Oletko ollut tilastojen mukaan syrjäytynyt/syrjäytymisvaarassa?
Millainen tilanne oli ja millaista elämää vietit? Tunsitko voivasi huonosti ja olevasi syrjäytymisvaarassa?
Mietittiin tässä kavereiden kesken, että meistä tosi moni on ollut tilastollisesti joskus ryhmässä, josta yhteiskunta on kovasti huolissaan. Se arkikokemus on sitten taas ollut ihan toisenlainen. Ihmiset on eläneet hyvää elämää osana yhteiskuntaa, vaikka eivät ole olleetkaan virallisesti töissä/opiskelleet. Moni on esimerkiksi ollut pimeissä töissä, tai opiskellut avoimessa ilmoittamatta siitä työvoimatoimistoon. Kaikki nämä ovat sitten juuri tuon päätteeksi valmistuneet nopeasti kun ovat kouluun päässeet, tai pimeä työ on poikinut "oikeaa" työtä. Lisäksi työttömänä olleet naiset on koko meidän suvun tärkein tukiverkko, jotka hoitaa vanhuksia ja lapsia, kun kiireiset työssäkäyvät eivät ehdi.
Mietin vain, että onkohan tää yleistäkin, ja paljonko noissa syrjäytymistilastoissa on tällaista ilmaa, jolloin ihminen ei itse koe olevansa ollenkaan syrjäytymässä.
Kommentit (4)
Avoimessa yliopistossa saa opiskella työttömänäkin, sillä ei se ole a) tutkintoon johtavaa b) sitovaa eikä estä kokopäivätyön vastaanottamista eikä c) ylitä tiettyä opintoviikko-/opintopistemäärää.
Kyllä varmaan olen ollut moneen kertaan syrjäytynyt:
Synnyin au-lapsena, joka siihen aikaan oli jo yksi paha, en jatkanut opintoja heti keskikoulun jälkeen, seurustelin "vakavasti" teini-iässä...
Myöhemmin olen ollut paljon työttömänä, ja asuinpaikkakin on syrjässä.
erottautua yhteiskunnasta, ns."syrjäytyä", jossa ei koe tulevansa kohdelluksi oikeudenmukaisesti jne.
Itse lähes aina ollut syrjäytynyt, jäänyt 25:na mt-ongemista eläkkeelle.
jäin määräaikaisesta työstä äitiyslomalle, ja olin lasten (yksivuotias, kolmevuotias) välillä 9 kk työttömänä työnhakijana. Ei tärpännyt. Kuulin että tutkintoni katsotaan jo vanhentuneeksi kun olen ollut niin kauan kotona, ja että olen vaarassa tippua pois työmarkkinoilta, kun jäin sitten taas äitiyslomalle ilman työtä.
Minusta ei tunnu yhtään syrjäytyneeltä. Elän tosi sosiaalista ja hyvää elämää. Mistään ei ole puutetta, olen onnellinen. Vaikka näytänkin tilastoissa vähän pahalta.
että yhdessä vaiheessa minut olisi tilastoitu noin. Sinä aikana matkustelin ympäri maailmaa ja toimin aktiivisena yhdessä järjestössä, jonka lehteen kirjoitin säännöllisesti. Se ei ollut varsinaista työtä, koska vapaaehtoistyönä siitä ei saanut palkkaa, joten tilastojen mukaan en tehnyt mitään. Lisäksi suunnittelin opintoja ja aloin jo todella hyvissä ajoin lukea pääsykokeisiin - ja pääsinkin sittemmin sisään.
Työttömyys oli oma valintani - halusin hengähdystauon ja lisäksi halusin toteuttaa unelmani pitkistä reppumatkoista.