Miten käsitellä ylennyksen aiheuttamaa kateutta työkavereissa?

Anna olla

tunnusta kateuttaan. En menisi puhumaan heti aluksi.



Osoita, että olet oma itsesi, et ole muttunut miksikään. Älä vaan missään tapauksessa nosta itseäsi heidän yläpuolelle. Pikemminkin toiste päin: kysy entistä enemmän heidän mielipiteitään, osoita että arvostat heidän asiantuntemustaan ja osaamistaan. Tämänhän osoitat kysymällä neuvoa. Älä siis käskytä.



Tuliko sinusta esimies? Muista, että esimiesasema on palvelutehtävä. Sinut on asetettu siihen tehtävään sen vuoksi, että autat alaisiasi tekemään työn hyvin.



Kun muut huomaavat, että voivat luottaa sinuun ja olet reilu ja oikeudenmukainen - niin asiat lutviutuvat.



t. johtamisen opettaja

ja esimiehen esimies ihmisille, jotka nyt kiukuttelevat. Olivat jo aiemmin sitä mieltä etten ollut sopiva esimieheksi alunperinkään ja heidät järjestettiin raportoimaan toiselle kun homma ei vaan toiminut. Ovat oman alansa asiantuntijoita ja siksi firmalle tärkeitä mutta sitten "vaativat" ja odottavat että jokainen esimies kaikilla tasoilla tietäisi aivan kaiken heidän erikoisalastaan -mikä noin käytännössä on jokseenkin mahdotonta- Tulee hiukan deja vu olo....



Välillä tuntuu todella typerältä että aikuiset ihmiset mököttävät, kiukuttelevat ja pimittävät tietoa sen sijaan että yrittäisivät käyttäytyä siten, että heitä voitaisiin mahdollisesti ylentää kun seuraava muutos on ajankohtainen. ap

Ongelma voi olla laajempikin. Kyseessä voi olla esim. työilmapiiriongelma, joka projisoituu sinuun. Syntipukki-ilmiö on tosi hankalasti hoidettava, eikä yleensä onnistu sisäisesti.



Tai syitä voi olla satoja. Voi olla, että vuosien perintönä syntynyt organisaatiokulttuuri tukee vastuun sysäämistä esimiehelle, eikä tue alaisen omaa vastuunkantoa.



Todennäköisesti suurin ongelma onkin muutos itsessään. Muutosjohtaminen on mennyt vähän pieleen. Muutoksessa tunteiden johtaminen on äärimmäisen tärkeää. Jos se on jäänyt johtamatta, niin alaiset ovat joutuneet painamaan tunteet villasella ja tiedostamaton työntää ne pintaan tälla tavoin.



En minä lähtisi suoralta kädeltä syyttämään alaisia huonosta käytöksestään. On muistettava, että ihminen ei ole rationaalinen ja jäjellä toimiva, jolloin kaikki menisi suoraviivaisesti eteenpäin. Tunteet sekoittavat tämän pakan. Voisitko hakea itsellesi lisää tunneälykoulutusta? Ehkä sitä kautta oppisit jotain uutta alaisistasi ja saisit eväitä tunteiden purkamiseen.



3

Ongelma voi olla laajempikin. Kyseessä voi olla esim. työilmapiiriongelma, joka projisoituu sinuun. Syntipukki-ilmiö on tosi hankalasti hoidettava, eikä yleensä onnistu sisäisesti.

Voi olla, että vuosien perintönä syntynyt organisaatiokulttuuri tukee vastuun sysäämistä esimiehelle, eikä tue alaisen omaa vastuunkantoa.

En minä lähtisi suoralta kädeltä syyttämään alaisia huonosta käytöksestään.

3

Mutta tuota viimeistä lausettasi en ihan allekirjoita; miksi työpaikalla saisi käyttäytyä huonosti vain sen takia että joku asia harmittaa? (huonoa käytöstä esim: tiuskitaan tai saatetaan olla päivä puhumatta, ei vastata edes "huomenta" -tervehdykseen ) Tai valitetaan että " kaikki on huonosti, mikään ei toimi" ja kun pyydetään esimerkkiä tai parannusehdotusta " ei mulla ole aikaa kirjoittaa mitään ylös/ lähettää caseja eteenpäin jne"

Sinänsä koen ongelman olevan enemmän näiden vastustajien puolella kun omalta tiimiltäni ja esimiehiltäni olen saanut hyvää palautetta. Vaikka aina omaa toimintaansa voi parantaa, niin ihan kaikkea kritiikkiä "kun sä/se ei tajua mistään mitään/tiedä mistään mitään/ ymmärrä mitään"

Jos sinä olet esimies, sinä olet myös vastuussa kaikesta. Siis myös alaistesi käytöksestä ja siitä, onnistutko johtamaan heitä vai et. Mikään, koskaan, e ole pelkästään alaistesi syy. Sä olen niiden esimies nyt, sun pitää johtaa niitä sellaisella tavalla, että he tulevat johdetuiksi ja kaikki sujuu. Jos se ei onnistu, kyse ei ole pelkästään eikä juuri ollenkaan siitä, että alaisilla on alaisongelma, vaan siitä, että sinä et ole johtajana onnistunut.



Tätä tuo kolmonen tarkoittaa, vaikka yrittää sanoa sen kauniimmin, "johtajamaisemmin". Sun on vaan alettava ajatella kuin johtaja. Jos sä et tee sitä, sun alaisesi ovat oikeassa: et ole esimiesmateriaalia.



Ja mun neuvo tähän asiaan on, että pysyt itse tiukasti asialinjalla ja keskustelut asiallisella tasolla. Perustelet omat näkökulmasi - pyytämättä - ja vastaat kaikkiin kysymyksiin omasta näkökulmastaasi. Sitten kysyt, onko tämä toisten mielestä ymärrettävissä ja saavutettavisssa ja tavoiteltavaa ja miksi. kuuntelet kaikki argumentit ja otat ne huomioon omassa päätöksenteossasi - mutta pysyt argumentti- ja asialinjalla. Henkilökohtaisuuksia et ryhdy keskustelemaan.

Perustelet omat näkökulmasi - pyytämättä - ja vastaat kaikkiin kysymyksiin omasta näkökulmastaasi. Sitten kysyt, onko tämä toisten mielestä ymärrettävissä ja saavutettavisssa ja tavoiteltavaa ja miksi. kuuntelet kaikki argumentit ja otat ne huomioon omassa päätöksenteossasi - mutta pysyt argumentti- ja asialinjalla. Henkilökohtaisuuksia et ryhdy keskustelemaan.

Yhteistyöhön pakottaminen on kohtuullisen haastavaa jos osapuolen lähtökohta on "olet ammattitaidoton idiootti etkä voi koskaan ymmärtää meidän työtä" (tämä oli suora lainaus kahdenkeskisestä keskustelusta) Ja kun asia puitiin laajemmalla ryhmällä niin kirkkain silmin väitetään ettei ole mitään ongelma

ja ethän sä tietenkään järjestä näitä keskusteluja kahdenkesken, vaan koko projektitiimin yhteisinä projektipalavereina. Harva sellaisissa ryhtyy pitämään mykkäkoulua, koska siinä näyttää niin hölmöltä.



Sitten jos ihmiset alkavat näyttää hölmöiltä laajemman piirin silmissä, heitä voikin alkaa siirrellä toisiin tehtäviin. Jopa irtisanoa. TYön tekemättä jättäminen eli palavereihin jne keskusteluihin osallistumatta jättäminen, tiedon pimittäminen jne ovat myös irtisanomisperusteita.

Kirjoita pöytäkirjat kokouksista, sähköpostit talteen, minimoi mahdollisuuta sanotaasiin.



Älä myöskään ole tyhmä. Aluksi pitää olla paha poliisi.

Kun minut ylennettiin kahden portaan yli, paikkaa hakeneet, minua kokeneemmat työkaverit aloittivat massiivisen sabotaasin. Yksi heistä oli ollut n.s. paras ystäväni ja muutkin todella hyviä tuttuja, kyläilyväleissä.



Aluksi jouduin suremaan ystävien menettämisen. Ei van ollut mahdollista olla enää ystävä, he eivät ymmärtäneet lainkaan uuden asemani tuomia haasteita enkä voinut puhua niistä tai useimmista muistakaan itselleni ajankohtaisista asiosita heille, koska ne nyt vaan eivät olleet vielä julkisia koko työyhteisölle. Ja sitten vielä tämä julkinen nöyryyttäminen.



Pysyin täysin asialinjalla ja kohtelin heitä tasapuolisesti, annoin tehtäviä ja tarvittaessa pyysin heiltä opastustakin, koska samassa yhtyeydessä muutamia heidän tehtäviään siirtyi minulle (he olivat omavaltaisesti omineet ne edellisen ihmisen aikana).



Kaikkien muiden kriisi meni ajan myötä ohi, mutta yksi jatkoi julkista parjaustaan. Hänelle annettiin ensin mahdollisuus näyttää osaamisensa antamalla hänelle sijaisuutena samantasoinen tehtävä kuin minulla. Siinä olisi kuitenkin pitänyt toimia läheisessä yhteistyössä minun kanssani, ja siihen hän ei pystynyt vieläkään.



Tämän tultua selväksi hänet siirrettiin saman yritysryhmän sisällä eri toimipaikkaan.

Kaikkien muiden kriisi meni ajan myötä ohi, mutta yksi jatkoi julkista parjaustaan.Siinä olisi kuitenkin pitänyt toimia läheisessä yhteistyössä minun kanssani, ja siihen hän ei pystynyt vieläkään. Tämän tultua selväksi hänet siirrettiin saman yritysryhmän sisällä eri toimipaikkaan.

Mutta nyt siis ollaan tilanteessa että siirretyssä hommassa olenkin jälleen hänen yläpuolellaan. Eikä homma toimi :( Kyse ei ole siitä etteikö tekisi omia töitään vaan siitä että käyttäytyy huonosti, luo huonoa henkeä/myrkyttää ilmapiiriä ja pimittää tietoja. Tälläiseen asiaan on pöytäkirjoilla ja to do listoilla hyvin vaikea puuttua

Sinun esimiehesi tulisi puuttua tuohon. Vaikuttaa siltä, että sinulta puutuu oman esimiehesi tuki. Sinulla on siihen oikeus.

asia, jos se etenee häiriöksi asti. Jos rupeat itse jankkaamaan sitä, menetät sen vähänkin auktoriteetin joka sulla nyt on. Ehdottomasti siis hoidat asian oman esimiehesi kautta.

Toisaalta sun pitää kestää pikkuisen enemmän kuin aikaisemmin eikä olla joka vaiheessa ruikuttamassa joka asiasta, kuten kateelliset työtoverisi tekevät. Ole asiallinen ennen kaikkea! Älä sorru kiukkupuheisiin äläkä provosoidu!

1 keskuudestamme ylennettiin pomoksi. On aina ollut omasta mielestään pomoainesta, kukaan muu ei ole ollut sitä mieltä.

No, pomous meni hänelle hattuun ja oikein nautti, kun sai pomottaa.

Onneksi sai omalta pomoltaan niin paljon duunia ettei enää kerennyt olemaan meidän pomo ja me jatkettiin työtä kuten ennenkin. Sattumoisin tuli loistavia kauppoja ja ollaan tehty jo useampi vuosi loistavia tuloksia.

Nyt sitten tämä meidän pomo sai pienen bonuksen, kun on porukkaa hyvin johtanut, mutta me ei saatu mitään, jotka sen työn on 100 % tehnyt. Nyt saamme jatkuvasti kuunnella kuinka paljon hänen työtä arvostetaan ja vaikka mitä soopaa.



No, vastaan tulee kaikki jossain vaiheessa.

Sinun esimiehesi tulisi puuttua tuohon. Vaikuttaa siltä, että sinulta puutuu oman esimiehesi tuki. Sinulla on siihen oikeus.