero
17.07.2012 |
Vaimo ilmoitti hakevansa avioeroa. 17 yhteistä vuotta takana. 10 vuotta naimisissa. Pojat 9 ja 7, tyttö 3. Kriisejä on ollut parikin, niistä on yhdessä selvitty. Viimeisin 3 v sitten. Pettäminen puolin ja toisin... Nyt ei ole ollut riitaa, ei kolmansia osapuolia, alkoholia, turvattomuutta eikä mitään sellaista.
Ensiksi järkytyin, sitten ajatus tuntui ihan ok:lta ja sen jotenkin hyväksyin. Nyt alkaa harkinta aika päättyä ja elämnäniloni on mennyt, Työmotivaatio on mennyt, mikään ei huvita. Toivon koko ajan kuolemaa. Toivon että se vapahtaisi ja armahtaisi.
Minä olisin tahtonut taistella avioliittomme puolesta, mutta vaimo ei sitä halua. En näe kuin yhden ratkaisun. Kuolemani. Mitä enemmän asiaa ajttelen, sen ihanammalta se tuntuu.
Kommentit (3)
Kuten jo todettiin, hakeudu lääkäriin. Tarvitset lähetteen psykologille, sillä ilmiselvästi sinun täytyy saada puhua tunnoistasi ja ajatuksistasi jollekin. Lääkeapuakin voit saada. Työmotivaatiosi on oman kertomasi mukaan kadoksissa, harkitse kuitenkin olisiko järkevää jatkaa töissä, jotta saisit myös muuta ajateltavaa ja kontaktit ihmisiin säilyisivät. Sinulla on kolme lasta, ammenna heistä iloa ja sisältöä elämääsi. He ovat myös painava syy sille, että ET saa luovuttaa. Hanki apua ja vaadi sitä! Vaikka elämäsi tuntuu nyt varmasti lohduttomalta eikä valonpilkahduksia juurikaan näy, sinä kyllä selviät. Parempi tulevaisuus on edessäsi, sinun on vain ponnisteltava sitä kohti. Toivotan sinulle voimia ja kaikkea hyvää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan mielenkiinnosta: pettikö vaimosi RASKAANA ollessaan tai silloin kun vauva ihan pieni? Kumpi petti ensin?
Mutta hushus terapiaan siitä nyt jokatapauksessa!
Sinä saat tuohon apua.