Mitenköhän sen nätisti miehelle sanoisi,

että elämän ilottomuuteen suurin syyllinen on tällä hetkellä liiallinen työnteko. Tai kyllähän se sen tietää, mutta aiheesta ei voi puhua, koska kokee, että "lyötyä lyödään" ja että minä mäkätän jos asiasta mainitsen.



Ote viikonlopusta: lähdimme veneelle (minä, mies, 8v ja 2v). Jo lähtö oli jotenkin vaikeeta; mies valitteli tyhjää oloa, 2v kirkui uhmassaan ja mies siitä hermostui lisää, 8v ahdistui kaikesta älämölöstä jne.



Tulimme saareen, jossa mies "pakeni" puolituttujen seuraan, minä+lapset menimme rannalle hiekkaleikkeihin. Tuli pikkuisen päikkäriaika; minä nukutin, mies turisi muiden ukkojen kanssa ja isompi mökötti kun ei ollut kaveria.



Illalla kotona mies kaatui raatona sohvalle kun mulla rumba jatkui. Ihmetteli vain, mistä mulla riittää energiaa =O No, eihän sitä olis riittänytkään, mutta pakko oli, että sain lapset vielä ruokittua ja nukkumaan. Yritin miehelle sitten sanoa, että hänenkin panostaan olisi kaivattu. Olisimme kaivanneet häntä nimenomaan viettämään aikaa oman perheen kanssa eikä niiden puolituttujen ukkojen kanssa. Tästä hän suuttui.



No, maanantai-ilta meni hieman viileissä merkeissä mutta eilen olisin jo lämmennyt. Mies tuli kotiin ihan hyvällä mielellä; tosin vasta kuuden aikaan. Mutta... puhuikin sitten puhelimessa kaverinsa kanssa. Minä lähdin kauppaan ja ostin samalla viinipullon, että voimme lasilliset ottaa yömyssyksi. Kun tulin kotiin, mies ryysti samantien kaksi lasillista ihan kuin mehua olis juonut, argh. Mä en saanut sitä yhtäkään kunnolla tyhjäksi (olisin halunnut nauttia siitä ja vähän höpötellä), kun jo tivasi mua nukkumaan. Sammui saman tien, kuorsaus kuului ennenkuin pää osui tyynyyn.



Mitään ei tästä kaikesta voi puhua, koska kumpikin tiedämme että perimmäinen syy miehen käytökseen (välinpitämättömyys jne omaa perhettä kohtaan) on liiallinen työtaakka ja hirvittävä stressi. Puhelin soi ihan koko ajan joka ilta kun ei päivällä ehdi kaikkea hoitaa jne. Mies suuttuu jos yritän puhua, miltä minusta tuntuu. Mutta silti ihmettelee, miksi minä olen niin kylmä. Esim. tänä aamuna olisi miehelle seksi maistunut ja periaatteessa mullekin, mutta olin vaan niin jäässä vielä viikonlopun ja eilisillan tapahtumista. Siis siitä, ettei ole mitään kunnollista kommunikaatiota meidän välillä. Mua häiritsee ihan älyttömästi myös se, ettei miehellä ole virtaa tehdä mitään lastensa kanssa vaikka pohjimmiltaan on osallistuva isä. Mutta eihän ne lapset sitä tiedä eikä se heitä tippaakaan lohduta, että isä kyllä leikkisi jos jaksaisi.



Kiitos, että sain purkaa. Ehkä joku jaksoi jopa lukea.