Perunan istutus

Aivan mahtava kokemus: Olin myös minä kerran istuttamassa perunoita. Mites muut?

Olin murrosikäinen pojankoltiainen ja hormoonit alkoivat hyrrätä. Naapurin Virpi oli samanikäinen ja käymässä kylässä ja tuli mukaan perunanistutustalkoisiin. Virpillä oli päällää t-paita ja revityt farkkushortsist. Kuuma ilma kun oli niin hikipisarat kohosivat otsalle ja muuallekin. Katselin salaa Virpin farkkupeppua kun hän kyykki ja asetteli perunoita maahan. Hän kääntyi yhtäkkiä moikkaamaan, tiesin jääneeni kiinni ja punastuin vähän, taisi housuissakin jo kulli olla hieman kovana. Pienen hämmennyksen jälkeen katsoin Virpiä takaisin silmiin ja hymyilin. Kuuma sää oli saanut hikipisarat valimaan hänenkin kehollaan ja nännit olivat märkänä liimaantuneet valkoiseen t-paitaan niin, että ne näkyivät selvästi läpi. Tilanne meni ohi ja jatkoimem perunan istutusta. Painoin kovan ja pitkän Siiklin siemenen pehmeään, lämpimään ja kosteaan multaan.



Syksy tuli ja sadonkorjuun aika. Poimin uudet perunat mullasta ja äiti keitti ne. Halkaisin lämpinämä höuruävän pehmeän Siiklin keskeltä kahtia ja koristelin annoksen palasella tillisilliä. Silliä nuolaistessani ajattelin Virpiä ja kesäkuisia perunanistutushetkiä.