Onko uskollisia miehiä vielä olemassa?

Ne varatut uskolliset ei edes ajaudu juttusille asti. Mun mies ei ainakaan tästä pyörityksestä ehdi mihinkään julistamaan uskollisuuttaan. Työpäivänsä on puristanut kuuteen tuntiin, jotta minä kotivuosien jälkeen saisin vuorostani panostaa töihin, joten tuskin siihen mahtuu enää mitään päiväkahvejakaan... Työmatkalla käy ehkä kolme kertaa vuodessa 1-3 päivää.

juuri missään. Hän on työn ulkopuolisen ajan enimmäkseen perheensä kanssa. Joskus hän käy kaveriensa kanssa vaihtamassa kuulumisia, mutta ei missään menopaikoissa jutustelemassa naisille.



Nimim. Hyvää arkea vailla lapsellisia kriisejä jo 13 vuotta

Minunkaan mieheni ei käytä muihin naisiin aikaansa, kuin äitiinsä.

ev

Mutta yleensä niillä on kiirettä perheensä kanssa.



M39

Itä-Saksan ollessa voimansa tunnossa vain aniharva uskalsi ihmetellä miten Saksojen raja oli osattukin pistää juuri sille kohtaa ja siten, että kaikki kunnon kansalaiset olivat sattuneet Itä-Saksan puolelle. En tiedä missä ne kaikki kunnon kansalaiset nyt ovat, kun Itä-Saksaa ei enää ole.



Samalla tavalla monikin eronnut perheenäiti ihmettelee missä ne kaikki kunnon miehet eli uskolliset miehet ovat, kun silloin naimisissa olellessa just se oma mies oli niin kiltti ja uskollinen, ettei käynyt vieraissa koskaan. Mutta kun sitäkään ei enää ole, tai ei ainakaan halua ottaa just sitä ainutta uskollista miestä enää takaisin.



En tiedä liittyyks tää tähän, mut tuli vaan mieleen.

niitä on, luulen että pitkälti vaan luonnekysymys. Toiset ovat vaan pettäjiä. Toki mun mielestä sekä miesten että naisten tulee katsoa peiliin ja hankkia sitä yhteistä aikaa ja piristystä suhteeseen vaikka olisikin lapsia. Me olemme mieheni kanssa alusta asti pitäneet kiinni yhteisestä ajasta ja myös ajasta että menemme ystävien kanssa. Jos emme olisi niin tehneet suhteemme ei olisi näin hyvällä mallilla. Vaikka rakastammekin aikaa lasten kanssa niin kyllä on pakko saada aikaa myös ilman lapsia, edes joskus ja ainakin hetken. Kyllä myös väitän että tietyllä tavalla voi itse vaikuttaa siihen pettääkö toinen. Toki on vain niitä mulkkuja jotka pettävät ja pönkittävät usein sillä egoaan. Ja vielä siitä, että baarissa on varatut tulleet iskemään, varmasti siellä on ollut myös monia jotka eivät ole tulleet iskemään, koska ovat juurikin olleet varattuja. Ja kyllä monia myös kiinnostaa ihan se oluen juonti ja kavereidenkin kanssa vaan istuskelu.

Eri tilastojen mukaan 20 - 80 prosenttia ihmisistä pettää joskus. Puolet on siis ihan hyvä arvaus. Minäkin tein niin. Lisäksi minulle on aika moni tunnustanut pettäneensä. Moni tunnustanut on vielä maininnut aikaisemmin elämässään vannoneensa, että minä ainakaan en ikinä...



Jos ei petä, voi aavistella, että parisuhde on jokseenkin kunnossa. Keskustelu asiasta ei ehkä ylipäätään ole ajankohtaista tai kiinnostavaa, joten asia jää tietämättä ja tiedostamatta ulkopuolisilta. Pettämisestä taas meuhkataan kovasti, ja kyllähän se tietoon tulee.



Parisuhteen lähtökohta tietenkin on uskollisuus. Kiusallisen moni ei näytä ymmärtävän vallitsevia tosiseikkoja. Uskollisuuttakin joutuu aktiivisesti pitämään yllä. Pettämispäätös tai päätös lähteä tilanteisiin, joissa ihmiset ylipäätään näyttävät altistuvan pettämiselle, todetaan usein tietoiseksi valinnaksi ja sen myötä tahalliseksi pahaksi teoksi.



Myös uskollisuus näyttää olevan aktiivista valintaa ja päätöksentekoa edellyttävä asia. Se ei toteudu sillä, että ei tee mitään. Ja miksi ei? Eihän silloin petä, jos ei tee mitään? Useimmissa parisuhteissa näyttää olevan joko pysyviä tai vaihtelevia eroja halukkuudessa. Ja kun jompi kumpi puoliso tuntee syvää seksuaalista turhautumista, hän näyttää olevan altis pettämään. Päätös lähteä vieraaseen sänkyyn ei ole niin yksinkartainen, että olenpa löytänyt mukavan miehen tai naisen, ja nytkä lakkaan miettimästä asiaa laajalti ja menen naimaan hänen kanssaan. Pettämiseen päädytään usein otollisissa oloissa ja tilaisuuden tullen. Parisuhteessa on kenties ollut jo pitkään jotakin vialla. Puolisot ovat alkaneet viihtyä seurassa ja tilaisuuksissa, jossa toinen puoliso ei ole mukana. Joskus ollaan sitten työasioissa maan toisella puolella tai harrastusporukan kanssa risteilyllä. Illan tullen nautitaan alkoholia ja ajatukset seilaavat muutenkin kaikkialla muualla, paitsi kotiasioissa. Ja hups hei, illan mittaan tunnelma jonkun kanssa tiivistyy ja sittenpä kiksautetaan.



Toinen melko klassinen juttu etenkin takavuosina oli tällainen: nuoren perheen mies tekee pitkää työpäivää. Kotipuolessa nuori kahden lapsen äiti kärsii aikuisen seuran puutteesta ja avaa chatin sillä aikaa kun lapset ovat päiväunilla tai naapurissa leikkimässä tms. Sieltä netistä löytyy sitten jokin sananvalmis mies, jota ei perhe sido ja jolla on työpäivän aikana mahdollisuus notkua netissä. Ajan mittaan vaihdetaan ensin meseosoite, sitten puhelinnumero, ja lopulta tavataan jonkun valheen ja tekosyyn varjolla. Ja hups hei, päädytään naimaan.



Uskollisuus olisi edellyttänyt puolisoiden keskinäistä yhteisyyden tunnetta. Se olisi edellyttänyt myös sitä, että halukkaamman puolison tarpeita kuunnellaan. Nykyäänhän on tapana kyselemättä toimia sen vähemmän halukkaan ehdoin, koska hänellä on oikeus kieltäytyä seksistä. Ja onkin toki, mutta kaikkia oikeuksia ei voi toteuttaa seurauksitta.



Minun mielestäni uskollisuus ei ole itsestäänselvyys. Se on asia, joka pitää valita, ja jonka vuoksi on joskus nähtävä vaivaa. Voi olla, että näkemykseni on moraalisesti väärä, mutta se perustuu siihen, kuinka asiat käytännössä näyttävät menevän. Päätän jaaritteluni siihen, että automaattisesti ja läpeensä uskollisia miehiä ei ole. Eikä ole naisiakaan.

Uskollisuuttakin joutuu aktiivisesti pitämään yllä.



Myös uskollisuus näyttää olevan aktiivista



Minun mielestäni uskollisuus ei ole itsestäänselvyys. Se on asia, joka pitää valita, ja jonka vuoksi on joskus nähtävä vaivaa. Voi olla, että näkemykseni on moraalisesti väärä, mutta se perustuu siihen, kuinka asiat käytännössä näyttävät menevän. Päätän jaaritteluni siihen, että automaattisesti ja läpeensä uskollisia miehiä ei ole. Eikä ole naisiakaan.

[/quote]

On uskollisia miehiä ja on uskollisia naisia.

Sekin on valinta eli toisilla on yhä tänäkin päivänä arvot kohdallaan.

Minun mieheni kyllä käy baareissa silloin tällöin, tapaa ystäviään myös muissa merkeissä, urheilee ja harrastaa vaikka meillä on pieniä lapsia. Itse teen samoja asioita yhdessä ja erikseen. Luotan häneen 100 prosenttisesti. Luonteesta se on kiinni sekä siitä miten parisuhde voi ja millaiset olot on kotona. Eikö nämä pettäjät osaa hakea piristystä arkeen muulla tavoin? Meilläkin on molemmilla ollut tuhansia tilaisuuksia pettää, mutta ei ole tullut mieleenkään loukata toista sillä tavalla. Raskasta on ollut perheen pyöritys ja seksissä on ollut pitkiäkin kuivia kausia. Onneksi on porno ja omat kädet :) Mutta joo, sinkkuystävänikin (naiset, mutta myös miehet) ovat törmänneet samaan ilmiöön.