Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Narsistiäitien tyttäret!
21.06.2012 |
Miten saitte oman elämän? Oliko pakko katkaista välit ja muuttaa kauas?
Kommentit (30)
Muutin kauas, sain vuosia happea, kunnes äiti muutti eläköidyttyään perässä tänne lähemmäksi "auttamaan lapsia" ja taas ollaan talutusnuorassa. Soittaa 5 krt/pv. Haluaa puuttua kaikkeen jne. Pitää vetää tiukasti rajat. Soittakoon, voin vaihtaa muutaman sanan. En kerro kuin joitain asioita, enimmäkseen puhun tyhjänpäiväisiä. En kerro mitään todellisia juttuja hänelle. Alusta asti tein selväksi, ettei meille saa tulla kuin kutsuttuna. En myöskään käy heillä kuin ehkä 1krt/2kk. Lapset käy mummulassa useammin, mutta vaihto suoritetaan marketin pihalla. Eli välit on hyvät, mutta pidän etäisyyttä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
onko narsistimummu puuttunut lastenlasten elämään? itsellä tilanne jossa mummo alkoi manipuloimaan lasta ja tunki minun ja lasteni väliin, mitätöi minut äitinä. lopulta katkasin välit enkä ole antanut lasten mennä kylään. elämämme tasoittui ja rauhoittui selvästi! joskus vaan mietin teinkö lasten kannalta oikein....
[quote author="Vierailija" time="21.06.2012 klo 14:09"]
en ole saanut omaa elämää vieläkään vaikka muutin kauas (600km), äiti soittelee päivittäin useamman kerran, vaikka olen 32v ja perheellinen, välienkatkaisu ei vaan onnistu, ja syyllistämis- ja uhriutumistaidoillaan sai mut jo pienenä niin syyllisyysherkäksi,etten usko siitä ikinä paranevani.
Se on kyllä lähes mahdotonta, tiedän! Oletko sinä saanut voimaa sanoa äidillesi että lakkaa soittelemasta niin usein? Taikka että et vastaisi puhelimeen/vaihtaisit numeron?
Minä olen aina haaveillut lähdöstä kauas ulkomaille. Saisin siinä kaksi kärpästä yhdellä iskulla: rakastan vieraita kulttuureja/en pidä Suomesta ja pääsisin eroon suvusta. :)
[quote author="Vierailija" time="21.06.2012 klo 14:09"]
en ole saanut omaa elämää vieläkään vaikka muutin kauas (600km), äiti soittelee päivittäin useamman kerran, vaikka olen 32v ja perheellinen, välienkatkaisu ei vaan onnistu, ja syyllistämis- ja uhriutumistaidoillaan sai mut jo pienenä niin syyllisyysherkäksi,etten usko siitä ikinä paranevani.
Se on kyllä lähes mahdotonta, tiedän! Oletko sinä saanut voimaa sanoa äidillesi että lakkaa soittelemasta niin usein? Taikka että et vastaisi puhelimeen/vaihtaisit numeron?
Minä olen aina haaveillut lähdöstä kauas ulkomaille. Saisin siinä kaksi kärpästä yhdellä iskulla: rakastan vieraita kulttuureja/en pidä Suomesta ja pääsisin eroon suvusta. :)
“Why do you stay in prison
when the door is so wide open?"
[quote author="Vierailija" time="21.06.2012 klo 14:03"]
Miten saitte oman elämän? Oliko pakko katkaista välit ja muuttaa kauas?
[/quote]
17-vuotiaana muutin kotoa. Koko ajan ole muuttanut kauemmas ja pitänyt välimatkaa myös puhelinsoitoissa. Pidän välillä estoa puhelimessa ettei äiti voi soittaa enkä minä näe onko yrittänytkään. Kun jaksan ottaa paskaa niskaani niin silloin vastaan puhelimeen. Kerran vuodessa käyn kylässä. Vuosikausia jatkunut itsetutkiskelu, lääkitys ja terapia on auttanut selviämään mutta tärkeintä on pitää välimatkaa. Äiti saa mut minuuteissa harkitsemaan itsemurhaa.
Nykypuhelimiin saa kätevästi soitoneston. Sillä tavalla ei-toivotuista henkilöistä pääsee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Välien katkaisu parhaillaan meneillään. On vaikeaa ja pelottavaa, sillä psykopaattiäidilläni on tapana vainota ja vakoilla. Eikä koskaan tiedä, mitä se keksii... Siksi yritäkin olla ovela. Olen tullut tulokseen, että korkea aika katkaista välit lopullisesti nyt kun olen 38-vuotias. Lueskelin eilen netistä juttuja narsistiäideistä ja se vakuutti mut siitä, että ehdoton lopullinen välienkatkaisu on ehdottoman tärkeää.
Esim näitä lueskelin: http://theinvisiblescar.wordpress.com/2013/04/14/surviving-the-narcissistic-parent-acons-adult-children-of-narcissists/
ja: http://thenarcissistinyourlife.com/narcissistic-parents-buying-off-their-children/
Toipuminen ja uhrin asemasta pääseminen (koska väkivalt aja musertaminenhan jatkuu aina vaan jos on yhtään tekemisissä) on ainoastaan mahdollista lopullisella välien katkaisemisella. Ainoa keino voittaa narsisti on hylätä hänet. Toivottakaa mulle tsemppiä että onnistun vihdoin kaikkien näiden vuosien jälkeen!!!!!!!
Tsemppiä 28! Elämä helpottuu heti kun narsistin vaikutuspiiristä pääsee. Arvet on ikuiset mutta niitä pystyy sentään hoitamaan jos ei koko ajan tule uusia. On se surullista että oma äiti on itselle pahin vihollinen mutta elämä on.. Täytyy vaan yrittää että olis itse parempi äiti omille lapsilleen. Vuosia luulin että kaikki pitää mua pahiksena mutta oonkin alkanut saada sukulaisilta tukea tässä asiassa. Äitini terrorisoi nykyisin monia muita kun ei pysty enää mua vahingoittamaan. Tosin tunnen siitäkin syyllisyyttä, tuntuu että minun pitäisi olla se virallinen roskasanko. Mutta sitten tulen taas järkiini.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Äitini ei ole narsisti vaan epävakaa (lähidiagnoosi narsistille) & päihdeongelmainen ja väkivaltainen.
Minulle ainoa mahdollisuus on ottaa suuri etäisyys. Näen häntä 2x vuodessa julkisella paikalla. Emme puhu puhelimessa.
Siskoni ei ottanut etäisyyttä. Hän sairastui ja tappoi itsensä.
Joidenkin on PAKKO ottaa täydellisesti etäisyyttä. Äitiys ei muuta kykyä tehdä pahaa.
Paras elämänjaksoni alkoi 9 vuotta sitten., Silloin narsisti-isäni sanoi, ettei itse ole tehnyt eläessään kuin yhden virheen: siittänyt minut. Lisäksi hän näytti ovea ja sanoi:" lähde tai heitän sinut ulos. Äläkä koskaan tule takaisin."
En ole palannut, enkä tavannut.
Näinä kuluneinä vuosina olen ollut erittäin helpottunut narsissin päätöksestä.
ero on siinä että kusipäässä saattaa olla hitunen inhimillisyyttä, kusipääkin voi tuntea empatiaa jos osuu oikeaan kohtaan. narsisti ei tunne, sillä ei ole "heikkoja" kohtia. sellainen ihminen on kylmää kiveä.