Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Tässä yksi syy miksi lääkäreille ei saa antaa valtaa eutanasiaan

Vierailija
06.06.2012 |

Äiti järkyttyi tyttärensä kohtelusta Jorvin sairaalassa



6.6.2012 | 0 |



Susanna Kosonen



Helsingin Sanomat



Miikka Pirinen



Äiti Kaija Tuomela (oik.) ja puoliso Kari Laine iloitsivat Eeva-Maria Tuomelan kotiinpaluusta sairaalasta. Äidin mukaan hänen tyttärensä hoito aiottiin lopettaa kesken kehitysvammaisuuden takia.



Tors­tai 31. tou­ko­kuu­ta oli kriit­ti­sin päi­vä. Sil­loin 20-vuo­tias Ee­va-Ma­ria Tuo­me­la mel­kein kuo­li.



Loh­ja­lai­nen Tuo­me­la oli jou­tu­nut tiis­tai­na Jor­vin sai­raa­laan Es­poo­seen suo­li­tu­kok­sen ja keuh­ko­kuu­meen ta­kia. Hä­net lei­kat­tiin, ja leik­kaus su­jui hy­vin. Vas­ta tors­tain vas­tai­se­na yö­nä ti­lan­ne oli huo­non­tu­nut mer­kit­tä­väs­ti.



Äi­ti Kai­ja Tuo­me­la soit­ti tors­tai­aa­mu­na Jor­vin sai­raa­laan. Hoi­ta­ja ker­toi, et­tä vai­keas­ti ke­hi­tys­vam­mai­sen tyt­tä­ren ti­la on huo­no. Äi­ti sän­tä­si sai­raa­laan ja löy­si ui­kut­ta­van ty­tön, jo­ka oli ki­vuis­saan raa­pi­nut it­sen­sä ve­ril­le. Ve­ri­siä haa­vo­ja ei ol­lut hoi­det­tu.



Tyt­tä­ren tu­leh­dus­ar­vot oli­vat vaa­ral­li­sen kor­keat. Äi­din vaa­ti­muk­ses­ta anes­te­sia­lää­kä­ri kut­sut­tiin pai­kal­le.



"­Lää­kä­ri sa­noi, et­tä Ee­va-Ma­riaa ei sit­ten el­vy­te­tä ei­kä hoi­de­ta ak­tii­vi­ses­ti, kun Ee­va-Ma­rian voin­ti on huo­no", Tuo­me­la ker­too.



Sa­maa sa­noi Tuo­me­lan mu­kaan il­ta­päi­väl­lä pai­kal­le tul­lut ki­rur­gi.



Se tar­koit­ti si­tä, et­tei Ee­va-Ma­ria Tuo­me­laa hoi­det­tai­si ter­veek­si, vaan hä­nen ti­lan­sa an­net­tai­siin huo­no­ta edel­leen. Pa­him­mas­sa ta­pauk­ses­sa hän­tä ei el­vy­tet­täi­si.



"­Sa­noin, et­tä mi­nä eh­dot­to­mas­ti kiel­län sen, et­tä jä­te­tään hoi­ta­mat­ta", ker­too Kai­ja Tuo­me­la. Hä­nen mu­kaan­sa ki­rur­gi oli pe­rus­tel­lut hoi­to­pää­tös­tä sil­lä, et­tä anes­te­sia­lää­kä­ri oli niin har­kin­nut.



"­Kun tors­tai-il­ta­na Ee­va-Ma­riaa alet­tiin vaa­ti­muk­ses­ta­ni hoi­taa ak­tii­vi­ses­ti, niin ipa­nan voin­ti­pa ru­pe­si sit­ten pa­ra­ne­maan!" Tuo­me­la ker­too.



Ee­va-Ma­ria Tuo­me­la siir­ret­tiin ko­ti­seu­tun­sa Loh­jan sai­raa­laan, ja maa­nan­tai­na 4. ke­sä­kuu­ta hän pää­si jo ko­tiin.



"­Jos en oli­si men­nyt sai­raa­laan, lap­si oli­si voi­nut kuol­la. Hän oli­si kuol­lut sii­hen tus­kaan ja ki­puun", äi­ti sa­noo. Ee­va-Ma­ria Tuo­me­la ei it­se pu­hu, ei­kä pys­ty­nyt ker­to­maan ki­vuis­taan tai tah­dos­taan hoi­don suh­teen.



Tuo­me­la us­koo, et­tä hä­nen tyt­tä­ren­sä ke­hi­tys­vam­ma oli pe­rus­tee­na te­ho­hoi­don epää­mi­sel­le. Hän ker­too, et­tei kui­ten­kaan ole tyt­tä­ren­sä sai­raa­la­käyn­neil­lä kos­kaan ai­kai­sem­min tör­män­nyt vas­taa­vaan koh­te­luun.



"­Ker­taa­kaan ei ole sii­hen piik­kiin lai­tet­tu, et­tä jä­te­tään nyt hoi­ta­mat­ta, kun tuo on tuom­moi­nen", Tuo­me­la sa­noo.



Leik­kauk­sen teh­nyt ki­rur­gi ja hoi­ta­van lää­kä­rin esi­mies Lee­na Hal­me kiis­tää tiu­kas­ti sen, et­tä hoi­toa oli­si mis­sään vai­hees­sa lo­pe­tet­tu. Hä­nen mu­kaan­sa hoi­ta­va lää­kä­ri oli mah­dol­li­ses­ti kuun­nel­lut anes­te­sia­lää­kä­rin suo­si­tus­ta hoi­don ra­jaa­mi­ses­ta ja kes­kus­tel­lut asias­ta äi­din kans­sa. Kun äi­ti oli ol­lut aja­tus­ta tiu­kas­ti vas­taan, ei hoi­dos­ta ol­lut luo­vut­tu.



"On saat­ta­nut käy­dä niin, et­tä on yri­tet­ty kes­kus­tel­la äi­din kans­sa sii­tä, mi­ten me­ne­tel­lään, jos po­ti­laan ti­la huo­no­nee, mut­ta äi­ti on kä­sit­tä­nyt asian niin, et­tä hoi­to lo­pe­te­taan", Hal­me ar­ve­lee.



HS ei saa­nut Tuo­me­lan hoi­ta­vaa lää­kä­riä kiin­ni. Tuo­me­lan anes­te­sia­lää­kä­ri ei suos­tu­nut kom­men­toi­maan, mik­si oli har­kin­nut "­te­ho­hoi­don ul­ko­puo­lel­le ra­jaa­mis­ta", ku­ten po­ti­laan sai­ras­ker­to­muk­seen on kir­jat­tu.



"En osaa sa­noa, mik­si tä­mä on tän­ne näin kir­jat­tu. Anes­te­sia­lää­kä­ri saa vain esit­tää mie­li­pi­teen­sä", Hal­me ker­too. Anes­te­sia­lää­kä­ri ei hä­nen mu­kaan­sa tee kos­kaan lo­pul­lis­ta pää­tös­tä po­ti­laan hoi­dos­ta. Pää­tök­set te­kee hoi­ta­va lää­kä­ri.



Hal­me kiis­tää, et­tä ke­hi­tys­vam­mal­la oli­si ol­lut mi­tään vai­ku­tus­ta sii­hen, kuin­ka an­tau­muk­sel­la Ee­va-Ma­ria Tuo­me­laa hoi­det­tiin.

Kommentit (15)

Vierailija
1/15 |
06.06.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei lääkäri sitä eutanasiaa yksin päätä. Kysehän on potilaan omasta tahdosta. Lääkäri sitten päättää siitä onko potilaan tila todella niin paha, että eutanasiaan suostuttaisiin.



Vaikka eutanasia olisi laillista, tämän artikkelin kaltainen hoitamatta jättäminen ei olisi silloinkaan sen sallitumpaa - tässähän ei todellakaan potilaan tai hänen omaistensa tahtona ollut hoitamatta jättäminen.

Vierailija
2/15 |
06.06.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tämä on nykyään olemassaoleva laillinen käytäntö, jjossa ihmiset vaan jätetään hoidotta kuolemaan. Eutanasia taas on tapahtuma, jossa ihminen, itse sitä todistettavasti täysjärkisenä pyydettyään, tarkoituksella kuolee.



Eutanasia ei voi laillisesti koskea hulluja eikä kehitysvammaisia eikä lapsia, sillä he eivät voi pyytää mitään täysissä järjissään.



Kokonaan eri asia on sitten se, että aina tehohoito ei vain ole vaivan väärti, ei vammaisilla eikä vammattomilla. Joskus siitä toiaan seuraa vain tarpeetonta kärsimystä, eikä se aina ole misään yhteydessä siihen, mikä potilaan tilanne ennen kriisiä on ollut. Henkilökohtaisesti, katseltuani aivoverenvuodon saanutta isoisääni kaksi viikkoa tehohoidossa -eikä hän edes kärsinyt, kun oli tajuton - valitsisin silloin mieluummin eutanasia. Tosin sitä isoisää sekään ei olisi auttanut, kun oli kerran tajouton ja kykenemätön mitään pyytämään.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/15 |
06.06.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset


"­Jos en oli­si men­nyt sai­raa­laan, lap­si oli­si voi­nut kuol­la. Hän oli­si kuol­lut sii­hen tus­kaan ja ki­puun", äi­ti sa­noo.

Jotkut kun oikeasti kuolee kipuun ja tuskaan ja sille ei lääkärit tai sairaalaan ryntäilevät sukulaiset voi yhtään mitään. Ja itse potilas haluaisi rauhallisen lähdön ilman kipuja ja vuosienkin kärsimystä, kun kuitenkin tietää kuolevansa. Eutanasiassa oma tahto on tärkeää.

Tuollainen itsekseen kuolemaan riuduttava hoidon poisjättökeino on todella epäinhimillinen, kun voisi olla parempiakin keinoja. Jotkut epätoivoiset ovat todella valmiita ottamaan silti nykyään paremman puutteessa tämänkin vaihtoehdon, kun muuta keinoa ei ole tarjolla.

Ja ei takuulla sitä omaa tahtoakaan noteerattaisi, jos on joku masennuskausi menossa. Eutanasian salliminen parantaisin myös varmasti meillä masennuksen hoitamista kaikkialla terveydenhuollossa. Eutanasiamahdollisuuden salliminen pakottaisi tutkimaan potilaan perusteellisesti, onko kyse masennuksesta ja voidaanko se parantaa. Masennuksen hoitokeinojen kehittämistä tarvitaan erityisesti vanhusten osalta tänä päivänä kipeästi.

Eutanasian salliminen sitä oikeasti tarvitsevalle ja haluavalle potilaalle on mielestäni rakkauden osoitus ja siitä voisi tehdä kaunis potilaan rakkaiden lähimmäisten hetki.

Vierailija
4/15 |
06.06.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sukulaisilla ja muilla lähimmäisillä ei ole osaamista tai koulutusta kyseisen päätöksen tekemiseen.



Miksi pitää kituvia ihmisiä hengissä kalliilla hoidoilla vuodesta toiseen?

Vierailija
5/15 |
06.06.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

siitä, mikä on ihmisen arvo. Ja kyllä vammaisten kohdalla tämä eutanasialainsäädäntö on muissakin maissa ajautunut siihen, että vammaisia on tapettu ilman heidän omaa suostumustaan.

Vierailija
6/15 |
06.06.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

rustattaisiin? Äärimmäisimmilään se olisi sitä, että jos ei olisi vammaista abortoitu niin syntymän jäleen olisi pakkoeutanasia perustellen kunka paljon rahaa säästyisi. Kaikki on mahdollista kun on ihmisistä kyse.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/15 |
06.06.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

ollaan eutanasiaa vastaan eikä edes tiedetä mitä sillä tarkoitetaan.

Tämä tapaus ja eutanasia eroavat toisistaan kuin yö ja päivä.

Ota AP asioista selvää!

Vierailija
8/15 |
06.06.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hollanti harkitsee armomurhasäädösten höllentämistä



9.9.2011 8:46

A A

Mikko Välimaa

Helsingin Sanomat



Hollannissa harkitaan vuonna 2002 käyttöönotetun eutanasia- eli armomurhalain uudistamista. Hollannin lääkäriliiton mukaan eutanasiaa pitäisi voida harkita sellaisissakin tapauksissa, joissa potilas ei kärsi parantumattomasta sairaudesta.



Lääkäriliiton tuoreessa kannanotossa esitetään, että eutanasiaharkinnassa pitäisi huomioida muun muassa vaikeat psyyken sairaudet sekä potilaan taloudellisen ja sosiaalisen tilanteen huononeminen.



Painoarvoa pitäisi antaa myös potilaan kuntoa vähitellen nakertaville sairauksille, kuten sokeutumiselle, kuuroutumiselle sekä liikuntakyvyn menetykselle.



Kannanoton mukaan tällaiset seikat eivät ole itsessään kuolettavia, mutta ne voivat lisätä potilaan avuttomuutta, mikä taas voi johtaa vaikeaan ja pysyvään kärsimykseen.



Lääkäriliiton puheenjohtaja Arie Nieuwenhuijzen sanoo, ettei uusien, ei-lääketieteellisten perusteluiden soveltaminen ole yksioikoista. Jokaisen eutanasiatapauksen harkinnassa pitäisikin kuulla eri asiantuntijoita.



"On täysin mahdollista, että osa potilaista kokee tietyt seikat kestämättöminä ja osa sietää niitä hyvin", Nieuwenhuijzen huomautti Hollannin televisiolle.



Armomurhan alaikäraja on Hollannissa 16 vuotta. Nykylain mukaan eutanasiaa voidaan tarjota potilaan pyynnöstä tilanteissa, joissa hän kärsii kestämättömästä ja parantumattomasta sairaudesta.



Hollannissa elää arviolta miljoona ihmistä, jotka kärsivät kahdesta tai useammasta parantumattomasta sairaudesta. Väestön ikääntymisen takia luvun ennustetaan kasvavan 1,5 miljoonaan tulevina vuosikymmeninä.



Hollannin ohella armomurha on Euroopassa sallittu vain Sveitsissä ja Belgiassa.



Suomessa aktiivinen eutanasia on kielletty, mutta sen laillistamisesta on keskusteltu pitkään. Tunnettuja armomurhan puolestapuhujia ovat esimerkiksi professori Jorma Palo ja teologian tohtori Martti Lindqvist.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/15 |
07.06.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

rustattaisiin? Äärimmäisimmilään se olisi sitä, että jos ei olisi vammaista abortoitu niin syntymän jäleen olisi pakkoeutanasia perustellen kunka paljon rahaa säästyisi. Kaikki on mahdollista kun on ihmisistä kyse.

eutanasialakia? Kaikki on mahdollista kun ihmisistä on kyse.

Vierailija
10/15 |
07.06.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

vaan siitä että aikuisen vammaisen lapsen äiti oli kokenut, että lapsi ei saa hoitoa vammaisuutensa vuoksi. Asia(t) on käsitetty nyt todella väärin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/15 |
07.06.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Edus­kun­nan oi­keus­asia­mies Riit­ta-Lee­na Pau­nio an­toi maa­lis­kuus­sa 2009 Hu­sil­le huo­mau­tuk­sen lain­vas­tai­ses­ta me­net­te­lys­tä vam­mai­sen po­ti­laan hoi­dos­sa.



Kan­te­lun oi­keus­asia­mie­hel­le oli teh­nyt mo­ni­toi­mi­kes­kus Jaa­ti­nen. Sen mu­kaan vam­mai­sil­le lap­sil­le oli teh­ty vas­toin van­hem­pien tah­toa dnr-pää­tök­siä. Po­ti­las­asia­kir­joi­hin oli kir­jat­tu myös mui­ta hoi­to­ra­joi­tuk­sia.



Dnr tar­koit­taa lää­kä­rin pää­tös­tä pi­dät­täy­tyä po­ti­laan sy­dä­men säh­köi­ses­tä tah­dis­tuk­ses­ta ja pai­ne­luel­vy­tyk­ses­tä, jos sy­dän py­säh­tyy

Vierailija
12/15 |
07.06.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Eutanasia on ihan eri asia. Eutanasiassa POTILAS ITSE pyytää saada kuolinapua. Potilaan pitää olla tolkuissaan, aikuinen ja syyntakainen, ei huollettava. Minusta eutanasiaa ei voi muutenkaan henkisesti kehitysvammaisiin ulottaa, juuri siksi ettei heillä ole edelletyksiä tehdä tällaisia päätöksiä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/15 |
07.06.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jos tästä aiheesta keskustellaan, niin näyttää edelleen olevan tabu sanoa ääneen, että terveydenhuollon resurssit ovat rajalliset. Jos yhtä potilasta pidetään hengissä (esim. tätä lehtijutun nuorta naista), niin se tarkoittaa että samaan aikaan joku muu jää ilman jotakin sellaista hoitoa, jonka hän saisi jos resursseja vapautuisi tämän ensin mainitun kuoleman myötä.



Siksi ne lääkärit joutuvat miettimään sitäkin, ketä elvytetään viimeiseen asti ja kenet voisi jättää väliinkin. Vaikka se kuinka pahasti sotii meidän ihmisten oikeustajua vastaan, niin ne resurssit ovat tosiaankin rajallisia ja valintatilanteita tulee.



Onko oikein, että jonkun vammaisen kivuliasta elämää pidetään keinotekoisesti yllä vielä sydämen pysähdyttyä, ja samalla joku toinen joutuu odottamaan pidempään tarvitsemaansa leikkausta, joka palauttaisi hänen terveytensä täydellisesti jos se tehdään ajoissa? Jos tuon vammaisen kärsimyksen pitkittäminen merkitsee sitä, että jälkimmäinen tapaus joutuu odottamaan liian kauan eikä paranekaan enää koskaan entiselleen, onko se oikein?



Terveydenhoidossa joudutaan oikeasti valitsemaan, pidämme me ulkopuoliset ajatuksesta tai emme. Yhteiskunnan kun on pakko käyttää rahaa myös muihin kohteisiin, eikä millään yhteiskunnalla ole sitä rahaa rajattomasti.

Vierailija
14/15 |
07.06.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Monesti omaiset eivät ymmärrä, mitä se tarkoittaa, ja kuvittelevat, että tehohoito kannattaa aina. Usein elvytys voi merkitä sitä, että henkilö joutuu pitkäksi aikaa hengityskoneeseen ilman toivoa päästä koskaan siitä pois. Tällaisia tilanteita ei haluta kenellekään. Se on armeliaisuutta. Elvyttämättä jättäminen ei tarkoita hoidotta jättämistä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/15 |
07.06.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vammaisten asema hoidossa huolettaa



7.6.2012 | 0 |







Jorma Erkkilä



Helsingin Sanomat

.















Kes­kus­te­lu vam­mais­ten oi­keuk­sis­ta ter­vey­den­huol­los­sa tar­vit­see edel­leen sel­keyt­tä­mis­tä, sa­noo toi­min­nan­joh­ta­ja Mii­na Weck­roth vam­mais­per­hei­den mo­ni­toi­mi­kes­kus Jaa­ti­ses­ta.



"­Ny­kyi­sin ter­mit ovat epä­sel­viä, ja sen vuok­si tu­lee vää­rin­kä­si­tyk­siä."



HS ker­toi ei­len kes­ki­viik­ko­na ta­pauk­ses­ta, jos­sa ke­hi­tys­vam­mai­sen nuo­ren nai­sen äi­ti epäi­li, et­tä Es­poon Jor­vin sai­raa­las­sa oli teh­ty pää­tös jät­tää po­ti­las hoi­ta­mat­ta hä­nen ke­hi­tys­vam­mai­suu­ten­sa vuok­si.



Hel­sin­gin ja Uu­den­maan sai­raan­hoi­to­pii­rin Hu­sin joh­ta­ja­yli­lää­kä­ri Mark­ku Mä­ki­jär­vi ker­too, et­tä epäi­ly on kä­si­tel­ty hy­vin tar­kas­ti, ei­kä nai­sen hoi­dos­sa ole to­det­tu puut­tei­ta.



"­Kaik­ki tut­ki­muk­set ja hoi­dot on teh­ty niin kuin pi­tää. Nuo­ren nai­sen ke­hi­tys­vam­ma ei ole vai­kut­ta­nut hä­nen saa­maan­sa hoi­toon", Mä­ki­jär­vi sa­noo.



Edus­kun­nan oi­keus­asia­mies Riit­ta-Lee­na Pau­nio an­toi maa­lis­kuus­sa 2009 Hu­sil­le huo­mau­tuk­sen lain­vas­tai­ses­ta me­net­te­lys­tä vam­mai­sen po­ti­laan hoi­dos­sa.



Kan­te­lun oi­keus­asia­mie­hel­le oli teh­nyt mo­ni­toi­mi­kes­kus Jaa­ti­nen. Sen mu­kaan vam­mai­sil­le lap­sil­le oli teh­ty vas­toin van­hem­pien tah­toa dnr-pää­tök­siä. Po­ti­las­asia­kir­joi­hin oli kir­jat­tu myös mui­ta hoi­to­ra­joi­tuk­sia.



Dnr tar­koit­taa lää­kä­rin pää­tös­tä pi­dät­täy­tyä po­ti­laan sy­dä­men säh­köi­ses­tä tah­dis­tuk­ses­ta ja pai­ne­luel­vy­tyk­ses­tä, jos sy­dän py­säh­tyy.



Jor­vin ta­paus osoit­taa Weck­rot­hin mu­kaan, et­tä oi­keus­asia­mie­hen rat­kai­sus­ta huo­li­mat­ta ke­hi­tys­vam­mai­set po­ti­laat saat­ta­vat yhä jou­tua ter­vey­den­huol­los­sa eri­ar­voi­seen ase­maan.



"­Kun vam­mais­ten hoi­dos­ta kes­kus­tel­laan, pi­täi­si en­sin myön­tää, et­tä taus­tal­la on ky­sy­mys si­tä, mi­kä elä­mä on elä­mi­sen ar­vois­ta. Mo­net ei­vät myön­nä sii­tä, ja sen vuok­si jär­ke­vä kes­kus­te­lu on mah­do­ton­ta."