Nyt tarvitaan äitejä :)

Arvon äidit!



Olen Centrian ammattikorkeakoulussa opiskeleva neljännen vuosikurssin opiskelija ja toista lasta odottava äiti. Olen tekemässä tutkivaa teatteriesitystä äitiydestä ja äitiyteen liittyvistä negatiivisista tunteista. Niistä tunteista mitä on vaikea sanoa ääneen, ainakin julkisesti. Lisäksi tuleva opinnäytetyöni käsittelee ko. aihetta. Miten draaman keinoin voidaan nostaa julkiseen keskusteluun äitiyteen liittyviä tunteita ja ”tabuja”.



Nyt tarvitsisin teidän apua. Olisitko sinä valmis kirjoittamaan omista tunteista mitä olet matkan varrella kokenut. Miltä äitiys tuntuu niinä päivinä kun lapsi suostuu nukkumaan vain 20minuutin pätkissä? Entäpä mitä ei saa sanoa ääneen, ihan vain siksi koska on äiti? Onko joskus tuntunut siltä, että lähden viemään roskia lopullisesti?



Ettei aihe mene liian synkäksi, otan ilonmielin vastaan myös positiivia ja iloisia kokemuksia arjen kommelluksista ja selviytymisestä.



Muoto on täysin vapaa, se voi olla runo,tarina,lista ajatuksia ja mitä vain.



Tekstit tullaan käsittelemään luottamuksella. Annan mielelläni lisätietoja sähköpostitse.



Tarinat yms. voi lähettää osoitteeseen repeamispiste@gmail.com.



Kiitos jo etukäteen. Lämmintä kesää teille äidit!



Toivottaa: Suvi S, teatteri-ilmaisun ohjaaja opiskelija