Lue keskustelun säännöt.
Nämä on suurten ikäluokkien lapsia, jotka nyt ampuilevat perheitään.
Kommentit (25)
Ei ole kasvatettu, on vain annettu kasvaa. Ei ole opetettu, miten vastoinkäymisiin suhtaudutaan, ei ole opetettu, mitä tehdään kun tuntuu pahalta. Ei ole opetettu kuinka ristiriidat ratkaistaan. Silloin ei osata toimia kun ei ole opetettu. Ei ole pakotietä, on vain ase ja yksi tie. KASVATTAKAA niitä lapsianne!
on monessa perheessä kielletty näyttämästä negatiivisia tunteita.
Jopa päivähoidossa lapsia on teljetty komeroon jos ovat kehdanneet itkeä tai suuttua.
Suurilla ikäluokilla on itsellään niin paljon ongelmia tunteiden kanssa, että eivät pysty hyväksymään lastenkaan tunteita.
Ei niitä ongelmia tietenkään kaikilla ole, mutta yllättävän monella. Pahimmat tapaukset ovat niitä jotka suuttuvat jopa lasten naurusta.
Ongelmaiset tapaukset ovat hyvin pitkälti niitä jotka on kasvatettu liian kovalla kädellä, tai jätetty lähes täysin heitteille.
Paljon ongelmista kertoo se, että suurten ikäluokkien lapsia on jo pitkään tituleerattu terapiasukupolveksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jotenkin pitää lapsuuden valossa määritellä, niin eiköhän monen suurten ikäluokkien, eli meidän nyt n. 40 v omien vanhempien taustana ollut ensin sodanjälkeinen, niukka elanto heidän lapsuudessaan ja sitä seurannut oma vaurastuminen - opiskelemaan oli helppo päästä ja vakituisiin töihin revittiin ja työpaikat säilyivät, mm. omat vanhempani ovat molemmat jäneet eläkkeelle ensimmäisistä työpaikoistaan joihin menivät heti valmistumisen jälkeen. Sodan jälkeen vanhemmat saivat niukalla elämällä kasattua perintöä jonka nämä suuret ikäluokat ovat nyt perineet.
Vaikka nykyisten vanhempien vanhemmat (eli en suuret ikäluokat) saivat kuinka paljon tahansa apua omien lastensa hoidossa omilta vanhemmiltaan, ei nyt ole aikaa eikä kiinnostusta auttaa omia lapsia perheen kanssa kun on oopperajuhlia, golfmatkoja, eläkeläisristeilyjä, kylpylälomia ja pakollinen 3 viikkoa Thaimaassa kevättalvella.
Suuret ikäluokat ovat kaikkiaan aika sellainen itsekäs ikäluokka.
heidän vaivalla ansaittu omaisuutensa on tarkoitettu heidän itsensä kulutettavaksi. Ja onhan se tietysti niin, ovathan he sen suurella työnteolla -perheensä unohtaen ja uhraten- ja raatamalla hankkineet. (vrt. Herlinien perhe).
Kuinka monta samankaltaista tragediaa tässä maassa on käytykään läpi isossa ja pienessä mittakaavassa. Isä on yleensä ollut hyvin poissaoleva hahmo, elannon hankkimiseen keskittynyt henkilö. Äiti on hoitanut pesueen, eivätkä ihmiset perustarpeiltaan silloikaan olleet yhtään sen erilaisempia kuin nykyäänkään! Se vain, että tunteista ei puhuttu, kuten nyt. Perhekriiseistä ei erottu, kuten nyt.
kullannuppuja jotka "saavat vanhempien kaiken jakamattoman huomion koska haluamme että lapsemme saa kaiken aikamme ja haluamme kustantaa kaiken mitä hän tarvitsee". Eivät ole tottuneet pettymyksiin, vastoinkäymisiin, ryhmässä toimimiseen jne.
Itse saanut paljon apua aikanaan, olen ollut kokonaisia kesiä mummoloissa. Minua ei ole auttanut ollenkaan - näkee lapsenlastaan 4x vuodessa. Perintöä saa itse, mutta minulle ei jää häneltä perintöä sillä on tuhlailevainen eikä jälkipolven tulevaisuus häntä kiinnosta tippaakaan.
Silti kehtaa ottaa puheeksi tulevat vanhuudenpäivät ja miettiä kukahan häntä hoitaisi silloin. Hahhah, no mulla on silloin kyllä muita kiireitä...
itse saivat aikanaan satoja tuhansia tunteja lastenhoitoapua, eivät vastavuoroisesti ole auttaneet niitä omia vanhempiaan (työnnettiin vanheinkotiin) eikä tietenkään omia lapsiaan, kun he ovat tulleet vanhemmiksi.
Toki tämä on yksittäinen esimerkki, eikä kerro koko totuutta, mutta on yksi ajankuva siitä että suuret ikäluokat ovat tunnekylmiä, piittaamattomia ja itsekkäitä. Ei heitä kiinnosta muiden hätä tai kärsimys. MINÄMINÄ vain kiinnostaa.
Suuret ikäluokat tarkoittavat 1945-50 syntyneitä, koska sodan jälkeen tuli suuri piikki syntyvyyteen ja tätä porukkaa kutsutaan suuriksi ikäluokiksi.