Asunto eron jälkeen
Heippa!
Olisin kiinnostunut kuulemaan millaisia ratkaisuja olette tehneet asumisen suhteen, jos olette erotessa joutuneet muuttamaan. Omasta vuokralle? Pystyneet ostamaan oman asunnon? Joutunut tyytymään paljon pienempään/huonompaan asuntoon?
Itsellä on juuri uusi talo laitettu myyntiin, kaupat voi tehdä vasta keväällä kun kaksi vuotta tulee täyteen. Lainojen maksun jälkeen mulle jää käteen +/- 30000 euroa (miehelle menee enemmän). Pääkaupunkiseudulla ei kovin ihmeelliseen asuntoon ole varaa, mutta kuitenkin oman pystyn pesämunallani ja lainarahalla ostamaan. Lähinnä pähkäilen sitä, kuinka pieneen asuntoon äiti ja 4-vuotias lapsi mahtuvat kahdestaan. Te, jotka asutte lapsen kanssa kahden, millaisia asuntoja teillä on?
Onko 55 neliötä liian vähän? Myynnissä on yhdessä talossa useita sen kokoisia saunallisia kaksioita, rv. 1990 (vakuutusyhtiö myy talon pois). Iso ruokakauppa 50 m päässä ja juna vieressä. Asunnot ihan asiallisessa kunnossa, remonttitarvetta ei ole. Piha on lapsen kannalta ankea, mutta pienen matkan päästä löytyy kyllä kivaa puistoa ja lampea, ulkoilualueita. Lähin päiväkoti 100 m päässä. Tuossa olisi monta plussaa ja asunto olisi saunallinen, mutta muuten niin pirun pieni... Hinta on 90000 euroa (Korso...) ja sillä rahalla ei saa kyllä mistään noin uutta saunallista kaksiota!!! Työmatka lyhenisi puoleen ja olisi sitten ihan inhimillinen.
Olin ajatellut, että lapsi saisi oman huoneen ja majoittuisin itse olohuoneeseen. Ajatuksissa oli kyllä alunperin isompi kaksio (tai pieni kolmio). Tuossa asunnossa mun iso parisänky veisi kyllä tosi ison osan olkkarista... Ensin totesin, että asunto on liian pieni, mutta eihän mun vieraita varten sitä tarvitse laittaakaan, vaan itselle ja lapselle. Lähinnä yritän miettiä, että saisin arjen pyörimään mahdollisiman helposti (kauppa+juna+päiväkoti) ja lainasumma olisi sellainen, että sen kanssa pärjää hyvin.
Kommentteja miltä tuo kuulostaa? Olenko hullu jos vien lapsen asumaan Korson ostarin viereen pieniin neliöihin:) Tunnen kyllä itse siellä paikat, koska olen aiemmin asunut Leppäkorvessa.
Kommentit (2)
Tai oikeastaan kahta muuta, se aiemmin esittelyssä ollut myytiin jo. Toisestakin tehtiin heti tarjous. Mulla on lainahakemus pankissa ja huomenna soitan ja yritän saada vastauksen. Lainaa saan kyllä joka tapauksessa, nyt on vain pienenä kysymysmerkkinä se kun talo on vielä myymättä, että saanko lainan ennen sitä.
Jos laina irtoaa jo nyt, niin teen tarjouksen:) Tutkailin asuntoa tosi tarkasti ja totesin, että hyvin siihen kaksi mahtuu. Ei tuntuisi tämä nykyisestä kodista luopuminen niin pahalta, kun pääsisi jo hyvissä ajoin laittamaan uutta ja miettimään sen sisustusta, maalausta jne... Vantaan sivuilta juuri katsoin, että ihan lähellä on peräti kolme päiväkotia.
Ei taida tulla uni silmään kun kelaan tuota asuntoa!!
minusta tuo kuulostaa ihan riittävältä. Itse asuimme 5 henkeä (2aikuista+3lasta) 62 neliöisessä asunnossa ja se kävi pikkuhiljaa ahtaaksi, mutta koska teitä on vain kaksi luulisi sen riittävän ihan hyvin. itse olen asunut 45 neliöisessä kaksiossa ensimmäisen lapseni kanssa (siellä ei ollut saunaa), mutta lapsi oli hieman nuorempi. hyvin mahduimme mieskin muutti sinne jossain vaiheessa meidän kanssa ja tila riitti kunnes aloin odottaa toista silloin päätettiin muuttaa. tila ratkaisut ja pohja piirros yleensä ratkaisevat jos neliöt on hyvin käytetty on tilaa yleensä riittävästi, mutta jos asunnossa on paljon käytävää yms. voi suurikin neliö määrä tuntua pieneltä. Muutimme korsosta juuri pois miehen opiskelujen perässä, mutta paikkana korso oli ihan ok. itsehän päätöksen teet mutta kannattaa pohja ratkaisua hieman miettiä ja toki esimerkiksi parvi sänky tuo lisää tilaa jos tuntuu että sitä vielä lisää tarvitsee. eipä nyt muuta tullu mieleen. tsemppiä asunnon kanssa :)
murmeliitta