Mun tekisi mieli mennä katsomaan paikallisen helluntaiseurakunnan kokousta, mutta en uskalla!
Tunnen voimakasta vetoa sinnepäin, tuntuu että siellä mun kotini on mutta en tunne ketään joka siellä käy ja muutenkin olen ahdistunut masentunut ja pelkään kaikkea uutta.
Mitä voin tehdä? Olen ihan varma että sieltä saisin voimia kuitenkin.
Kommentit (12)
Minä olen ollut aina uskossa sydämessäni mutta kukaan läheiseni ei.
eli sinne voi mennä ilman mitään velvotteita tai kysymmyksiä ihan vaan tutustumaan?
mennä ilman velvotteita. :) Hei haluaisitko, silti että tulisin sun kanssa? En käy paljon edes omassa seurakunnassani, mut just nyt kaipisin omaa pientä seikkailua :D Olis ihan huippu hauskaa repäistä ja ajaa Tampereelle ja tulla sinne sun kanssa! Olen syntynyt Tampereella ja on siellä sukulaisia joiden luona voisin samalla reissulla kyläillä.
mennä ilman velvotteita. :) Hei haluaisitko, silti että tulisin sun kanssa? En käy paljon edes omassa seurakunnassani, mut just nyt kaipisin omaa pientä seikkailua :D Olis ihan huippu hauskaa repäistä ja ajaa Tampereelle ja tulla sinne sun kanssa! Olen syntynyt Tampereella ja on siellä sukulaisia joiden luona voisin samalla reissulla kyläillä.
T. äiti Turusta, joka muistaakseni sai kans just vapiksesta vähän omituisen kuvan..
Sinne vaan. Helluntaiseurakunnat on siitä hauskoja, että siellä on ihmisten laaja kirjo. On bisnesheppuja, kuvankauniita muuotihiippareita, romaneja, hippejä, laitapuolen kulkijoita. Sua ei luultavasti kukaan huomaan olit minkä vaan näköinen tai oloinen. Älä kuitenkaan pety, jos etit karismaattisia kokemuksia. Monessa helluntaiseurakunnassa on järkyttävän vanhanaikaista menoa, ja monessa kansankirkossa hurja hihhulointi (hengen uudistus kirkossamme- liikkeen tilaisuuksissa esim.)
.. ei sinne mitään ikärajaa ole. Toi Vapikselta erikoisen kuvan on hauska :D, kyllä ekasta kerrasta tuli marttakerho meininki olo, kun oli joku aamu kokous vanhemmalle väellä, jossa sauutui olemaan iso turvisoittokunta paikalla. myöhemmin ensivaikutelma muuttui hyvinkin positiiviseksi kokemukseksi, nyt jo 10 vuotta sitten. Vapis on tosi hyvä paikka ja harmittaa ettei useammin tule käytyä, kun on tää perhetouhu ja kolme kouluikkäistä poikaa harrastuksineen. Varmasti on helluntaiseurakuntakin jees!
täältä Turusta kotoisin, niin on ollu vaikeeta löytää srk-yhteyttä. Jotenkin sitä laiskistuu lasten myötä.. Kai sinne helluntaisrk vois sit vääntäytyä. :)
täältä Turusta kotoisin, niin on ollu vaikeeta löytää srk-yhteyttä. Jotenkin sitä laiskistuu lasten myötä.. Kai sinne helluntaisrk vois sit vääntäytyä. :)
siis suosittelen tosi lämpimästi Turun Vapista ja Helluntaistakin hyvä vaikutelma, siltä pieneltä osin kun olen siellä poikennut. Kannattaa käydä tsekkaamassa pari kertaa.
että kannaattaa mennä vapiksen äitilapsi piiriin! Se on ihan huippu väylä tutustua ihmisiin ja päästä jyvälle. Siel käy kaikista eri paikoista äitejä. T.Turkulainen
ja isoissa kaupungeissa usein on isoja seurakuntia, siellä sulautuu hyvin huomaamattomasti massaan. Toisaalta se on hyvä, toisaalta huono, jos kaipaa kontakteja.
Kannattaa mennä. Voit mennä takimmaiseen penkkiin, olet vaan oma itsesi ja rennosti voit olla. Yleensä meillä vapaakirkossa on joku tervehtimässä ovella tai saliin tutaessa. Kättelely, sellainen virallinen. Ei siellä kaikki tunne toisiaan muutenkaan, niin luulevat sua vaki tyypiksi. Kannattaa mennä kokeilemaan, mut yhden tilaisuuden perusteella ei kannata tehdä lopullisia johtopäätöksiä. Mäkin menin aikoinani Turun vapaakirkkoon ja sain väärän ensivaikutelman ekasta tilaisuudesta. Jos sattuisit olemaan Turun suunnalta voin tulla seuraksi! Olen 30v. perheen äiti. En ole aina ollut uskossa.