Ymmärrätkö naista joka voi antaa anteeksi miehelleen perheen tyttären hyväksikäytön?

Nainen on aina ensi kädessä velvollinen suojelemaan lapsiaan, heilat tulevat vasta toisena. Nainen voi saada munaa keneltä tahansa mutta jos lapsi kokee että äiti jättää yksin hirveän kokemuksen kanssa niin siitä tulee seurauksia loppuelämäksi.

Tuomiot ovat kuitenkin niin lieviä ja uhri saa elinikäiset traumat, joilla vaikutusta koko loppuelämään. Eli tosiaan en antaisi anteeksi, ikinä.

Mikäli isä on kyllin sekaisin käydäkseen ikioman lapsensa kimppuun julmalla tavalla, niin on äidin velvollisuus auttaa lastaan.



Lapset välittömästi pois surkeista perheistä, joissa tapahtuu jotain noin ala-arvoista.

ainoa oikea rangaistus sellasille niljakkeille on pallit pois ja linnaan tai kuolemantuomio! Pthyi!!!

jos se rakastamasi mies raiskaa sinut väkivaltaisesti? Annatko vain anteeksi ja jatkat rakastamista?



En ymmärtäisi edes äitiä joka jatkaa yhdessä miehen kanssa, joka on käyttänyt hyväkseen jotakin perheen ulkopuolista lasta tai esim. pitänyt hallussaan lapsipornoa. Jos mies (tai nainen) viehättyy seksuaalisesti lapsesta, ei se katoa mihinkään vaikka olisi joskus jäänyt kiinni ja saanut tuomion mielihalunsa toteuttamisesta! En todellakaan asettaisi lapsiani tieten moiseen vaaraan.

Jos jotain sellaista - vaikkapa kristillistä - hyväksymisen ja vihasta irti päästämisen tilaa, niin sitten ehkä ymmärrän, vaikka minusta itsestäni tuskin sellaiseenkaan olisi. Mutta jos anteeksi annolla tarkoitetaan esim. yhteisen elämän ja parisuhteen jatkamista tällaisen ihmisen kanssa, niin en tietenkään. Joku tuossa kysyi, että entä jos nainen rakastaa miestään...Ööh, minä en ainakaan äitinä kykenisi rakastamaan ketään, joka satuttaa lastani. Kyllä minun rakkauteni kuolisi juuri tasan siihen ensimmäiseen lastani pahasti loukkaavaan ja satuttavaan tekoon. En ikinä edes harkitsisi elämää ihmisen kanssa, joka millään tavalla vahingoittaisi tai tekisi pahaa lapselleni.

Ei sellaista tekoa voi antaa anteeksi.

En oikein usko, että pysyisin antamaan anteeksi. Vanhempien kuuluu suojella lasta ja turvata kasvu ja kehitys.

Insestin uhrille tulee vakavat henkiset vauriot, vaikkei fyysisiä välttämättä.

Ehkä joskus voisin lakata vihaamasta ja antaa jollakin tavalla anteeksi. Mutta että haluaisin miehen olevan osa perhettämme? En ikinä!!

niin olisiko kiva olla yhdynnässä kun teitää että äijä ajattelee lapsia samalla?

Koskaan en antaisin anteeksi.

Siis jossain leffassako tää oli?

Ikinä en silti tekoa hyväksyisi enkä mieheni kanssa pystyisi jatkamaan. Vankilaan vaan niljake!

tuollainen teko on kuitenkin niin yhteydessä henkisiin ongelmiin ja perversioihin etten vain kykenisi. Se vie minun silmissäni ihmiseltä kaiken arvon ja kunnioituksen vaikka rikosoikeudellinen rangaistus olisi jo kärsitty.Pahinta ja likaisintä mitä tiedän on lapseen sekaantuminen seksuaalisesti.

Siis jossain leffassako tää oli?

Eli siinä äiti halusi pitää perheen kasassa isän koskesteltua tytärtä. Mies oli mm terapiassa.

jonkinlainen henkinen puolustautumisreaktio: kieltämällä tapahtuneen äiti pysyy henkisesti jotenkuten kasassa eikä romahda.

voisin ehkä anteeksi joskus antaa jos mies kärsisi rangaistuksensa ja anoisi anteeksi antoa ja tekisi kaikkensa hyvittääkseen tekonsa. Mutta en minä sellaista miestä koskaan takaisin ottaisi tai valvomatta lapseni lähelle päästäisi, luulen, että en päästäisi lapseni lähelle edes valvottuna.

http://areena-beta.yle.fi/ng/areena/tv/522156



Itse ajattelin tänään katsella, kun eilen tuli vähän turhan myöhään kun tänään oli aikainen herätys töihin.

mutta heillä ei yhteisiä lapsia, ja mies käytti siis tuntemattomia lapsia hyväkseen, ei omia tai tuttuja.



Mutta ihan kauheaa tuollainenkin on. Tuntuu siltä, että nainen antaa anteeksi ja ei eroa miehestä hyvin itsekkäistä syistä.



Siis ettei vaan jää yksin, nainen on läheisriippuvainen ja ei ole mitään mitä nainen ei voisi miehelleen anteeksi antaa.



Lapsien raiskaus ja hyväksikäyttö on pahinta mitä tiedän. Ei ihminen tietenkään ajatuksilleen mitään voi, mutta tekoihin voi vaikuttaa.



Jos mieheni jotain tuollaista tekisi, tai olisi tehnyt ennen kun tavattiin, se olisi siinä. Se olisi niin siinä, ei edes ajatusta mistään muusta. Mies olisi minulle siitä lähtien ei mitään.



Hän ei tulisi enää saastuttamaan elämääni. Ja elämääni kuuluu lapset ja heitä haluan suojella kaikin mahdollisin keinoin.



Sanoisin "en anna sinulle anteeksi" Lapseni on sen ansainnut. Olisin pelkkää kuraa jos jatkaisin suhdetta mieheen. Enkä edes ikinä haluaisi minkäänlaista suhdetta sellaiseen ihmiseen, joka pystyy niin kauheisiin tekoihin.

äidin ratkaisua. Vaikka mies olisi rangaistuksensa kärsinyt ja ollut terapiassa, niin äidin elämästä tulee jatkuvaa miehen tekemisten valvomista (leffassa äiti otti miehensä takaisin perheen kotiin). Miten äiti voi olla varma, etteikö mies heikkona hetkenä taas käyttäisi tytärtä hyväksi? En ymmärrä, sitä sairautta ei voida parantaa.

Ei tulis anteeksiantoa eikä ymmärrystä. En ole uskovainen, ei ole tarvetta antaa anteeksi kaikkea. On olemassa asioita niin kipeitä ja vaikeita ettei niistä puhumalla selviä.