Kyllästyin ylipainooni, jota on varmaan 20kg. Miten laihtua kauniisti? Olen 42-v.

Niillä laihtuu fiksusti eikä jää mistään paitsi. Passaavat kaiken ikäisille, kokoisille ja näköisille.

tehoaa. Ja tule tänne, täällä on kiva ketju joka tosin kaipaa aktiivisia uusia jäseniä.



http://tasapaino.freeforums.org/

Karppaus ei kiinnosta, koska en halua kuivaksi, vanhan näköiseksi kääkäksi eikä liikunnan aloittaminen onnistu.

- Lisää kasvisten osuutta lautaselta (ja vastaavasti pienennä raskaamman pääruoan osuutta hieman). Lautasmalli jossa puolet täytetänä kasviksilla on hyvä juttu.

- Tarkastele juotko liikaa energiapitoisia juomia. Niistä tulee tosi helposti kaloreita. Sanotaan että niitä olisi hyvä juoda max puoli litraa päivässä. Tähän ei lasketa maitotuotteita, mutta mehut, sokerilimsat, oluet, viinit jne kylläkin.

- Jos käytät paljon juustoja, ne voivat olla merkittävä kalorinlähde. Tähän on 2 lähestymistapaa: joko pienennä annoksista juuston määrä ja lisää kasviksia, tai jos juustosta on ok makuinen kevytversio, vaihda siihen.

- Jos syöt paljon hiilihydraattiruokia,mieti määriä. Esim. pastaa tulee usein otettua turhan iso satsi, olisi parempi tehdä ensin vihanneksista alkusalaatti ja täyttää sillä vatsaa ja sitten päälle vain 75-100 g annos pastaa. Jos syö leipiä nälkäänsä, ja päivän kokonaisleipämäärä ylittää esim. 5 viipaletta, voisi koittaa vaihtaa osan leivistä vaikka hedelmän ja pienen määrän pähkinää tai hedelmän ja jogurtin syöntiin.

- Syö riittävästi hyviä rasvoja. Ne estävät ihoasi kuivattumasta ja kurtistumasta kun laihdut. Käytä salaatteihin oliivi- tai rypsiöljyä ja syö kalaa tai omegakapseleita.

kyllä minusta melkoinen kitukuuri, jolla 42-vuotias on jo vaarassa rupsahtaa kun laihtuu liian nopeaan. Nimimerkillä valitettavasti kokemusta on. Tuli pikalaihtuminen ja pikarupsahtaminen, ja koko laihdutusajan oli palelu, ikävä olo, hiuksia lähti, oli nälkä. Jossain vaihhessa sitten laskin mitä se minulle "määrätty" 18 pistettä on kilokaloreissa ja sehän ei tehnyt kuin vähän yli 1000 kcal eli kitukuuri.



Ap, suosittelen mieluummin Kiloklubia. Se on ilmainen, sieltä saat ohjelman joka on ikäsi, painosi ja pituutesi ja aktiivisuustasosi mukaan räätälöity. Siellä on ruokapäiväkirja, jonne voit syöttää ruokasi ja ohjelma laskee kalorit. Lisäksi on hyvä keskustelufoorumi siellä josta voit kysellä vertaistukea ihmisiltä jos tulee ongelmia. Itse olen laihtunut Kiloklubin ohjelmalla ja sain syödä peräti 1600 kcal päivässä - ja todellakin, laihduin, hitaasti mutta varmasti ja lisää rupsahtamatta, ylimääräiset 15 kg.

Eli nyt riitti. Kertakaikkiaan riitti nämä läskit.



Mietin mitkä ruokatottumukset ovat minulla ok. Näitä olivat aamupala ja lounas töissä. Ne ovat terveellisiä ja kohtuullisen pieniä annoksia. Niihin en siis puuttunut. Jotain pysyvää siis :)



Mutta iltaruoka on ollut se ongelma ja sen muutin. Ja iltaisin on nykyään niin paljon touhuakin lasten ja heidän harrastusten kanssa, joten aina ei edes ehdi syödä.



Ja kun yhden ruokailun muuttaa ja muut pysyy ennallaan niin sen kyllä psyyke sulattaa ;)

ja paljonko missäkin on kaloreita. Etköhän itsekin ala nähdä missä vika.

Voit jopa vähentää syömistäsi automaattisesti, koska on työlästä punnita, kirjata ja laskea

Jos syöt paljon makeaa, niin laita se kuriin. Jos annoksesi ovat liian isoja, niin pienennä niitä. Jos ruuasta puuttuu kasvikset ja vihannekset, niin lisää niitä ja vähennä perunaa ja pastaa. Jos ruokarytmisi on epäsäännöllinen, niin määrää itsellesi ruokailuajat.



Jos olet tosissasi kyllästynyt ylipainoosi, niin sinulla on jo motivaatio etkä tarvitse mitään toimimattomia ihmedieettejä. Korjaat syömistapasi ja pysyt siinä tuon motivaatiosi voimin.



Mutta motivaation ylläpitäjänä tai lisääjänä voi kyllä toimia esim. kiloklubi. Itse en tuollaista kaivannut, olin vain päättänyt syödä terveellisemmin ja niin tein. Mutta toisaalta esim. liikuntataulokkoa tykkäsin pitää, kun siitä näki miten olin liikkunut. Joten uskon syömisten merkitsemisen olevan yhtä palkitsevaa, jos kaipaa lisäpontta.



Hommassa tarvitaan päättäväisyyttä ja pitkäjänteisyyttä. Niitä sinulle toivon.

Mietin mitkä ruokatottumukset ovat minulla ok. Näitä olivat aamupala ja lounas töissä. Ne ovat terveellisiä ja kohtuullisen pieniä annoksia. Niihin en siis puuttunut. Jotain pysyvää siis :)

Ja kun yhden ruokailun muuttaa ja muut pysyy ennallaan niin sen kyllä psyyke sulattaa ;)

Mietin ensin yhden asian, jonka halusin korjata ja korjasin sen. Ehkä ensimmäinen oli herkkujen vähentäminen. Pari viikkoa keskityin opettelemaan siihen, että herkkuja ei vedellä joka päivä, vaan vain kerran viikossa.

Ja sitten päätin, että vihanneksia lisätään. Ja sit keskityin siihen, että laitoin joka aterialle salaattia ja vihanneksia. Taas jätin muut ongelmat vielä makaamaan.

Parin viikon päästä taas mietin, että ateriarytmi pitää olla säännöllisempi. Ja sitten opettelin parin viikon ajan miltä tuntuu, jos syö todella säntillisen säännöllisesti. (Tää muuten sopii mulle tosi hyvin ja auttoi eniten, että söin aina kellon tarkkaan 2 - 4 tunnin välein, en useammin enkä harvemmin).

Eli opettelin yhden asian kerrallaan, jolloin ehdin opettelemaan sen yhden asian kunnolla, siihen keskittyen. Kun kuitenkin muu elämä rullaa ennallaan ja kaikki arkihässäkkä pitää hoitaa. Niin jos olisi tullut liikaa uutta kerralla, niin homma olisi ehkä kaatunut ajan puutteeseen. Eli liikaa opeteltavaa liian nopeasti kaiken kiireen keskellä.

Lähipiirissäni on karppaamalla ikäistään vanhemmaksi muuttunut ja rupsahtanut nelikymppinen nainen, siksi en halua karpata.

Mietin mitkä ruokatottumukset ovat minulla ok. Näitä olivat aamupala ja lounas töissä. Ne ovat terveellisiä ja kohtuullisen pieniä annoksia. Niihin en siis puuttunut. Jotain pysyvää siis :)

Ja kun yhden ruokailun muuttaa ja muut pysyy ennallaan niin sen kyllä psyyke sulattaa ;)

Mietin ensin yhden asian, jonka halusin korjata ja korjasin sen. Ehkä ensimmäinen oli herkkujen vähentäminen. Pari viikkoa keskityin opettelemaan siihen, että herkkuja ei vedellä joka päivä, vaan vain kerran viikossa.

Ja sitten päätin, että vihanneksia lisätään. Ja sit keskityin siihen, että laitoin joka aterialle salaattia ja vihanneksia. Taas jätin muut ongelmat vielä makaamaan.

Parin viikon päästä taas mietin, että ateriarytmi pitää olla säännöllisempi. Ja sitten opettelin parin viikon ajan miltä tuntuu, jos syö todella säntillisen säännöllisesti. (Tää muuten sopii mulle tosi hyvin ja auttoi eniten, että söin aina kellon tarkkaan 2 - 4 tunnin välein, en useammin enkä harvemmin).

Eli opettelin yhden asian kerrallaan, jolloin ehdin opettelemaan sen yhden asian kunnolla, siihen keskittyen. Kun kuitenkin muu elämä rullaa ennallaan ja kaikki arkihässäkkä pitää hoitaa. Niin jos olisi tullut liikaa uutta kerralla, niin homma olisi ehkä kaatunut ajan puutteeseen. Eli liikaa opeteltavaa liian nopeasti kaiken kiireen keskellä.

Askel kerrallaan tulee varmimmin pysyviä muutoksia! Itse olen sata kertaa "aloittanut uuden elämän", mutta jaksanut noudattaa omia sääntöjäni korkeintaan pari viikkoa.