Enkeli-Elisa / Minttu Vettenterä - kootut linkit ja faktat

Vain muutama asiallinen viesti välissä, muutoin tyhjä tappelua itsensä kanssa.

Useimmat viime viesteistä (Minttua puolustavista) on kyllä kirjoittanut se yks toinen valopää, ei Minttu. Tämänkin tunnistaa kirjoitustyylistä.

Kenestä kyse? Tiina?

Se joku Marjaliisa tms. joka tehtaili sen yhden adressinkin aiheesta ja aiemminkin ketjussa meuhkannut. Tunnistaa mm. noista kysymysmerkeistä ihme paikoissa.

Onhan se viihdettä, vaikkei kovin laadukasta (vaikka itsekin siellä käyn juttuja lukemassa).

Minua vain ihmetyttää suuresti tuo valittu linja. Mihin sillä pyritään? Ihan kuin ei olisi yhtään väliä sillä miten tuollainen viestintä vaikuttaa esim. ihmisten mielikuviin Ei Kiusata -yhdistyksestä. Nuo asiathan liittyvät tiukasti toisiinsa ihmisten mielissä; EE ja EK - väittäkööt MV mitä vaan.

Miksi ei siis KMV:n sivuillakin pyritä rakentavasti ja neutraalisti vahinkojen minimoimiseen? Miksi ärsytetään ja käyttäydytään aggresiivisesti?

Mihin hemmettiin MV pyrkii vai onko tämä vain sitä että mopo on lähtenyt käsistä ja makaa ojassa?

Toisaalta eihän se keskustelu jatku, jos ihmiset ei oo kiinnostuneita.

Vain muutama asiallinen viesti välissä, muutoin tyhjä tappelua itsensä kanssa.

Useimmat viime viesteistä (Minttua puolustavista) on kyllä kirjoittanut se yks toinen valopää, ei Minttu. Tämänkin tunnistaa kirjoitustyylistä.

Kenestä kyse? Tiina?

Se joku Marjaliisa tms. joka tehtaili sen yhden adressinkin aiheesta ja aiemminkin ketjussa meuhkannut. Tunnistaa mm. noista kysymysmerkeistä ihme paikoissa.

Muistan!! Ahhahh :D

"Myönnän että tuo "minttisläinen" on ehkä jo liioittelua, olen kuitenkin pettynyt jos totuudenmäärä tässä sopassa on niinkin pieni miltä nyt näyttää tulkintojen perusteella. Nimenomaan tulkintojen koska asioita luetaan nyt enemmän rivien väleistä kuin itse riveiltä. "

Totuuden määrä tässä jutussa kohdistuu muutaman asian todenperäisyyteen. Niitä M V ei ole vahvistanut todistein. Poliisikuulustelussa hän on vastannut asioista poliisille. Julkisesti kiertelee näistä vastauksista. Miten tulkintoja mielestäsi pitäisi tehdä?



"Tiedän miten esitutkinnassa toimitaan ja olen itse allekirjoittanut tutkijan itsensä saneleman tarinan joka oli "tarpeeksi" lähellä - ei pöytäkirja ole litterointi haastattelusta vaan tekijänsä naputtelema kooste. "

"Ainoa vaihtoehto on se, että joko nielet tämän stoorin, tai sitten olet meitä vastaan. Keskustele siinä sitten."

Tästä koko jutusta tulee mieleen uskonlahkot ja esim. joskus 80-luvulla olleet kampanjat saatananpalvojia kohtaan. Uskovien asiatiedot oli hiukan sieltätännepäin, hevi oli saatanasta ja piti olla "ne muut" jotta itse erottui ja oli parempi.

Jonkinlaista gerbiileistä kiusattujen profeetaksi siirtyvän uskonlahkon johtajan tarinaa tässä seuraamme, mielenterveystyössä mukana olevat voivat laatia sivupersoonien dignoosia jos jossain vaiheessa saamme kokonaisuudesta, joka laajenee avaruutta nopeammin, jotain tolkkua.

Oliko se Meller joka käytti satanusmia omien tarkoitusperiensä ajamiseen?

On kyllä ällistyttävää, miten tällainen aivoton hysterisointi saa Suomen kaltaisessa sivistysvaltiossa niin paljon kannatusta.

Suomessa on tutkitusti toimiva, kansainvälisesti erittäin arvostettu koulukiusaamista ehkäisevä ohjelma, mutta silti jotkut pitävät parempana vaihtoehtona jotain hurmosliikettä, jossa palvotaan kouluttamattoman ihmisen luomaa Enkeli-Elisa-myyttiä ja toiminta on lähinnä Tykkää-nappulan hakkaamista ja asiallisen kritiikin tukahduttamista.

Surullista!

Tätähän esiintyy myös muilla yhteiskunnan osa-alueilla. Esimerkiksi suomalainen terveydenhuolto ja lääketieteen tutkimus ovat kansainvälistä huipputasoa, mutta silti suomalaiset syytävät vuosittain miljoonia euroja luontaistuotteisiin ja humpuukilääkkeisiin.

Suomessa ei ilmeisesti arvosteta pitkäjännitteistä asiantuntijatyötä, vaan mieluummin luotetaan sensaatiomaisia (vaikkakin epätosia) väitteitä esittävään maallikkoon.

Tässä tapauksessa syy piilee kai siinä, että Mintun projekti on ihanaa tunteilla mässäilyä, kun taas se oikea, tuloksia tuottava työ perustuu rationaaliseen lähestymistapaan, ei voivotteluun ja käsien vääntelyyn (johon kaikki pystyvät).

Kuinka moni täälläkin vouhottavista: "Ei missään nimessä kouluun tuollaista fiktiivistä kirjaa" jättää vouhottamatta joka ikinen päivä kun koulussa luetaan Raamattua. Siellähän "glorifioidaan" ties mitä joukkotuhosta lähtien. Ehkä tärkeämpää kuin keskittyä kirjojen faktuaaliseen totuuteen olisi keskittyminen tarinaan ja sen opetuksiin. Niihin kun keskittyy niin Raamatustakin löytyy paljon asiaa ja (muistakin) satukirjoista löytyy opetuksia - ja myös JPK-kirjasta.

Itse opetan lapsilleni sen, ettei Raamattukaan ole kirjaimellisesti noudatettava teos. Mutta Raamatun vertaaminen JPK-roskaan on mielestäni erikoista. Raamattuahan ei ole pakko lapsellaan luetuttaa, voi valita et:n. Lisäksi nykykoulussa yhä useammin painotetaan sitä, että uskonnolliset teokset ovat tulkintoja.

No, joka tapauksessa. Onko mielestäsi siis koulussa luettava kaikki kirjat, joissa on jokin opetus? Eikö voitaisi keskittyä laatukirjallisuuteen? Sellaiseen, jota on miellyttävä lukea? Joka ei vahingoita ihmisiä? Miksi kouluissa pitäisi luetuttaa kirjaa, jonka kirjoittaja on selvästi moraaliltaan häilyvä? Onko JPK mielestäsi siis paras kiusaamista käsittelevä teos? Jos löytyy parempi, voisiko sen lukea? Vai onko nyt vaan pakko lukea JPK? Miksi?

""Tiedän miten esitutkinnassa toimitaan ja olen itse allekirjoittanut tutkijan itsensä saneleman tarinan joka oli "tarpeeksi" lähellä - ei pöytäkirja ole litterointi haastattelusta vaan tekijänsä naputtelema kooste. ""



Tämän perusteella poliisi tekee ratkaisut. Jos Vettenterä sanoo itse kirjoittaneensa jutut miten se on poliisin napittelema kooste? Tarkoitatko sitä vaihetta kun se napitellaan koneelle vai mitä?



Kun Vettenterä sanoo palauttavansa rahat pettyneille mikä tässä on epäselvää kun hän on lukenut koosteen ja hyväksynyt sen?

Myönnän että tuo "minttisläinen" on ehkä jo liioittelua, olen kuitenkin pettynyt jos totuudenmäärä tässä sopassa on niinkin pieni miltä nyt näyttää tulkintojen perusteella. Nimenomaan tulkintojen koska asioita luetaan nyt enemmän rivien väleistä kuin itse riveiltä. Tiedän miten esitutkinnassa toimitaan ja olen itse allekirjoittanut tutkijan itsensä saneleman tarinan joka oli "tarpeeksi" lähellä - ei pöytäkirja ole litterointi haastattelusta vaan tekijänsä naputtelema kooste.

Vaan mitäs se mulle kuuluu (Minttis-bongaus-bingoon yksi rasti vaan-sanasta.) muuten kuin sivustaseuraajana.

Ylilyöntejä on nyt puolin ja toisin - kumpa itse kiusaamisasiaan puututtaisiin samalla innolla kuin nyt halutaan Vettenterän päätä vadille. Kun lapseni pääsevät koulutielle niin tarpeeksi ymmärtäessään kyllä JPK-kirjan voisin heillä luetuttaa. Kirja on olemassa ja tulevat sukupolvet eivät muista "skandaalia" sen taustalla.

Mitä tulee kunkin "osapuolen" toimiin niin läpät silmillä saa kulkea jos vika on vain toisessa osapuolessa ja asiattomuudet tulee vain toisaalta. Kyseenalaistaminen on ehdottomasti hyvä asia - myös sen suhteen mitkä ovat seurauksia mistäkin asiasta.

Kuinka moni täälläkin vouhottavista: "Ei missään nimessä kouluun tuollaista fiktiivistä kirjaa" jättää vouhottamatta joka ikinen päivä kun koulussa luetaan Raamattua. Siellähän "glorifioidaan" ties mitä joukkotuhosta lähtien. Ehkä tärkeämpää kuin keskittyä kirjojen faktuaaliseen totuuteen olisi keskittyminen tarinaan ja sen opetuksiin. Niihin kun keskittyy niin Raamatustakin löytyy paljon asiaa ja (muistakin) satukirjoista löytyy opetuksia - ja myös JPK-kirjasta.

Onneksi uskonnon opetus on muuttunut, ainakin minun kouluajoistani. Omat lapseni kylläkin käyvät elämänkatsomustiedon tunneilla. Ja aion todellakin pitää huolen siitä, että Enkeli.Elisa ja JPK eivät kuulu lasteni elämään millään tavalla. Toisaalta tuon koko enkelielisan voisi ohittaa, se ei ole oikeasti mitenkään merkittävä, mutta tästä on jo kehkeytynyt periaatekysymys harrastajakirjoittajan käyttäytymisen vuoksi.

Ja minttisläiset elisaansa.



Se että jotain on julkaistu ei tee siitä automaattisesti aikoja kestävää ja hyvää. Ufojen viestit ja vastaavat kirjat ei lähde antikvariaateista edes ilmaiseksi matkaan.



Tosiasioita tänään: Enkeli-Elisa huijauksen vuosipäivä 17.8 meni jo ja av-palstalla Jarna-aloitusten nouseminen kertoo Minttis-huuman hiipuvan. Trendi on nähtävissä pieninä merkkeinä kesän hiljaisuuden jälkeen toista päivää.

Ite jo kouluaikoina aiheutit luonteellas sen, että jotkut sinua kieroon katsoivat. Luonteesi laatu on varmasti kaikille jo nyt selvinnyt. Tragikoomista sinun aikasemmat juttusi anteeksiannon tärkeydestä ja suoraselkäsyydestä ja muusta. Hauska tyyppi kerta kaikkiaan! :)







http://i.imgur.com/Geyyb.png

aatelkaapa, jos minttiksen omia penskoja joskus kiusataan koulussa (ainaki hyvät puitteet on tarjolla ala minttis) ja he menevät kertomaan siitä opettajalle, tai minttis menee koululle asian tiimoilta. mahtaako mennä läpi, etenkään jälkimmäisessä tapauksessa? toisaalta jos mintun oma penikka kokisi tämän "maamme satojen elisojen" kohtalon (mitä en tietenkään toivo viattomalle lapselle) niin saisi minttis ihan syytä kirjoittaa hemmetin surkeilla kirjotustaidoillaan kirjan x-vuotiaasta tytöstä joka tappoi itsensä koulukiusaamisen seurauksena. voisi ihan omalla tunnolla tällä kertaa kirjoittaa myös blogia vanhempien roolissa. jeesus että ossaaki ärsyttävä ämmä olla :D

Harmittaa, kun Vettenterän uskolliset fanit eivät halua keskustella. Minttisläinen mieskin käy täällä jakamassa näkemystään, muttei tainnut tälläkään kertaa jäädä jatkamaan keskustelua.



Vaikka jos minä olisin vakaasti päättänyt uskoa johonkin, joka vuotaisi kuin seula, en itsekään varmaankaan kykenisi asialliseen keskusteluun.



Mutta olisi avartavaa kiihkottomasti puhua siitä miten näiden faktojen jälkeen joku voi vieläkin luottaa Minttiksen vielä iskevän faktat tiskiin.

aatelkaapa, jos minttiksen omia penskoja joskus kiusataan koulussa (ainaki hyvät puitteet on tarjolla ala minttis) ja he menevät kertomaan siitä opettajalle, tai minttis menee koululle asian tiimoilta. mahtaako mennä läpi, etenkään jälkimmäisessä tapauksessa? toisaalta jos mintun oma penikka kokisi tämän "maamme satojen elisojen" kohtalon (mitä en tietenkään toivo viattomalle lapselle) niin saisi minttis ihan syytä kirjoittaa hemmetin surkeilla kirjotustaidoillaan kirjan x-vuotiaasta tytöstä joka tappoi itsensä koulukiusaamisen seurauksena. voisi ihan omalla tunnolla tällä kertaa kirjoittaa myös blogia vanhempien roolissa. jeesus että ossaaki ärsyttävä ämmä olla :D

Mitenköhän Minttis meinasi, jos oli oikeesti meinaamassa, todistaa henkilökohtasta audienssia anoneille ja sen saaneille todisteet Elisan, Miksun ja Riikan olemassaolosta? Oisko esitellyt todisteita kaipaavalle jonkun maksetun näyttelijäpariskunnan "Elisan vanhempina" vaiko mitä? Ämmä oli kyllä valmis menemään TAJUTTOMAN pitkälle. Onneksi ei tajunnut että poliisi julkistaa kuulustelut päätöksen jälkeen. Tsiisus mikä muikki.

No, joka tapauksessa. Onko mielestäsi siis koulussa luettava kaikki kirjat, joissa on jokin opetus? Eikö voitaisi keskittyä laatukirjallisuuteen? Sellaiseen, jota on miellyttävä lukea? Joka ei vahingoita ihmisiä? Miksi kouluissa pitäisi luetuttaa kirjaa, jonka kirjoittaja on selvästi moraaliltaan häilyvä? Onko JPK mielestäsi siis paras kiusaamista käsittelevä teos? Jos löytyy parempi, voisiko sen lukea? Vai onko nyt vaan pakko lukea JPK? Miksi?

Ei ollenkaan pakko, mutta elämä ei ole tuhoontuomittu vaikka kirja olisikin JPK, vaikka tämän ketjun viesteistä sellaisen kuvankin voisi saada. Uskoisin että JPK kuitenkin olisi paremmin asiansa ajava kuin vaikkapa Nuoren Wertherin kärsimykset. Omalta kouluajaltani en muista että aihetta ei käsitelty millään muotoa.

""Tiedän miten esitutkinnassa toimitaan ja olen itse allekirjoittanut tutkijan itsensä saneleman tarinan joka oli "tarpeeksi" lähellä - ei pöytäkirja ole litterointi haastattelusta vaan tekijänsä naputtelema kooste. ""

Tämän perusteella poliisi tekee ratkaisut. Jos Vettenterä sanoo itse kirjoittaneensa jutut miten se on poliisin napittelema kooste? Tarkoitatko sitä vaihetta kun se napitellaan koneelle vai mitä?

Tarkoitin tällä sitä, että jos poliisi tutkii tietystä näkökulmasta asiaa niin kysymyksienasettelu ja vastaus kohdistuu näihin poliisin esittämiin kysymyksiin. Niistä kirjataan sitten tarpeellinen tieto edelleenkin liittyen poliisin kysymyksiin. Tästä tutkintapöytäkirjasta on hankala kaivaa vastauksia kysymyksiin joita poliisi EI ole esittänyt. Tai onhan se nähty jo että vastauksien kaivaminen ei ole vaikeaa, mutta onko se totuus?

Mielestäni Minttiksen avoimessa kirjeessä tämä asia sanotaan yllättävänkin hyvin ja selvästi - mutta toki toivoisin että itse asiasta vielä rautalankavastauksiakin saataisiin että mikä oli tarkasti ottaen totta ja mikä ei.

Pitää ymmärtää myös selvittelyn toinen ulottuvuus totuuden selvittämisen rinnalla. On aivan selvää, että Mintulle tämä soppa muistuttaa Mintun menneisyyden kiusaamisista. Jos me osallistumme totuuden selvittämiseen yhteistyössä Mintun kanssa, me osallistumme myös psykodraamaan, jossa käydään läpi Mintun traumoja.

Minä itse ainakin yritän miettiä tarkkaan millaisen roolin tuossa psykodraamassa haluan ottaa tai voin ottaa ja kuinka annan sen vaikuttaa omiin valintoihini. Voisi olla aivan tervettä pitää etäisyyttä. Mutta etäisyyden ottaminen on toisaalta luovuttamista.

Kun törmään Mintun haastatteluun (kuvalla) tai Mintun muihin nettiteksteihin ja lausuntoihin, niin siitähän tulee sellainen voimaton ja kumma tunne itselle, tulee nimenomaan _vedetyksi mukaan_ johonkin, jossa ei haluaisi olla mukana.

Jos yleisellä tasolla keskustelee ilmiöstä, tuota tunnetta ei tule -> pysyy sopivan etäällä jutusta.

Et olisi voinut paremmin sanoa - psykodraamaahan tämä on!

miten osasitkin tuoda esiin psykodraaman. Sehän selittää jos ei kaikkea niin ei paljon puutukaan.

http://www.kookas.fi/articles/read/3160

Ihminen voi esittää draaman keinoin ongelmansa eikä vain kertoa siitä. Näytellessä tapahtuva eläytyminen vaikuttaa syvästi persoonallisuuteen. Psykodraaman avulla voidaan käsitellä tuskallisia menneisyyden kokemuksia, elämänongelmia ja etsiä tulevaisuuden päämääriä. Siinä eletään sekä todellisuudessa että mielikuvituksessa.

Olen valaistunut!

En malta olla mainitsematta seuraavaa: Minttisläinen mies käyttää sangen runsaalla kädellä ajatusviivaa ja syyllistyy "kumpa"-virheeseen aivan kuten itse kirjailijarouva.

jompikumpi minttisläisistä miehistä, Seiskasta tuttuja.

No, joka tapauksessa. Onko mielestäsi siis koulussa luettava kaikki kirjat, joissa on jokin opetus? Eikö voitaisi keskittyä laatukirjallisuuteen? Sellaiseen, jota on miellyttävä lukea? Joka ei vahingoita ihmisiä? Miksi kouluissa pitäisi luetuttaa kirjaa, jonka kirjoittaja on selvästi moraaliltaan häilyvä? Onko JPK mielestäsi siis paras kiusaamista käsittelevä teos? Jos löytyy parempi, voisiko sen lukea? Vai onko nyt vaan pakko lukea JPK? Miksi?

Ei ollenkaan pakko, mutta elämä ei ole tuhoontuomittu vaikka kirja olisikin JPK, vaikka tämän ketjun viesteistä sellaisen kuvankin voisi saada. Uskoisin että JPK kuitenkin olisi paremmin asiansa ajava kuin vaikkapa Nuoren Wertherin kärsimykset. Omalta kouluajaltani en muista että aihetta ei käsitelty millään muotoa.

Turhauttavaa toistoa, mutta kun täällä nyt on moneen kertaan (myös minun toimestani) hehkutettu KiVa koulua, jossa kiusaamista käsitellään joka luokka-asteella ja metodin on todettu toimivan, niin eikö se olisi parempi lähestymistapa? JPK ei tuo mitään lisäarvoa, ei ole yhtään hyvää syytä luetuttaa huonosti kirjoitettua kirjaa koululaisilla.

Itse en riskeeraisi yhtäkään nuorta, itsemurha on ihan todellisuudessa tarttuvaa, erityisesti nuorilla, joiden aivokemiassa on aikamoisia myrskyjä. JPK voisi saada tuhoisaa jälkeä aikaan, eikö yksikin menetetty nuori olisi liikaa?

aatelkaapa, jos minttiksen omia penskoja joskus kiusataan koulussa (ainaki hyvät puitteet on tarjolla ala minttis) ja he menevät kertomaan siitä opettajalle, tai minttis menee koululle asian tiimoilta. mahtaako mennä läpi, etenkään jälkimmäisessä tapauksessa? toisaalta jos mintun oma penikka kokisi tämän "maamme satojen elisojen" kohtalon (mitä en tietenkään toivo viattomalle lapselle) niin saisi minttis ihan syytä kirjoittaa hemmetin surkeilla kirjotustaidoillaan kirjan x-vuotiaasta tytöstä joka tappoi itsensä koulukiusaamisen seurauksena. voisi ihan omalla tunnolla tällä kertaa kirjoittaa myös blogia vanhempien roolissa. jeesus että ossaaki ärsyttävä ämmä olla :D

Toivottavasti jokaikinen tajuaa jättää ne lapset tämän ulkopuolelle. Ironista kyllä, lasten opettajat toimivat nyt osaltaan lasten suojana.