sain tietää odottavani poikaa
kaikki tuntemani poikalapset ovat rasavillejä ja eivät tottele, ovat jopa väkivaltaisia.. onko kasvatuksella väliä vai voiko pojasta saada rauhallisen ja herttaisen sekä tottelevaisen.. jännittää. itselläni on vain tyttö..
Kommentit (13)
poika on se raisu, hyperaktiivinen tapaus. Iloinen, sosiaalinen ja helposti suuttuva. Tykkää halia ja pusutella ja änkeää aina viereen nukkumaan (vaikka ikää "jo" 6v). On todella hellyydenkipeä tapaus =)
On ennakkoluuloton ja ryntää suinpäin kaikkeen uuteen.
Tyttö taasen oikea drama queen. Mikään ei ole ikinä hyvin. Ei tarvitse kuin vilkaista väärällä tavalla niin johan on huuto ja itku valmis. Ei pahemmin välitä haleista eikä pusuista, tykkää enemmän olla omissa oloissaan. Tyttö kiristää äidin hermoja 200 kertaa useammin kuin poika.
Siskonpoika on taasen oman poikani vastakohta (ovat samanikäisiä). Joten ilmeisesti poikakin voi olla rauhallisempi, joskaan minä itse en "tykkäisi" sellaisesta lapsesta. Vauhtia täytyy olla =D
En siis osaa oikein ottaa kantaa millaista olisi olla tytön äiti, mutta oletan kuitenkin että ei niin kamalan erilaista kuin poikien. Omat poikani ovat kilttejä, hyväsydämisiä, ihania lapsia. Energiaa heille kyllä riittää vaikka muille jakaa.. Illat menee futiskentän laidalla ja tokihan lelut on ties mitä taisteluhärpylöitä ja leikit varmasti fyysisempiä kuin tytöillä keskimäärin.
Onnellinen olen pojistani enkä ajattele ja surkuttele että olisipa minulla tyttö. Tottakai se tyttölapsikin olisi ollut todella tervetullut, mutta meidän kohdalla luonto päätti antaa meille kolme reipasta pojan viikaria.
nauti raskaudesta ja nauti pienestä pojastasi sitten aikanaan. Sukupuolta on niin turha surra tai stressata, siihen kun emme onneksi itse voi vaikuttaa. Ihania ne omat lapset on, on ne sitten tyttöjä tai poikia!
Meillä 5 tyttöä ja kuopus poika. Ei tuo mikään rasavilli ole : leikkii myös nukeilla, on hellä ja rauhallinen. Ei mitenkään rasavilli :D Tosin kyllä niitä poikamaisia piirteitäkin löytyy. Vaikka kun hän piirtelee niin tuloksena ei ole mitään prinsessoja vaan hirviöitä yms ;)
Itsellä oli samat aatokset, mutta nyt kun olen saanut seurata pienen pojan elämää viiden vuoden ajan en voisi tilalle tyttöä kuvitella iki päivänä !
ja pojat ovat paljon tottelevaisempia kun tämä tyttö.
Pelkään saavani tytön.
Kaikki tuntemani tytöt ovat vinkuvia kitisijöitä, joille mikään ei kelpaa. Vaattet kiristää, sukkikset kiertää, vain yhden kaverin kanssa voi leikkiä kerrallaan ja toisia tyttöjä suljetaan leikistä pois heti kun puhumaan opitaan. Voinko saada reilun ja reippaan tytön, joka ei vingu ja kitise jonnin joutavista asioista ja on sosiaalinen ryhmäeläin?
Onneksi pojat ovat sellaisia.
Kolmen lapsen kokemuksella, sukupuolella ei oikeastaan ole mitään väliä. Tyttöni on ihana "prinsessatyttö" , pojista toinen viilipytty ja toinen taas rasavilli mahdottomuus! Mutta kaikki lahjoja mulle!! Ja rakkaimpia koko elämässä.
Niin ja varmaan olisin rakastanut poikatyttöäkin, mutta lapsiluku täynnä, joten toisenlaista tyttöä en varmaan enää saa.
noin yleisesti pojat/miehet ovat impulsiivisempia, väkivaltaisempia ja vankilat ovat pullollaan miehiä. Biologialla on osuutta asiaan. Kasvatuksella on osuutta asiaan, vaikkei aina sekään riitä. Mutta, onneksi suurin osa miehistä on kunnollisia ja vaarattomia. Oma poikasi on varmasti isona hieno mies.
T. kahden pojan ja yhden tytön äiti
noin yleisesti pojat/miehet ovat impulsiivisempia, väkivaltaisempia ja vankilat ovat pullollaan miehiä. Biologialla on osuutta asiaan. Kasvatuksella on osuutta asiaan, vaikkei aina sekään riitä. Mutta, onneksi suurin osa miehistä on kunnollisia ja vaarattomia. Oma poikasi on varmasti isona hieno mies.
T. kahden pojan ja yhden tytön äiti
siinä, että kyllä biologia vaikuttaa. ITse ole miehenä ollut kotona ja paljon tekemisissä siis äitien kanssa, enkä voi kuitenkaan muuta kuin pelätä, tulee niistä pojista hienoja miehiä, joiden äidit avoimesti haukkuu lastaan vain tämän sukupuolen takia. Minkälainen minäkuva tulee ihmiselle, joka tietää, ettei häntä hyväksytä vain sukupuolen takia?
Tottahan se on, että monille naisille useimmat kontaktit koko miessukupuoleen on olleet täydellisiä pettymyksiä: isän on voinut olla mitä on, koulussa on aina joutunut ymmärtämään levottomia ja ilkeitäkin poikia (ja vain koska ovat poikia) ja voi olla ettei suhteet miehiin kavereina tai omaan mieheenkään ole aina sellaisia kuin toivoisi. Sitä helposti vertaa naisen kanssa rakennettua ihmissuhdetta miehen kanssa rakennettuun, ja huomaa harmikseen että siitä puuttuu usein sellainen lämpö, nauru ja toisen huomioon ottaminen mikä naisille on suhteissaan ominaista.
Ei ihme jos tuntuu, että syntyvä poikalapsi on alusta asti pelkkä iso ongelma, jonka kanssa pitää jotenkin selvitä, koska niin pojista puhutaan, ja sellaisena moni meistä on ihan aidosti kokenut veljensä ja muut pojat. Poikien kasvattamisesta annetaan sama kuva kuin jonkun ongelmakoiran kouluttamisesta; jatkuvasti sitä poikaa pitää olla joko juoksuttamassa harrastuksissa, antamassa virikkeitä tai pitämässä kovan kurin alla, koska muuten toi poika välittömästi syrjäytyy tai alkaa koulukiusaajaksi, koska ei vaan osaa enempää. Ja sehän on tietenkin äidin syy, eikä isän, koska ei miehiltä koskaan vaadita kovin korkeita panoksia kasvatuspuolella.
Mut sitten ne omat pojat on tietenkin eri asia ja niistä sitä on vaan iloinen. :)
häntä tyttöön,vaikka meillä on erittäin haastavaa ollut koko kolme vuotta tähän asti.Lapsen temperamentilla on myös suuri merkitys asiassa.Ei aina auta vaikka kasvatus olisi kuinka hyvä omasta mielestä.Myös lapsen omalla luonteella on merkitystä.Voi vain toivoa,että kun ikää karttuu ja järki kasvaa,palkitsee se loppujen lopuksi vanhempaa..Ja omalla kohdalla tarkoitan minua,äitiä!
eikä sitä voi oikein paljoa muuttaa
terv. kahden reippaan, hyvin pärjäävän tyttären ja kahden rauhallisen, syrjäänvetäytyvänkin vaan silti hyvin pärjäävän pojan äiti
2 poikaa ja tyttö. Kaikki ne on omalla tavallaan villejä, mutta ilkeä ei ole kukaan. Meidän lapsista herkin on keskimmäinen lapsi, poika. On myös sellainen joka tykkää olla välillä omissa oloissaan, leikit sujuu yksinkin.
Tyttö on vilkas, se on sellainen joka on saanut päähänsä vaikka mitä ja on vielä kaikenlisäksi yllytyshullu.
Hermoja mulla on eniten kiristänyt meidän tyttö. Ihana paketti, mutta välillä niin hankala että ei mitään rajaa.