Olen rakastunut toivottomasti
mieheen, jota en koskaan saa...sydämeni vuotaa verta.
Kertokaa minulle, miten onnistun unohtamaan hänet...ei ole muuta vaihtoehtoa, kuin unohdus. Voi miten surullinen olenkaan...
Kommentit (6)
Mies vapaa, minä en. Ja silti hän saa minut täysin pauloihinsa, olen aivan pihalla itteni kanssa.
harvakseltaan...mutta näen kuitenkin joskus. Minua inhottaa, kun olen niin surullinen tämän asian takia...tiedän, ettei hän tunne samoin. Ja tiedän myös, että olen nainen, jota kukaan ei huolisi.
Ehkä tämä suru menee ohi...ja meneehän se, mutta olo on nyt tosi tylsä :(
oikeesti... se tyyppi voi olla ihan muuta kuin kuvittelet... nauti niistä kuvitelmista :) kyllä se tuuli jostain puhaltaa ja tuo jonkun muunkin sun elämään...
Mullakin on toi tunne että kukaan ei voi koskaan enää musta välittää tai rakastaa mua... johtuen siitä että paino on noussut 40kg ja kelakortissa koodi 112 :/
No onneks mulla on ystävä joka sanoo että kyllä me joku vielä löydetään :) toivotaan parasta :)
pari päivää meni ihan ok, mutta nyt taas eksyin googlettamaan :-( Ei taida onnistua. No, sallittakoon yksi repsahdus, tästä eteenpäin taas mennään kohti uutta unohtamista!
Olen myös rakastunut mieheen, jota en voi saada. Hän rakastaa minua ja minä häntä, mutta välillämme on liian monta estettä, että voisimme ikinä saada toisiamme. Välimatka, lapset, molemmat tahoillamme rakkaudettomissa avioliitoissa lasten vuoksi...
Kuulin hänestä viimeksi kolmisen kuukautta sitten. Me olimme yhdessä avioliitoistamme huolimatta, mutta mieheni sai tietää asiasta ja pakotti minut valitsemaan. Minun oli pakko valita se, jonka voin saada, joten valitsin mieheni ja sanoin hyvästi.
Ajattelen häntä lakkaamatta. Vielä vähän aikaa sitten jopa "vakoilin" häntä netissä, jotta saisin edes jotain tietoa hänestä. Että tuntisin olevani lähempänä häntä. Pakotin itseni lopettamaan, kun jäin melkein hänelle kiinni tästä "vakoilustani".
Yritän epätoivoisesti saada itseni unohtamaan, mutta tuntuu kuin kaikki muistuttaisi hänestä. Ja olo on niin ristiriitainen. En halua unohtaa häntä ja meidän aikaamme yhdessä, mutten kestä tätä tuskaa ja ikävää.
Kunpa joku sanoisi minulle mitä tehdä...kuinka päästä tästä asiasta yli. Kaikki sanovat, että aika parantaa. Haluaisin tömäyttää noita kyseisiä ihmisiä kuonoon.
Toivottavasti sinun asiasi ovat paremmin. Olisi mukavaa kuulla miten joku muu selviytyy toivottomasta rakkaudesta, niin ehkä saisin siitä itsekin toivoa paremmasta huomisesta.
tätä tyyppiä...?
Se voi paljastua kuule ihan tavalliseksi tallaajaksi tai jopa ku*ipääksi jossain vaiheessa.
Mulla on tuore kokemun jossa mua muutaman vuoden vaivannut ihastus paljastuikin ihan eri ihmiseksi ja kamalaksi...